- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
303-304

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

toimikunta (Ruotsi, Saksa, Englanti, Belgia, Hollanti,
Tanska, Norja, Venäjä ja Suomi), joka on
tutkinut Pohjois- ja Keski-Euroopan meret.
Suomalaisen osaston nimi on Hydrografis-bio1oginen
komissioni
(ks. t.). [Krümmel,
„Handbuch der Ozeanographie”, I, II (1907-11),
„Das Ozean” (1902); Thoulet, „Oceanographie”
(1890, 1896), Schött, „Physische Meereskunde”
(1903); Jansson, „Meeresforschung und
Meeresleben” (1901); Ekman, Pettersson, Trybom,
„Resultaten af den internationella hafsforskningens
arbete” (1902-06); Wiese, „Das Meer” (1907);
Schott, „Geographie des Atlantischen Ozeans”
(1912); Murray ja Hjort, „Atlanterhavet” (1912),
„Suomen kartasto” (1910).]        J. E. R.

Meriahven (Labrax lupus), ahvenen sukuinen,
yksinomaan meressä elävä kala, joka kasvaa 1 m
pituiseksi ja 10 kg painoiseksi. Kiduskansi on
suomupeitteinen, sen takaosassa 2 piikkiä.
Ensimäisessä selkäevässä on vain 9 piikkiruotoa.
Selkä teräksenharmaa, sivut hopeanhohtoiset,
vatsapuoli valkea. Yleinen Välimeressä ja
Atlantissa Englantiin asti, Skandinaavian
länsirannikolla harvinainen; Itämereen se ei ole levinnyt.
Liha syötävää.        P. B.

Merialpit (it. Alpi Marittime, ransk. Alpes
Maritimes
), Länsialppien ulomman
gneissialppijonon eteläisin ryhmä: korkein huippu Punta
dell’ Argentera 3,313 m.

Meriankerias (Conger vulgaris) on 150-270 cm
pitkä, ankeriaan heimoon kuuluva merikala.
Tavallisesta ankeriaasta se eroaa m. m. siinä, että
selkäevä on pitempi kuin tällä alkaen rintaevän
keskipaikan tai kärjen kohdalta. Päältä
harmaanruskea, sivut vaaleammat; alta valkea. M. on
ahnas petokala, joka syö kaloja, äyriäisiä,
nilviäisiä y. m. Sitä pyydetään erittäinkin
Englannin ja Ranskan rannikoilla, mutta liha on
huonoa ja pahanmakuista. M. tavataan Euroopan,
Etelä-Ameriikan. Itä-Intian, Japanin ja
Tasmanian rannikoilla; eksyy harvoin Itämereen.
        P. B.

Meriankkuri, ajoankkuri ovat nimityksiä
leijan tapaiselle tekeleelle, joka on kokoonpantu
purjekankaasta, puista t. m. s., ja joka
kukonjalkaan päättyvän touvin haarukkoihin
kiinnitettynä pitää aluksen keulaa myrskyssä tuulta
kohden. (Jos köysi päästään haaraantuu kolmeen
tai useampaan erillään olevaan haarukkaan,
sanotaan köyden täten haarautuvia osia yhteisesti
kukonjalaksi.)        F. W. L.

Merida. 1. Kaupunki Länsi-Espanjassa,
Badajozin provinssissa. Badajozista itään Guadianan
oik. rannalla tärkeässä rautatien risteyksessä;
11,168 as. (1900). — M. on Espanjan
roomalais-ajan muistomerkeistä rikkaimpia kaupunkeja:
keisari Trajanuksen rakentama 785 m pitkä
graniittisilta (alkuaan 81 kaarta, niistä 64 jäljellä)
vie Guadianan yli, akveduktista on jäljellä 37
jättiläispilaria, room. teatteri on hyvin säilynyt,
riemuportilta (nyk. Arco de Santiago) on
riistetty marmoripäällys, amfiteatterista ja
sirkuksesta on jäljellä rauniot, samoinkuin kaupunkia
ympäröineestä mahtavasta muurista. Paljon
roomalais-ajan esineitä säilytetään M:n museoissa.
— M:n perustivat 25 e. Kr. täysinpalvelleet
roomalaiset soturit (josta M:n vanha nimi Augusta
Emerita
). Länsigoottien aikana M:sta tuli
arkkipiispanistuin. V. 713 M:n valloittivat
arabialaiset: 1228 Alfonso IX otti sen takaisin. —
2. Kaupunki Meksikossa, Yucatanin pääkaup.,
n. 40 km rautateitse Meksikon-lahden rannalla
olevasta Progreson satamakaup:sta; 61,999 as.
(1910), enimmäkseen intiaaneja ja mestitsejä. —
Mieltäkiinnittävä, nyk. rappeutunut
fransiskaaniluostari (ennen munkkikunnan karkoitusta siinä
asui 2,000 munkkia); pappisseminaari, yliopisto,
seminaari, museo, kirjasto y. m. M. on
sisaali-hamppuviljelyksen keskusta. Hamppua, vuotia,
sokeria, indigoa y. m. viedään ulos. Teollisuus
käsittää hattujen, puuvillakankaitten, sikarien,
kaikenlaisten juomatavaroiden valmistamista. —
Per. 1542, piispanistuin 1561. — 3. Kaupunki
Venezuelassa, M:n valtiossa, Sierra Nevadan
juurella; n. 12,000 as. Piispanistuin, yliopisto.
Mattojen, puuvillatavaroiden ja
hedelmäsäilykkeiden valmistamista; kahvi- ja
puuvillakangaskauppaa. — Per. 1558.        (E. E. K.)

Meridiaani (lat. merīdiā´nus = puolipäivää
koskeva), puolipäiväpiiri, maanpinnalla napojen
kautta kulkeva isoympyrä. M.-piiri määrää
maantieteellisen pituuden (longitudin), niin että
kaikilla paikoilla samalla m:lla on sama pituus ja
sama aika. Nollameridiaanina käytetään
tavallisesti Greenwichin kautta kulkevaa m:ia. —
Taivaan-m:n esittää astronomiassa m.-tason
leikkausympyrä taivaanpallon kanssa.        H. R.

Meridiaaniympyrä (ks. Meridiaani),
tähtitieteessä käytetty kone, jonka avulla voidaan
määrätä tähtien deklinatsioni sekä
kulminatsioni-aika ja korkeus. M:n pääosa on kiikari, joka
on asetettu kivipylväitten varaan siten, että se
voi liikkua ainoastaan meridiaanitasossa, sekä
kiikarin kanssa yhdensuuntaisessa tasossa oleva,
asteisiin ja minuutteihin tarkkaan jaettu
lukemaympyrä, josta kiikarin kaltevuus voidaan lukea.
        H. R.

Meridies [-rī´-] (lat.), keskipäivä; etelä. —
Ante meridiem (a. m.), ennen
puoltapäivää; post meridiem (p. m.), jälkeen puolen
päivän. — Meridionaalinen, eteläinen.

Merigeusit ks. Geusit.

illustration placeholder
Merihepo.


Merihepo (Hippocampus antiquorum) on
särmäneulan heimoon (Syngnathidæ) kuuluva
tupsukiduksinen kala. Pää
muodostaa suoran kulman
vartalon kanssa muistuttaen siten
hevosen päätä ja kaulaa. Ui
pystysuorassa asennossa ja
käyttää pitkää pyrstöään
tarttumaelimenä, kiertäen sen
vesikasvien ympärille.
Niinkuin muutkin sukulaisensa
kantaa koiraskala mätimunia
pussissa ruumiinsa
vatsapuolella, kunnes ne ovat
poikasiksi kehittyneet. M. elää
Välimeressä. Atlantissa, Intian-meressä y. m.
        P. B.

Merihylky l. merenajo on jätetty laiva,
haaksihylky sekä haaksirikkoutuneet tahi
muuten kadotetut laivankalut, joita tavataan rannalle
ajautuneina tahi rantaa kohden ajelehtivina.
Sellaisen esineen talteenottamiseen nähden on vaarin
otettava, mitä on voimassa laivalöydöstä (ks. t.).
Mutta kun laivalöytö, siltä varalta ettei oikea
omistaja määräajan kuluessa ilmoittaudu, jää
talteenottajan omaksi, joutuu m. kruunulle sitten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:40 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0164.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free