- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
333-334

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Merja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

333

Merja- Merkantiilijärjestel mä

334

Merivuokkoja.

elävät yksitellen kallioihin, kiviin tai merileviin
kiinnittyneinä (harvoin vapaasti liikkuvina)
merissä vesirajasta aina suurimpiin syvyyksiin asti.
Eräs laji. erakkoäyriäinen (Adamsia), elää
yh-dyselämää erään taskuravun (Pagurus) Kanssa
kiinnittyneenä saman tyhjän kotilokuoren
pinnalle, jonka taskurapu on valinnut itselleen
asunnoksi (1. kuvassa Merivuokkoja). M. ovat
erittäin kauniin- ja monivärisiä ja muistuttavat
monine lonkeroineen erilaisia kukkia. P. B.

Mei’ja ks. Merjalaiset.

Merjalaiset, sukupuuttoon kuollut
suomensukuinen kansa, joka Nestorin kronikan mukaan
on asunut Rostovissa, todennäköisesti nykyisen
Jaroslavin, Vladimirin ja Kostroman lääneissä
Keski-Venäjällä. Se mainitaan Jordaneksen (ks. t.)
historiassa ensi kerran nimellä merens, mutta jo
historiallisen ajan alussa se on hävinnyt. M:n
arvellaan olleen tseremissien läheisiä sukulaisia.
— Vv. 1851-54 toimittivat venäläiset
muinais-tutkijat A. S. Uvarov ja P. S. Saveljev laveita
hautatutkimuksia yllämainitulla alueella, tutkien
Kostovin ja Vladimirin välillä 7,729
hautakumpua. Mahdottoman runsas hautakalusto voi
kumminkin vain pienessä määrin hyödyttää tiedettä,
koska kaivaukset on suoritettu perin
taitamattomasti. Se todistaa joka tapauksessa melkoisen
rikasta ja monipuolista kulttuuria, jonka on
arveltu kuvastavan m:n entistä viljelysastetta.
Viime vuosina on kuitenkin ven. muinaistutkija
A. Spitsyn väittänyt puheena olevaa kalustoa
muinaisslaavilaiseksi, joten sen kuuluminen
muinaisille m:He toistaiseksi on epävarma. [J. R.
Aspelin. „SuomaIais-ugrilaisen muinaistutkinnon
alkeita", siv. 280-302 (1S75), A. S. Ouvaroff,
,,Études sur les peuples primitifs de la Russie.
Les Mériens" (1875), A. A. Spitsyn, „K istorii
zaselenija verhnago Povolzja russkimi" (1905).

A. M. T.

Merkantiilijärjestelmä I. merkantilismi
(lat. mercä’ri = tehdä kauppaa), se
talouspoliittinen järjestelmä, joka jotenkin yleisesti oli
vallalla Euroopan maissa keskiajan lopulta 1700
luvulle. Sitä on pidetty ensimäisenä
kansantalouden tieteellisenä järjestelmänä, ja tältä näkökan-

nalta sitä 1700-luvulla arvostelivat fvsiokraatit
ja Adam Smith, jotka myöskin saattoivat
merkantilismi nimityksen yleisesti käytäntöön.
Pikemmin m. kuitenkin oli eräitä käytännöllisiä
päämääriä tavoittelevaa politiikkaa, jonka pyrintöjä
joukko kirjailijoita kyllä koetti teoreettisestikin
perustella.

M:ssä ilmenee ensinnäkin pyrkimys luoda
keskiajan lopulla muodostuneista kansallisvaltioista
yhtenäisiä talousalueita panemalla niissä toimeen
yhtenäisen elinkeinolainsäädännön, samat tullit,
painot ja mitat, poistamalla keskusliikettä
häirit-■ sevät monenlaiset esteet, y. m. Tässä suhteessa
ei m:n kuitenkaan onnistunut täydellisesti päästä
tarkoitetuille perille.

M:n varsinaisena päämääränä, johon
yllämainitutkin toimenpiteet tähtäsivät, oli vahvistaa
valtioiden taloudellista voimaa, jotta siten
saataisiin luja perustus niiden valtiolliselle ja
sotilaalliselle vallalle. Tätä varten oli ennen kaikkea
valtion oma talous, s. o. sen finanssit,
vahvistettava. mikä tapahtui paraiten siten että valtiolle
teiitiin mahdolliseksi päästä runsaille rahatuloille.
Tämä oli sitä tärkeämpää kun rahatalous uuden
ajan alussa saavutti yhä suuremmau merkityksen,
mutta toiselta puolen suuri osa valtioitten tuloja
vielä oli luontoistuloja. ja niinmuodoin hankalat
käytellä. Myöskin kansan taloudelle ruvettiin
pitämään tähdellisenä, että maassa oli runsaasti
rahaa. Mitä enemmän sitä olisi liikkeessä, sitä
vilkkaampi olisi, niin ajateltiin, tavarain kierto
ja sitä enemmän työväkeä voitaisi myöskin pitää
työssä, ja sitä helpompi olisi sitten valtionkin
päästä rahaan käsiksi. Merkantilistit antoivat
siis rahalle erittäin suuren merkityksen, jos kohta
he eivät pitäneetkään, niinkuin on väitetty,
rahaa ja rikkautta samana asiana, identtisinä kä
silteillä. Aikaisemmin oli tapana kieltää kalliiden
metallien vienti maasta, sittemmin koetettiin saada
rahaa valumaan maahan edullisen
kauppa-balanssin kautta, s. o. viennin arvo oli
saatava suuremmaksi kuin tuonnin arvo, sillä siten
syntyisi erotus, saldo, joka ulkomaiden oli
suoritettava puhtaassa rahassa.

Edullinen kauppabalanssi katsottiin paraiten
olevan saavutettavissa edistämällä ja suojelemalla
ulkomaiden kilpailulta ulkomaankauppaa,
kotimaista laivaliikettä- ja
teollisuutta. Niinpä suosittiin suuria kauppaseu
roja, joille annettiin monopoleja ja muita etu
oikeuksia ja vieraiden maiden laivoja kiellettiin
tuomasta maahan muuta kuin oman maansa tuot
teitä (Englannin purjehdussääntö. Ruotsin tuote
plakaatti). Koska tehdastuotteilla on suurempi
arvo kuin raaka-aineilla, katsottiin edullisen
kauppabalanssin riippuvan varsinkin näiden
tuotteiden tuonnin ja viennin välisestä suhteesta, ja
tästä syystä joutui teollisuus hallitusten
erityisen huolenpidon esineeksi. Teollisuustuotteiden
vientiä edistettiin ja tuontia ehkäistiin
tuontikielloilla, tuontitulleilla ja vientipalkkioilla. Täi
laisilla suojelustoimenpiteillä tahdottiin
vaurastuttaa jo olemassa olevia ja saada syntymään
uusia teollisuudenhaaroja, manufaktuureja, joita
valtio muutenkin kaikin tavoin tuki ja avusti,
esim. rahalainoilla, ryhtyipä itsekin joskus
perustamaan uusia teollisuuslaitoksia. Myöhemmin,
18:unella vuosis., ei puheenaolleeu
suojelupolitiikan päätarkoituksena enää varsinaisesti ollut

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0179.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free