- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
325-326

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meripihkavernissa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

326

Merimie

spappi—Merioikeusjulistus

318

helyä. M:n tärkein löytöalue on Itä-Preussi ja
Jyllanti. Edellisellä alueella meripihkaa
tavallisesti on käytetty eläin- ja ihmiskuvioiden
valmistamiseen (ks. kuvataulua
Esihistorialliset ajanjaksot 11:12). Meripihka on
tähän aikaan suosittua tavaraa paljoa
etelämpänäkin. Niin on esim. Mykenen eräästä
kalliohau-dasta löydetty 400 meripihkahelmeä.
Myöhemmällä pronssikaudella m. ovat harvinaisia, mutta
tulevat taas Ilallstatt-aikana erittäin suosituiksi.
— Uudelleen ne tulevat muotiin roomalaisajalla,
jonka jälkeen niitä Birkan (ks. t.) löydöistä
päättäen yleisemmin käytettiin vain Pohjoismaissa.
M. ovat helmiä, pikareja, kampoja sekä kirveen,
eläinten ja ihmisten kuvia. A. M. T.

Meripihkavernissa valmistetaan kuten
muutkin n. s. lakkavernissat siten, että hartsia,
meripihkaa, liuotetaan kiehuvaan pellavaöljyvernissaan.
tai käytetään liuottajana tavallista pellavaöljyä,
johon keitettäessä sekoitetaan aineita sellaisia kuin
lyijyhilsettä. mangaaniboraattia y. m., jotta
vernissa paremmin kuivuisi. Vernissa ohennetaan
tärpätillä. M. on kestävä, mutta kallis
sivellys-aine. V. V.

Meripihkaöljy, meripihan tislaustuote. on
pistävän-hajuista öljyä. Käytetään lääkeaineena.

Meriprotesti ks.
Merivahingonpro-testi.

Meripuolustus, merisotaa varten aiotut
valtion puolustuslaitokset. Eri valtioiden
merisota-voimat ovat rakenteeltaan pääasiassa
samanlaisia. Paitsi linjalaivakaatereita (ks.
Panssarialus) ynnä panssariristeilijäin ja risteilijäin
suojelemia tiedustelulaivoja ynnä torpedoaluksia
kuuluvat m:een sotasatamat, siirtomaiden
suojasatamat, satamissa olevat laivatelakat, hiili- sekä
ampuma- ja muonatarve- y. m. varastot. Missä
sotalaivastolla ei ole käytettävissä suojasatamia
muonan- ja hiilenottoa varten, täytyy sen
kuljettaa mukanaan varastoaluksia. Sotalaivastojen
upseerien kehittämistä varten on olemassa
eriasteisia merisotaoppilaitoksia.

Meriraja, viiva, mihin asti meri on ulottunut
jonakin muinaisena aikana, jolloin se on
peittänyt nykyisiä maa-alueita. M. tunnetaan
rantapenkereistä. rantavalleista ja muista
rantamer-keistä. — Korkein m. Suomessa merkitsee
myöhäis jääkautisen jäämeren 1. Yoldia-meren
rannan asemaa siihen aikaan, jolloin maa
jääkauden jälkeen vapautui jäävaipastaan. P. E.

Merirokko (Balanus), siimajalkaisiin kuuluva
kalvoäyriäissuku, elää meressä kiviin, paaluihin,
leväkasveihin, jopa valaisiin ja
merikilpikon-niin kiinnittyneenä. Tavataan Suomenlahdenkin
rannoilla. Eläintä suojelee varreton.
kalkkilevy-jen muodostama keilamainen kuori, jonka
yläpäässä olevasta aukosta siimajalat ulkonevat.
Noin 50:stä lajista on 5-8 cm korkea li.
tintivna-bulurn tunnetuin. Se elää meressä Madeirasta
Hyväntoivonniemeen ja Kaliforniasta Peruun.

P. li.

Merirosvojen sota, pitkällinen n. v. 79 e. Kr.
alkanut taistelu niitä merirosvoja vastaan, jotka
Kilikian ja Kreetan rannoilta käsin
monisat.ii-sella laivastollaan hallitsivat Välimerta ja
häiritsivät kauppaa. Pompejus (ks. t.), jolle oli
annettu rajaton valta merellä ja rannikoilla,
kukisti merirosvot kolmessa kuukaudessa v. fi7 e. Kr.

E. H-l.

Merirosvous, yksityisten henkilöitten avoimella
merellä harjoittama väkivalta ja rosvous. Meri
ro.-vo eroaa kaapparista siinä, että edellinen
hätyyttää rauhallisia merenkulkijoita omin
valloin, kun taas jälkimäinen on saanut sotaa
käyvältä vallalta valtuuden vallata vihollisen
kauppalaivoja (ks. K a a p p a u s o i k e u s). M. on tätä
nykyä ankaran rangaistuksen alainen. —
Vanhalla ajalla harjoittivat merirosvousta kaikki
kauppakansat, esim. foinikialaiset, etruskit,
kreikkalaiset y. m. ja se oli läheisessä yhteydessä
merenkulun ja kaupan kanssa. 9:nnellä ja
10:nnellä vuosis. pohjoismaiden viikingit
vallitsivat Euroopan läntisiä meriä, arabialaiset
Välimerta; Pohjois-Afrikan barbareskivaltioista ko
toisin olevat merirosvot (korsaarit) harjoittivat
ammattiansa vielä 19:nnen vuosis. ensimäisillä
vuosikymmenillä (ks. Barbareski valtiot);
17:nnellä vuosis. tulivat kuuluisiksi Länsi-Intian
saaristossa toimivat, Espanjan kauppaa
häiritsevät flibustieerit ja bukanieerit. Pelättyjä
merirosvoja esiintyy vielä tätä nykvä Länsi-Afrikan
rannikolla ja Itä-Intian saaristossa, vieläpä
Kiinankin vesillä.

Merisatama, satama, joka sijaitsee avoimen
meren tai sen lahtien rannikolla siten, että
siihen on aluksilla vapaa pääsy mereltä. F. IV. L.

Merisaukko (Enliydris lutris), saukon
alaheimoon kuuluva, n. 1,3 m pitkä (häntä 30 cml
Ison valtameren
pohjoisosissa asustava
eläin.
Ulkomuodoltaan se muistuttaa
osaksi saukkoa, osaksi
hylkeitä. Etujalat
ovat lyhytvarpaisia,
alta paljaan nahan
ylidistämät: takajalat
pitkävarpaiset,
evä-mäiset, uima räpylällä
varustetut. Turkki on tuuhea, pitkäkarvainen;
karvat mustanruskeat, valkeakärkiset,
pohja-villa hyvin hienoa. Arvokkaan turkkinsa takia
(yhdestä nahasta maksetaan 3.000-4.000 mk.)
in:oa pyydystetään niin ahkerasti, että se
nykyään on sukupuuttoon häviämäisillään. P. B.

Meriselitys, m e r i v a h i n g o n s e 1 i t y s ks.
Merivahingonprotesti.

Merisiilit f Echinoidea) ovat tavallisesti
pallomaisia (harvoin litteitä) piikkinahkaisia (ks. t.).
Ihon kalkkilevyt ovat liikkumattomästi järjesty
neet 10 kaksoisriviin, jotka kulkevat kuten
meridiaanit maapallossa. Joka
toisen kaksoisri-vin levyissä on
reiät, joista
imu-jalat tulevat
esiin, välillä ole
vista riveistä
reiät puuttuvat.

Kalkkilevyjen
pinnalla 011
runsaasti nastamai-sia nystyröitä,
joihin pitkät
piikit lihaksilla
ja jänteillä
liik-kuvasti nivelty- Merisiilin kalkkikuori (piikit poistetut).

Merisaukko.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0175.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free