Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Merja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
335
Merkantiilinen—Merkinantojärjestelmä
33 (i
edullinen kauppabalanssi, vaan päämääränä oli
itse suojelus semmoisenaan, koska se oli omansa
edistämään kotimaista tuotantoa ja väestön
lisääntymistä, jota viimemainittua seikkaa
myöskin pidettiin erittäin tärkeänä. Maanviljelyskin,
joka muuten ei saanut osakseen samaa
huolenpitoa kuin teollisuus, pantiin palvelemaan
teollisuuden etuja. Koska raaka-aineitten ja
elintarpeiden runsaus ja siitä johtuva
huokeahintai-suus oli omansa edistämään teollisuustavarain
tuotantoa ja vientiä, ehkäistiin ensinmainittujen
vientiä vientikielloilla ja vientitulleilla.
Poikkeuksena oli Englanti, jossa jo 17 :nnellä vuosis.
maanviljelykseenkin sovitettiin samoja
kauppapoliittisia periaatteita kuin teollisuuteen; muuallakin
ruvettiin myöhemmin suojeluksen periaatetta
sovittamaan myöskin maatalouden tuotteisiin.
Myöskin siirtomaapolitiikka sovitettiin m:n
mukaiseksi. Samalla kuin siirtomaat olivat emämaan
teollisuuden menekkipaikkoja. tuli niiden
puolestaan hankkia raaka-aineita emämaan
teollisuudelle.
M. oli suurimmassa voimassaan 17:nnen
vuosis. jälkimäisellä ja 18:nnen vuosis. edellisellä
puoliskolla. Järjestelmällisimmin sitä toteutti
ransk. valtiomies Colbert (ks. t.), minkä vuoksi
m :ää joskus onkin sanottu c o 1 b e r t i s m i k s i.
Ruotsin valtakunnassa, jossa jo Axel Oxenstjerna
ja Kaarle XI kannattivat sitä 17:nnellä vuosis.,
sitä johdonmukaisimmin noudatettiin vapauden
ajalla (erityisesti 1738-65). — Merkantilistisista
kirjailijoista mainittakoon englantilaiset Mun,
Child, Davenant (ks. t.), Petty, James Steuart,
hollantilaisista Pieter de la Court (ks. t.),
ranskalaisista Montclirétien ja Melon, saksalaisista
Becher (ks. t.), Hörnigk ja Justi (ks. t.),
ruotsalaisista Risingh (17:nnellä vuosis.), Anders Berch
(ks. t.), Kryger (18:nnella vuosis.). [Oncken,
„Gp-schichte der Nationalökonomie", Schmoller, ,,Das
Merkantilsystem in seiner historischen
Bedeu-tung" (kokoelmassa „Umrisse und
Untersuchun-gen"), Arnberg, „Anteckningar om frihetstidens
politiska ekonomi", E. G. Palmén, „Den
svensk-finska handelslagstiftningen tili 1766".] J. F.
Merkantiilinen (lat. mercä’ri - tehdä kauppaa),
kauppaa koskeva, kauppa-.
Merkantiilisysteemi ks. M e r k a n t i i 1 i j ä
r-j e s t e 1 m ä.
Merkantilismi ks.
Merkantiilijärjes-t e 1 m ä. vrt. Merkantiilinen.
Merkantilisti, merkantiilijärjestelmän
kannattaja.
Merkaptaanit, alkylihydrosulfidit,
tioalkoholit, ovat alkoholeja vastaavia
aineita, joissa alkoholien happi on korvattu
rikillä. Niitä, saadaan antamalla haloidiesterien
vaikuttaa kaliumhydrosulfidiin tahi tislaamalla
al-kylikaliumsulfaatin ja kaliumliydrosulfidin seosta.
M. ovat värittömiä, erittäin iljettävän hajuisia
öljyjä. Ne muodostavat eräiden emästen,
varsinkin elohopeaoksidin kanssa metalliyhdistyksiä,
m e r k a p t i d e j a. J. V.
Merkel, Adolf Joseph Matthäus
(1836-96), saks. rikosoikeudentutkija, tuli 1868
piofessoriksi Graziin, 1872 Wieniin ja 1874
Strass-burgiin. Julkaissut m. m. „Zur Lehre vom
fort-gesetzten Verbrechen" (1862), „Juristische
En-zyklopedie" (l:nen painos 1885), ,,Lehrbuch des
deutschen Strafrechts" (1889). U. E.
Merkel, Gottlieb (1769-1850),
itämeren-maakuntalainen kirjailija, oli syntyisin
Liivin-maalta, jossa isä oli pappi, opiskeli lääketiedettä
Leipzigissä ja Jenassa ja asettui 1797 asumaan
Weimariin. Itämerenmaakuntien
talonpoikais-kansan kova maaorjuus oli jo lapsuudessa tehnyt
syvän vaikutuksen M:iin ja sen alaisena hän
1796 julkaisi kirjan ..Die Letten. vorzüglich in
Livland, am Ende des philosophischen
Jahrhun-derts", jossa hän järkyttävällä tavalla vaati
maaorjuuden poistamista. Kirja herätti tavatonta
huomiota ja suuttumusta maanomistajain
keskuudessa. Maaorjuuden syntyä ja kehitystä hän
käsitteli teoksessa „Die Vorzeit Livlands"
(1798-1800), jonka omisti Liivinmaan aatelistolle.
Lättiläisen sadun pohjalle rakennetun kertomuksen
„Wannem Ymanta", jonka M. julkaisi 1803 ja
omisti Aleksanteri T :lie, väitetään tehneen syvän
vaikutuksen keisariin ja osaltaan
myötävaikuttaneen Itämeren-maakuntien maaorjuuden
lakkautukseen. V. 1814 M. julkaisi kirjasen
,.Be-weis dass es halb soviel koste seine Ländereien
von Tagelöhnern bearbeiten zu lassen, als von
leib-eigenen Bauern", jossa hän koetti osoittaa, että
maaorjuus on taloudellisestikin epäedullinen
maatilanomistajille. Talonpoikien vapautuksen
jälkeen 1820 ilmestyi „Die freien Letten und
Es-then". Saksassa ollessaan hän 1803 perusti
aikakauskirjan „Scherz und Ernst". M. esiintyy
myöskin kaunokirjailijana (,.Erzählende Schriften"
1S07-08). Saksalaisessa kirjallisuudessa hän on
kuitenkin enemmän tunnettu Goetheä ja
romantikkoja vastaan tähdätyistä kirjoituksistaan
„Briefe an ein Frauenzimmer iiber die neuesten
Produkte der schönen Litteratur in Deutschland"
(1800-03). Mielenkiintoisia ovat hänen
muistelmansa ,,Ueber Deutschland, wie ich es nach einer
zehnjährigen Entfernung wiederfand" (1818) ja
..Darstellungen und Charakteristiken aus meinem
Leben" (1839-40). J. J. M.
Merkeli, kalsiumkarbonaattia sisältävä savi.
Jos savessa on vain vähissä määrin karbonaattia
(muutamia prosentteja), nimitetään maata myös
merkelisaveksi, jotavastoin
kalkkimer-kelissä on suurin osa kalsiumkarbonaattia.
M:iä käytetään maanparannusaineena, ja sitä
sisältävät maa-alat ovat itsessään oivallista
viljelysmaata. M:iä syntyy kalkkikivivuorilajien
rapautumistuotteista, ja sitä tavataan seuduissa, missä
vuoriperustassa on kalkkikivimuodostumia.
Suomessa oikeata m:iä ei ole tavattu; ainoastaan
harvoissa seuduissa saven
kalsiumkarbonaatin-pitoisuus nousee pariin prosenttiin (esim.
Ahvenanmaalla). P. E.
Merkelikivi, kiveksi kovettunut merkeli;
yleinen sedimenttivuorilaji useimmissa geologisissa
systeemeissä ja hyvin yleiseen levinnyt eri
seuduissa.
Merkelisavi ks. M e r k e 1 i.
Merkinantojärjestelmä. 1. M. merellä.
Kauppa-alusten kansainvälisen merkinantojärjestelmän
muodostaa 27 värillistä lippua, joista yksi on
järjestelmän tunnusmerkki ja muut 26 ovat
englannin kielen aakkosia. Tätä paitsi on
usean-laatuisia kauko- (semafori ) järjestelmiä sekä n. s.
..Morsen" järjestelmä, joko lippu-, valo- tai
äänimerkeillä. Näistä kaikista tehdään selkoa
»Kansainvälinen signaalikirja" nimisessä teoksessa.
F. W. L.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
