- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
331-332

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meristeemi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

331

Merimiespappi—

Merioikeusjulistus

318

olevien imujalkojen avulla. Kuvia ks.
Piikkinahkaiset. P. B.

Merivaha ks. M e r e n v a h a.

Merivahingonprotesti 1. meriprotesti
(ks. Protesti). Kun haaksirikko tahi muu
merivahinko on tapahtunut taikka laivan
päällikön on jonkun tapaturman vuoksi ollut pakko
mennä hätäsatamaan, on hän velvollinen siinä
satamassa, jossa tapaturma tapahtui tahi johon
hän sen perästä ensin tuli. 24 tunnin sisällä
tapaturman tahi satamaantulon jälkeen tekemään
m:n. M. on esitettävä suullisesti kaupungissa
julkiselle notaarille ja maalla tullikamarille taikka
kruununpalvelijalle. M:n tulee sisältää lyhyt
kertomus vahingon laadusta, miten se on syntynyt
ja mihin toimenpiteisiin sen ehkäisemiseksi on
ryhdytty. Tämä lyhyt, heti tapaturman jälkeen
annettu kertomus tarkoittaa estää päällikköä
myöhemmässä merivahingonselityksessä
esittämästä asiaa toisella tavoin ja itselleen
edullisemmassa valossa. M e r i v a h i n g o n s e 1 i t y s
tulee päällikön jättää 8 päivän sisällä
meripro-testin jälkeen tuomioistuimelle tai
järjestys-oikeuteen. Meriselitys, joka on tehtävä
kirjallisesti ja päällikön allekirjoitettava, sisältää täydel
lisen selonteon tapaturmasta. Antaessaan
meriselitystä oikeuteen päällikkö samalla on
velvollinen näyttämään antamansa tiedot toteen. Sitä
varten hänen on tuotava oikeuteen laivan
päiväkirja ja muut asiakirjat sekä niin monta
laivan-väestöstä kuin laivasta sopii laskea.
Viimemainittuja kuulustellaan valallisesti oikeudessa.
Meri-protestin ja meriselityksen oikeudellinen
merkitys on siinä, että mitä niissä ja selityksen
yhteydessä pidetyssä kuulustelussa on ilmi tullut,
pidetään oikeana, kunnes vastakohta on todistettu.

A. Ch.

Merivahinko 1. haveri (saks. Ilaverei, ransk.
avarie, engl. average), se vahinko ja ne
kustannukset, jotka kohtaavat matkalla olevaa laivaa
ja sen lastia. M :oa on kahta lajia. Yhteiseksi
m:ksi (Ilaverei grosse) luetaan se vahinko, joka
tahallisesti tehdään laivalle tahi lastille niiden
molempien pelastamiseksi yhteisesti uhkaavasta
vaarasta, niin myös mainitunlaatuisesta
pelastustoimesta johtuvat vahinko ja kustannukset.
Yhteisen m:n palkitsemiseen ottaa osaa laiva, lasti
ja rahti. Sen vahingon selvittäminen ja
jakaminen, joka yhteisenä merivahinkona on
maksettava, tapahtuu merivahingonlaskulla 1.
dispaaSilla, jonka sitä varten määrätty
virkamies 1. dispasööri tekee. Saamisella,
joka perustuu laivasta tulevaan apuun yhteisen
m:n korvaamiseksi, on omaperäinen panttioikeus
laivaan. Yksityinen m. on olemassa, kun
vahinko tapahtuu tapaturmasta tahi siihen on
ollut syypää laivan päällikkö tarkoittamatta
laivan tahi lastin pelastamista taikka sivullinen.
Yksityisestä m:sta syntynyt vahinko kohtaa
ainoastaan omistajaa, ellei joku muu ole ollut
siihen syypää ja häntä velvoiteta siitä vastaamaan.

A. Cli.

Merivahti, laivaväestön vahdinpito merellä.
Väestö jaetaan useimmiten kahteen yhtäsuureen
osaan n. s. tyyrpuurin (oikean puolen) ja
paa-puurin (vasemman puolen) vahtiin, jotka
pitävät vahtia ja hoitavat purjehdusta vuorotellen,
tavallisesti 4 tuntia kerrallaan, kautta
vuorokauden. Palveluksessa olevalla vahdilla sanotaan ole- |

van „k a n s i-v a h t i" ja toisella „v a p a
a-vahti". F. W. L.

Merivakuutus. Merivakuutus on
kuljetusvakuutuksen tärkein muoto ja on sen
tarkoituksena turvata vakuutuksenottaja kaikkia niitä
vaaroja vastaan, jotka johtuvat merenkulusta, sikäli
kuin on kysymys omaisuudesta. Omaisuutena
tässä merkityksessä pidetään paitsi elottomat
esineet, myöskin karja v. m. eläimet; aikaisemmin
käsitti merivakuutus myöskin orjalasteja. Henki-,
tapaturma- tai muu ihmisen henkeen ja terveyteen
kohdistuva vakuutus ei sisälly merivakuutuksen
käsitteeseen, vaikkapa se olisikin otettu määrätyn
merimatkan ajaksi, niinkuin usein esim. n. s.
meri-tapaturmavakuutus otetaan. M. on kahta lajia:
kasko- 1. laivavakuutus, joksi nimitetään
laivanvarustajan etuja suojeleva vakuutus, ja
kargo-1. tavaravakuutus. Ne vaarat, joita vastaan
m :n on suojeltava, ovat laadultaan
moninaisemmat kuin useimmissa muissa
vakuutuksissa. Niistä mainittakoon: laivan
karilleajo, haaksirikko, uppoaminen, tulipalo,
räjähdys, salaman, jään tai muun luonnonilmiön
aiheuttama vahinko, ryöstö, sota y. m. —
Vakuutusmaksut m:ssa sovelletaan vaaran
suuruuden mukaan ottamalla huomioon m. m.: laivan
rakenne ja ikä, sen suuruus, sen kulkuväylä;
tavaran laatu ja hinta, tavaraa kuljettavan
laivan laatu, kuljettava matka j. n. e. Nykyään
voimassa olevat, merivakuutusta koskevat
lakisään-nökset ovat Merilaissa kesäk. 9 p:ltä 1873.
—-Suomessa harjoittavat kuljetus- ja merivakuutusta
kotimaiset merivakuutusosakeyhtiöt: Triton
Turussa (per. 1889), Suomen merivakuutusosakeyhtiö
Helsingissä (per. 1898) ja Providentia Helsingissä
(per. 1902); kotimaiset keskinäiset
merivakuutus-yhtiöt: Suomen merivakuutusyhdistys Turussa
(per. 1850) ja Vakuutuslaitos Sampo Turussa(per.
1909), sekä sitä paitsi 15 ulkomaista yhtiötä. V.
1911 oli kotimaisten ja Suomessa liikettä
harjoittavien ulkomaisten merivakuutusosakeyhtiöiden
sekä Sammon ja Suomen
merivakuutusyhdistyk-sen vakuutusmaksutulot yhteensä 1,693,061 mk.,
vahingot 1,154,951 mk. ja kustannukset 221.S70
mk.

Meri-, samoin kuin kuljetusvakuutus yleensä, on
luonteeltaan suuressa määrin kansainvälistä, niin
että sitä harjoittavien yhtiöiden voitot ja
vahingot jakautuvat laajalti eri maihin, ks. K u
1-jetusvakuutus. O. IV. L.

Merivimpa (Abramis vimba), lahnan sukuun
kuuluva 30-40 cm pituinen, päältä
mustahkonrus-kea, kupeilta liopeanvalkea, alta valkea kala.
Ylä-leuka hyvin turpea, alaleukaa paljoa pitempi;
peräevässä 20-23 ruotoa. Ruumis n. 4 kertaa
korkeuttaan pitempi, paljoa matalampi kuin
lahnalla. M. elää meressä, mistä se erittäinkin
kutuaikana keväällä nousee virtoihin kutemaan.
Varsinkin kaikissa Mustaan-mereen laskevissa
Venäjän virroissa sitä pyydystetään paljon suola- ja
kuivakalaksi, mutta sen lihaa pidetään yleensä
vähäarvoisena. M. on pohjoinen kala; asustaa
(paitsi Mustassa-meressä) Pohjan- ja Itämeressä
sekä näihin laskevissa vesissä, Ruotsin sisävesissä,
Suomessa eteläisellä rannikolla Rajajoelta Porin
tienoille asti. P. B.

Merivirta ks. Meri.

Merivuokot (Actinia, Malacodermata) ovat
peh-meärunkoisia kukkaiskoralleja, jotka tavallisesti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0178.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free