Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meripihkavernissa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
327
Merimiespappi—Merioikeusjulistus
318
tyvät. Ihopihdit ovat hyvin kehittyneet. Pallon
vähän litistyneen alaosan keskessä (»etelänavassa")
on suuaukko, ja vastakkaiseilla puolella
(..pohjoisnavassa") peräaukko. Suussa on 5 terävää
kalkki-hammasta, joita monimutkaiset
kalkkikannatti-met ja lihakset liikuttavat: tätä laitosta
nimitetään kokonaisuudessaan (muotonsa takia)
Aristoteleen lyhdyksi (laterna Aristntelis).
Tilavan ruumiinontelon seiniin ripustettu suoli on
pitkä ja mutkikas; keskipaikkeilla suoli tekee
mutkan ja kiertyy päinvastaiseen suuntaan kuin
alkuosassaan. Suolen alkuosaa seuraa siihen
molemmilla päillään yhtyvä kapeampi n. s.
lisä-suoli. M. liikkuvat imujalkojensa ja pitkien
piik-kiensä avulla. — M. voidaan ryhmittää kahteen
lahkoon: Regnlares ja Jrregulares. Edelliset ovat
pallomaisia ja säännöllisesti säteettäisiä. kuten
esim. tavallinen merisiili (Ecliinus esculentus),
jota tavataan runsaasti Euroopan merien
rannikoilla (ei meillä); jälkimäiset taas ovat litteitä,
usein pitkulaisia: näillä on usein sekä suu että
peräaukko alapuolella, joten eläin on
muuttunut sekundäärisesti kaksikylkiseksi. Kuva ks.
Piikkinahkaiset. " P. B.
Merisika ks. Pyöriäinen.
Merisota, merisotavoimilla käyty kahden
vihollisen välinen taistelu. Siihen kuuluu
vihollisen merikaupan estäminen sulkemalla satamat,
kaappaamalla sen aluksia ja pommittamalla ja
valtaamalla sen satamia, laivaston suojapaikkoja,
rannikkoalueita ja rannikkolinnoituksia
(ran-nikkosota). [Plüddemann, »Modernes
Seekriegs-wesen" (1902) ; Rittmeyer, »Seekriege und
See-kriegswesen in ihrer weltgeschichtlichen
Ent-wickelung" (1907).] vrt. Merisotalaitos.
Merisotalaitos, valtion merisotavoimat
(sota-alukset ja niiden miehistö, päälliköt, asestus,
varustus. sotasatamat, sotatarkoituksia varten
olevat laivaveistämöt y. m.).
Merisodan historiassa erotetaan seuraavat
ajanjaksot: soutualusten aika (n. 1700
e. Kr.-1040), purjealusten aika (n.
1500-1853), höyryalusten aika (1840—).
Vanhimmat sotalaivastot lienevät olleet Egyptin
hallitsijoilla Thutmosis I:llä, Ramses II :11a ja
Ram-ses III :11a. Kreikkalaiset oppivat foinikialaisilta
trieeri-alusten rakentamisen (ks. Trieeri),
jollaisilla Themistokles 480 e. Kr. voitti Salamin
kuuluisan meritaistelun. Kreikkalaisten alusten
keulapuskuri (embolos) ohjattiin vihollisaluksen
kylkeen, joten tämä saatiin uppoamaan. Samalla
yläkannelta käsin taisteltiin keihäin ja jousin.
Myöskin koetettiin aluksella tunkeutua kahden
rinnakkain olevan aluksen väliin, jolloin näiden
airot katkesivat. Puunilaissodissa roomalaiset
(Duilius) ottivat käytäntöön valtaushaat ja
val-taussillat. Valtaus oli keskiajallakin yleinen
taistelutapa Bysantin laivastossa ja Genovan
sekä Venetsian galeerilaivastoissa. Jo 15:nnellä
vuosis. käytettiin sodassa purjealuksia, mutta
vielä suuressa armadassa oli 30 soutulaivaa. V.
1515 Ilenrik VIII rakennutti 1000
rekisteriton-nin kantoisen, 2 patterilla ja 80 tykillä
varustetun linjalaivan. Alkava kilpailu
merivallasta vaatii pysyvää sotalaivasto a
(Englannissa, Alankomaissa, Ranskassa, Espanjassa,
Tanskassa, Ruotsissa, Venäjällä). Sotalaivastoon
kuului sota-aluksia (joissa oli vähintään 50
tykkiä). nopeakulkuisia fregatteja vakoilua ja pikku-
sotaa varten; näistä pienemmät alukset olivat
korvetteja. Samoihin aikoihin pantiin vakinainen
merisotalaitos toimeen, laadittiin ohjeita
merisodan käyntiä, sota-aluksista suoritettavaa
ampumista, ja miehistön harjoittamista ja merkinantoa
y. m. varten. Tärkeitä purjelinjalaivoilla
suoritettuja meritaistelulta: Doverin 1666, Abukirin
1798, Trafalgarin 1805, Navarinon 1827, Sinopen
1853. Höyryalus merkitsee käännettä merisodan
historiassa. Siipialus ei tietenkään ollut sovelias
sota-alukseksi. Potkurialuksissa koneisto voidaan
sijoittaa vesilinjan alapuolelle. Taklaus
säilytettiin hiilen säästämiseksi. Räjähtävien kuulien
käyttö laivastotykeissä pakotti suojelemaan
sota-aluksia panssarilla. Napoleon III rakennutti
ensimäiset uivat panssaripatterit. Ameriikan
kansalaissota 1865 ja Itävallan ja Italian välinen
sota 1866 (Lissan meritaistelu) osoittivat
panssarialuksen edut. Nykyajan sota-alukset ovat
kaikki heikommin tai vahvemmin panssaroituja.
Ampuma-aseiden uudenaikaiset parannukset
(valtavat laivatykit ja torpedot) ovat pidentäneet
taistelurintamien välimatkaa, niin että Tsusiman
taistelussa ammunta 5,000 m:n välimatkalta
ratkaisi taistelun.
Valtioiden merisotaa varten ylläpitämät
varustukset voimme jakaa seuraaviin ryhmiin: 1.
sotalaivasto, 2. sotasatamat, 3. sota-aluksia varten
rakennetut laivaveistämöt, kuivat ja uivat
telakat, erilaiset varastorakennukset y. m., 4.
merisotakoulut (merikadetti-, meritvkistö-,
meri-insi-nöörikoulut y. m.), 5 meriväki.
Sotalaivastoon kuuluu tavallisesti: a) p a n
s-sarilaivasto, jossa on suuria
panssarialuksia ja jonka seurueeseen kuuluu vakoilua ja
turvallisuutta varten välttämättömiä risteilijöitä ja
torpedoaluksia; b) risteilijäeskaderi,
jonka muodostavat panssaroidut, nopeakulkuiset
risteilijät ja jonka tehtävänä on ahdistaa
vihollisen kauppa- ja kuljetusaluksia sekä avustaa
va-koilutoimella panssarilaivastoa; c)
rannikko-puolustuseskaderi, johon kuuluu
vanhimpia panssarialuksia, panssaritykkiveneitä ja
torpedoaluksia; d) kuljetusalukset, jotka
varustavat sota-alukset hiilillä, kuljettavat
maihin-nousujoukkoja j. n. e.; e) torpedoeskaderi,
johon kuuluu torpedoaluksia ja
torpedoristeili-jöitä ja jonka tarkoituksena on rannikkoväylien
suojeleminen, äkillisten hyökkäysten tekeminen
vihollisen sota-aluksia vastaan j. n. e.: f) k o
u-1 u 1 a i v a t kadettien, lämmittäjien,
koneenkäyttäjien, jungmannien y. m. kehittämistä varten:
g) satamapalvelukseen kuuluvat
alukset, kuten sairaala-, vahti-, kasarmi-y. m.
alukset.
Meriväkeen luetaan sota-alusten miehistö ja
päällystö, sotasatamissa olevain telakkain sekä
merisotalaitoksen hallintoon kuuluva
henkilökunta, merijalkaväki ynnä rannikkolinnoitusten
varusväki. Merisotalaitos on eri maissa
järjestetty yleensä samaan tapaan. Ylijohtajana on
suorastaan hallitsijalle tai valtiolle
vastuunalainen yli amiraali (Venäjällä
kenraali-amiraali, jona tav. on joku suuriruhtinaista).
Hänellä on apunaan meriväen
pääesikunta, jolla on oma päällikkönsä. Tämän
komennossa on: 1. M e r i 1 a i v a s t o a s e m i a (s. o.
sota-alusryhmiä), joilla kullakin on päällikkönä
amiraali. Kuhunkin merilaivastoasemaan kuuluu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
