Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Merimiespappi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
317
Merimiespappi—Merioikeusjulistus
318
satamapaikoissa: Hullissa v:sta 1880. Lontoossa
vista 1882, New Yorkissa (1887), San Franciscossa
(1890), Liverpoolissa (1900), Hampurissa (1902)
ja Antwerpenissä (1905). Sen lisäksi
m.-saarnaajat käyvät säännöllisesti n. 20 muussa
satamakaupungissa. Sitä paitsi oli 1886-87 m.-aseina
Bordeaux’ssa ja 1894-1901 Pensacolassa. V. 1898
Suomen m.-seura otti ohjelmaansa myös s i i
r-tolai s lähetyksen, lähettäen
siirtolaispap-peja Yhdysvaltain alueella asuvain siirtolaisten
keskuuteen. New Yorkin ja San Franciscon
m.-papit työskentelevät sitä paitsi siirtolaistenkin
keskuudessa. Viime vuosina seura on
kiinnittänyt enemmän huomiota myöskin kotimaan
satamiin. Niinpä sillä on Hangossa v:sta 1910
merimies- ja siirtolaislähetys, Turussa toimii
sa-tamalähetys v :sta 1910, Helsingin satamassa
on pantu alulle samanlainen purjehduskauden
1913 alusta; Oulussa aikaisemmin työskennellyt
satamalähetys joutui 1912 m.-seuran haltuun. —
V. 1911 pidettiin Suomen m.-seuran
merimies-ja siirtolaispappien toimesta yhteensä 2.496
har-taushetkeä ja juhlaa, joissa oli saapuvilla 98,991
henkeä. Lukusaleissa käyntejä oli 60,694.
Meri-miespappien välityksellä lähetettiin rahaa
kotimaahan 240,479 mk., ja heidän hallussaan oli
merimiesten talletuksia 378.331 mk. — Omat
merimieskirkot on Lontoon ja New Yorkin asemilla.
San Franciscossa paloi juuri valmistunut
merimieskirkko maanjäristyksessä 1906.
Riippumatta Suomen m.-seurasta on m:tä
harjoitettu eräissä Suomen satamissa. Oulussa
syntyi eräiden norj. merikapteenien aloitteesta
„Oulun m.-yhtiö", joka Oulun ja Toppilan
satamissa on harjoittanut m.-työtä, m. m. jakelemalla
laivoihin kirjapusseja y. m., mutta samalla myös
on kannattanut Suomen m.-seurankin työtä.
Kokkolan ulkosatamassa ylläpidetään erään
yksityisen toimesta lukusalia merimiehiä varten.
Vaasassa eräät yksityiset toimittivat v:sta
1878 alkaen laivoihin kirjapusseja, ja
Palosaarella toimi 1889-1900 merimieskoti.
Reposaarella jaeltiin niinikään eräiden yksityisten
toimesta kirjalaukkuja 1890-luvulla sekä
ylläpidettiin kokoushuonetta merimiehiä varten.
Turussa muodostui 1870-luvun lopulla
„m.-yhdistys", joka 1S80 rakensi „lähetyshuoneen", ja jolla
oli omia saarnaajia aina vuoteen 1894. V. 1892
muutettiin yhdistyksen nimi
kaupunkilähetykseksi, mutta on ainakin sen ohjelmassa
edelleenkin työskentely myöskin merimiesten hyväksi.
Vv. 1900-10 ylläpiti eräs yksityinen kristillistä
merimieskotia. Lappvikissa ovat eräät
yksityiset toimineet satamassa käyväin merimiesten
keskuudessa. Maarianhaminassa ja
Helsingissä on merimieskoteja (sailor’s home),
jälkimäinen merenkulkua harjoittavain toimesta
rakennettu. Kotkassa työskenteli 1883-1901
..Kotkan merimies- ja sisälähetysyhdistys"
ru-koushuoneineen ja lukusaleineen, saaden aluksi
vuotuista avustusta Kotkan seurakunnalta; sitä
paitsi siellä työskentelee skandinaavilainen
merimieslähetys. [T. Valtari, ,.Suomen
merimies-lähetystoimi 1875-1910" (1910).] U. P.
Mer;miespappi ks. Merimieslähetys.
Merimiesruotu ks. Ruotujakolaitos.
Merimittaus ks. Meri.
Merinahkiainen ks. Nahkiainen.
Merineula ks. Särmäneulat.
Merino (ks. M e r i n o 1 a n k a) on
neliniiti-nen tasavaltainen toimikaskangas, joka saattaa
olla valmistettu joko kokonaan villasta tai
kokonaan puuvillasta. Villamerino tunnetaan usein
myös nimellä coating ja puuvillamerino nimillä
CToisé tai barchent. E. J. S.
Merinokangas ks. Merino.
Merinolammas ks. Lammas.
Merinolanka on merinolampaan villasta
kehrätty karstavillalanka. Sekoittamalla puuvillaa
villaan saadaan m:aa muistuttava puolivillainen
lanka, jota mvös usein nimitetään m:ksi.
E. J. S.
Merinorsu ks. Hylkeet.
Merioikeus on niiden oikeussäännösten
yhdistelmä, jotka järjestävät laivaliikettä ja siitä
johtuvia oikeussuhteita. Nämä oikeussäännöt
muodostavat erikoisoikeuden, koska ne
monessa kohden poikkeavat yleisen lain
määräyksistä sekä niiden sovelluttaminen rajoittuu
määrättyyn alaan oikeuselämää ja määrättyihin
kansalaisryhmiin. jotka harjoittavat laivaliikettä
elinkeinona. M. jakaantuu yksityis-, julkiseen ja
kansainväliseen m:teen. Y k s i t y i s-m. käsittää
laivaliikkeestä syntyviä yksityisten henkilöiden
välisiä oikeussuhteita. Näitä koskevat
oikeussäännöt on meillä yhdistetty merilakiin,
joka on 9 p:Itä kesäk. 1873 ja siis hyvin
vanhentunut. Mu:ssa maissa, joilla on kokoelmaksi
tehdyt k a u p p a 1 a k i k i r j a t, m. on, ollen
kauppaoikeuden eri osa. myöskin
kauppalakikir-jan osastona. Julkiseen m :een kuuluviksi
luetaan määräykset laivaliikkeen turvaamisesta
ja järjestämisestä sekä sen verottamisesta. Niistä
mainittakoon luotsi-, majakka- ja tullilaitoksia
koskevat säännöt. Kansainvälinen m., joka
perustuu eri valtioiden toistensa kanssa tekemiin
sop:muksiin ja kansainvälisiin oikeustapoihin,
järjestää oikeuden laivalla kulkea merellä,
sodasta ja satamien saarroksista johtuvat
vaikutukset y. m. Merenkulkuoikeuteen nähden
vallitsee n. s. merenvapaus (lat. mare liberum), joka
tietää, ettei avoin meri kuulu kenellekään yksin,
vaan että sitä saavat käyttää kaikkien valtioiden
lipulla varustetut laivat. Toinen kansainvälinen
m:n periaate saa ilmauksensa tunnetussa n. s.
Pariisin deklaratsionilla 16 p:nä liulitik. 1856
vahvistetussa oikeussäännössä: „lippu varjelee
lastia" I. „vapaa laiva, vapaa lasti", „vapautta
vailla oleva laiva, vapautta vailla oleva lasti".
A. Ch.
Merioikeusjulistus 1. deklaratsioni, ni
mitys, jota on käytetty merisotaoikeutta
koskevista yleissopimuksista. Pariisin m. 16 p:ltä
liulitik. 1856. jossa sopimusvaltioina ovat Preussi,
Itävalta. Ranska, Englanti, Venäjä. Sardinia ja
Turkki, mutta jonka säännöksiä sittemmin
käytännössä on aivan yleisesti noudatettu (useat
valtiot ovat siihen jälkeenpäin liittyneet), joten
niitä jo voitaneen pitää yleiseen kansainväliseen
oikeuteen juurtuneina, lakkautti n. s.
kaappaus-oikeuden ja sisältää määräyksiä saarron
oikeudellisista edellytyksistä. Sen tärkein merkitys oli
kuitenkin yksityisomaisuuden turvaaminen
merisodan aikana: ainoastaan n. s. kontrabandia eli
kieltotavaraa sekä vihollislaivassa olevaa,
vihollis-vnltion alamaiselle kuuluvaa omaisuutta oli
vastustajan sotalaivain edelleen oleva lupa anastaa
eli vallata.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
