- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
309-310

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Merikrotti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

310

Merimiespappi—Merioikeusjulistus

318

taan alaperämiehen, perämiehen, kauppalaivurin
ja merikapteenin tutkinnot. Maassamme on
suomenkielinen merikoulu Viipurissa ja Raumalla,
ruotsinkielinen Helsingissä, Turussa.
Maarianhaminassa ja Vaasassa (oppijakso
kolmeosastoi-nen). vrt. Merimieskoulu. F. W. L.

Merikrotti (Lopliius piscatoriusj on
Atlantissa, Välimeressä. Pohjanmeressä ja Itämeren
länsiosissa elävä, 0.«-l,s m pitkä piikkieväinen.
ruma ja kummallisennäköinen kala. Pää hyvin
suuri ja litteä, piikkinen; suu leveä,
terävähampainen: selkäevässä 6 piikkiä, joista 3
ensimäistä lonkeromaisesti liikkuvia (toimivat
saaliin lioukuttelijoina). Rintaevät ovat varrelliset,
suuret ja erittäin liikkuvat, kala ryömii niiden
avulla pohjassa; vatsaevät pienet, leuan alla.
Ruumiin pinnalla on runsaasti tupsumaisia
lisäkkeitä. Liha syötävää. P. B.

Merikylpy käsittää sekä merivedessä
kylpemisen että meri-ilmastossa oleskelemisen. Paitsi
yleisenä virkistys- ja urheilukeinona käytetään
m:yä myös erityisenä hoitomuotona määrätyissä
sairauksissa ja heikkoustiloissa. Tultuaan ensin
(1700-luvun loppupuolella) käytäntöön
Englannissa saavuttivat m:t pian suurta suosiota
kaikkialla; niitä varten perustettuja kylpypaikkoja
on tuhkatiheässä valta- ja sisämerien rannikoilla.
M. eroaa järvi- ja jokikylvyistä etupäässä veden
suolaisuuden ja alhaisemman lämpömäärän sekä
voimakkaamman aallokon puolesta; sitäpaitsi on
meri-ilmastossa ilmanpaino ja ilman kosteus
suurempi sekä lämpösuhteet ylipäänsä tasaisemmat
kuin sisämaa-ilmastossa. Kaikki nämä tekijät,
jotka eri paikoissa ovat toisistaan suuresti
eroavat, ovat huomioonotettavat kun on määrättävä
kylpypaikka ja kvlpymuodot jossakin
sairaustapauksessa. Tällöin on muistettava, että
heikoille henkilöille, joitten reaktsionikyky on huono,
soveltuvat vesi- ja ilmastosuhteet paremmin
sisämerien kuin valtamerien varsilla. Ylimalkaan on
parasta kysyä lääkäriltä neuvoa ennenkuin
pa-rannuksellisessa tarkoituksessa ryhtyy m :jä
käyttämään ja kylpiessä on tarkasti noudatettava
annettuja ohjeita. — Meillä kuten muuallakin on
useimmissa kylpypaikoissa myös laitokset
lämpö-kylpyjä varten. E. Th-n.

Merikäsikirja sisältää lakiin, asetuksiin ja
yleisiin tapoihin perustuvia neuvoja ja ohjeita
merenkulkua ja varsinkin meriliikettä koskevissa
asioissa. F. IV. L.

Merikäärmeet. 1. (Ili/drophidce) Intian-meressä
ja Isossa valtameressä elävä, n. 50 lajia käsittävä
myrkkykäärme-heimo. Niillä on sivuilta
litistynyt ruumis, ja litteä, korkea pyrstö, jota ne
käyttävät uimaelimenä. Suurimmat lajit ovat 2-3 m :n,
useimmat n. 1 m:n pituisia. M. elävät kaloista
ja äyriäisistä ja ovat yhtä myrkyllisiä ja
vaarallisia toisille eläimille kuin maalla elävät
myrkkykäärmeet: niiden purema on aiheuttanut useita
kuolemantapauksia ihmisten joukossa. Yleisin ja
tunnetuin merikäärme on litteäpäinen Pelamis
bicolor, korkeintaan 1 m:n pituinen, päältä
mustanruskea, alta vaalea, pyrstö kirjava. E. TV. S.

2. M :ksi nimitetään myös niitä tarunomaisia,
suunnattoman suuria ja kummallisennäköisiä
käärmehirviöitä, joista sanomalehdet melkein joka
vuosi tietävät kertoa. Koska ei vielä koskaan
sellaista elävää ole saatu pyydetyksi, tapetuksi tai
sen jäännöksiä löydetty, niin on pidettävä var-

mana, että niitä koskevat tiedot ovat valheellisia
tai ylen vilkkaan mielikuvituksen tuotteita, taikka
myös, että ne saavat selityksensä muista ilmiöisiä
(peräkkäin uivista delfiineistä, kaskeloteista,
suurista kaloista, jättiläisruskolevistä y. m. s.). Jo
Olaus Magnus (1555) tietää kertoa 1 J/2
meripenikulman pituisesta merikäärmeestä.

Merilaina. Korjatakseen merivahinkoa tahi
poistaakseen ruokavarain puutetta tahi muuta
hätää laivan päälliköllä on oikeus, laivan
ollessa matkalla, ottaa laina ja sen vakuudeksi
pantata laiva, rahti tali: lasti, joko osaksi tahi
kokonaan. Sellaista lainaa sanotaan m:ksi 1.
bodmeriaksi. Laivanisännän hyväksi on etupäässä
laiva tarvekaluineen ja lastinantajan hyväksi
taas lastitavara pantiksi pantava. Kun la va ja
lasti on samalla pantiksi kirjoitettu, sisältyy
panttisopimukseen myös vielä merivaaran
alaisena oleva rahti. Omituista m:lle on, ettei
velanottaja, ei päällikkö eivätkä ne, joiden hyväksi
velka on tehty, persoonallisesti vastaa velasta.
Lainanantaja voi saada hyvityksensä vain
pantista. Kun siis laiva ja pantti ovat yhtäläisen
vaaran alaisina", on ymmärrettävää, että laki
myöntää velanantajalle oikeuden pidättää
itselleen erityisen palkinnon, joka voi olla 20% ja
sen ylikin pääomasta. M. on tehtävä
kirjallisesti. ja merilainakirjan voi asettaa nimitetylle
henkilölle tahi hänen määräämälleen. Merilaina
kirjassa on mainittava: että laina on m., mitkä
asianhaarat ovat pakottaneet sen ottamiseen,
velaksi annetun pääoman määrä ja siitä suoritettu
palkinto, mikä omaisuus on pantiks: pantu, mitä
matkaa varten se on tapahtunut sekä milloin ja
millä paikalla laina on maksettava takaisin.
Ellei maksuajasta ole tehty sopimusta, on m.
takaisin suoritettava 14 p:n kuluessa laivan
tulosta siihen satamaan, missä m.-matka loppuu
M:n ottajalla on oikeus peruuttaa välipuhe, en
neukuin m.-matka on aloitettu ja 14 päivän ku
luessa siitä kuin hän nosti lainan. A. Cli.

Merilaki ks. Merioikeus.

Merilappalaiset ks. Lappalaiset.

Merilehmä (Tlalieore) on 3-5 m pitkä sireeni
eläin, joka elää Intian-meren rannikoilla Itä-

Mmlehmil.

Afrikasta ja Filippiineistä Austraaliaan asti. M:t
ovat laiskoja, hidasliikkeisiä eläimiä, jotka
olek-sivat parittain tai pienissä parvissa ja syövät
pohjalla kasvavaa leväkasvullisuutta. Hampaita
tävsikasvaneella eläimellä on vain yläleuassa 2
etuhammasta, jotka koirailla kasvavat 30 cm
pituisiksi. Evämäisistä raajoista kynnet kokonaan
puuttuvat; ruumis hyvin harvakarvainen. M:iä
on erotettu ainakin 3 lajia: Punaisen-meren m.
(11. tabernaculi), Intian-meren m. eli dugongi (II.
durjong) ja Austraalian m. (II. Australis). Näitä
pyydystetään paljon lihan, nahan ja erittäinkin
kalanmaksaöljyä muistuttavan rasvansa takia.

P. B.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0167.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free