- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
345-346

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mesa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

345

Mesa l-è ] (oik. ilesa), Moabin, Kuolleen-meren
itäpuolella asuneen israelilaisten sukulaiskansan
kuningas, Kamosmelekin(?) poika, joka Ahab
kuninkaan kuollessa (n. 854 e. K.) nousi
vapauttamaan Moabia siitä riippuvaisuuden asemasta,
johon sen Ahab ja hänen isänsä Omri olivat
saattaneet. 2 Kun. 3 kertoo, miten Ahabin
pojanpoika Joram juutalaisten kuninkaan Josaphatin
avulla koetti kukistaa M:n nostamaa kapinaa.
Samanaikuisia tapahtumia koskettelee myös M:n
Kaniosin, Moabin jumalan kunniaksi kiveen
hakkaama kirjoitus, n. s. Mesa-kirjoitus, joka on
vanhin ja pisin tähän asti tunnetuista
heprealaisista kirjoituksista. M.-kirjoitus on
kielitieteellisesti ja sivistysliistoriallisesti tärkeimpiä
muistomerkkejä senkin kautta, että siinä ensi
kertaa tavataan n. s. foinikialaista äänne- 1.
kirjain-kirjaimistoa, kun sitävastoin aikaisemmin
Etu-Aasiassa käytännössä olleet kirjaimistot,
nuolenpää- ja hieroglyfikirjoitus, olivat sana- ja
tavu-kirjaimistoja. Milloin ja missä tämä
äännekirjoitus on syntynyt, on täydellisesti hämärää.
Kielellisesti ja epigrafisesti on M.-kiven kirjoitus
niin samanlainen kuin heprealaisissa
kirjoituksissa, että juutalaisten perintätieto moabilaisten
alkuperästä (1 Moos. 193, ) siitä saa
vahvistuksensa. Moabilaisten kieli näkyy olleen vain
heprealainen murre. M.-kirjoituksen tyylikin on
aivan raamatullista. Historiallisesti on M.-kiven
sisällys niinikään huomattava, se kun todentaa
Raamatun kertomuksesta saadun historiallisen
situatsionin. Siinä mainitut tapahtumat — M:n
voitokkaat taistelut Israelia vastaan ja
erinäisten israelilaisten kaupunkien valloitus -— ovat
ajallisesti asetettavat kohta 2 Kun. 3 mainittujen
tapahtumien edelle ja ovat nähtävästi juuri
aiheuttaneet nämät; näistä on luultavasti M.-kiven
katkennut loppu kertonut. M. näkyy muuten omien
sanojensa mukaisesti rakennuttaneen maahansa
vesisäiliöitä ja teitä kaupan ja kulkuneuvojen
edistämiseksi. M.-kivi ei voi olla pystytetty
ennen v. 842, koska siinä edellytetään Jehun
jokar-koittaneen Omrin suvun Israelin valtaistuimelta.
-— 51.-kiven, jonka säilynyt osa on 113 cm pitkä
ja 70 cm leveä basalttipatsas ja johon kirjoitus
on hakattu 34 riviin, löysi Dibönista, M:n
kotikaupungista, ensin (1868) lähetyssaarnaaja Klein.
Taikauskoiset alkuasukkaat sen myöhemmin
räjäyttivät kappaleiksi. Onneksi oli sitä ennen
ranskal. arkeologi Clermont-Ganneau saanut siitä
jäljennöksen ja hänen onnistui saada suurin osa
kappaleista viedyiksi Pariisiin, Louvreen.
M.-ki-veä koskevasta, harvinaisen runsaasta
kirjallisuudesta mainittakoon: Clermont-Ganneau, „La stöle
de Dliiban" (1870) ; Nöldeke, „Die Inschrift des
Königs M." (1870); Nordlander, ,.Die Inschrift,
des Königs M." (1896). II. Il-a.

Mesaani (it. mezzana, <[ mezzo = keskessä),
kahvelipurje mesaanimastossa, s. o.
kolmimastoisen aluksen, joko fregatti-, parkki- tai
kuunari-laivan taikka kolmimastoisen kaljaasin
perämas-tossa. F. IV’. L.

Mesa-kivi ks. M e s a.

Mesallianssi (ransk. mésalliance),
epäsäätyi-nen avioliitto, avioliitto henkilön kanssa, joka on
alempaa säätyä kuin toinen asianosainen.

Mesdag, II e n d r i k W illern (1831-1903),
holl. taidemaalari ja lahjoittaja. Oli Willem
Roe-lofsin ja Alma Tademan oppilaana Brysselissä;

346

työskenteli v:sta 1869 Haagissa. Maalasi
enimmäkseen purjealuksia esittäviä merimaisemia
mitä vaihtelevimmissa valaistuksissa ja varsin
herkkätunteisesta Omat taidekokoelmansa, jotka
paitsi vanhoja kiinal., japanil. ja alankoni,
taide-tuotteita sisältävät n. 350 uudenaikaista
maalausta, M. ja hänen puolisonsa, maalaajatar
S. Mesdag-van Ilouten, lahjoittivat Alankomaiden
valtiolle. Tässä Alankomaiden parhaimmassa
uudenaikaisen taiteen kokoelmassa, joka M e
s-dagin museon nimellä asetettiin Haagissa
1903 julkisesti nähtäväksi, ovat edustettuina
varsinkin Barbizon-koulu (Millet, Rousseau,
Daubigny, Corot, Diaz, Troyon y. m.) sekä holl.
Israels, veljekset Maris ja M. itse v. m.

E. R-r.

Mesed (oik. Mes-hed = „marttyyrien paikka"),
kaup. Koillis-Persiassa, Korasanin maakunnan
pääkaup., Heri-rudiin laskevan Kesef-rudin
varrella; n. 70,000 as. — M. on Persian tärkein
pyhiinvaelluspaikka, siittien Mekka. Sinne on
haudattu Abul Hassan Ali ai Reza (Imam Reza), 8:s
imaami, siittien pyhimys. Hänen haudallaan käy
vuosittain yli 100,000 pyhiinvaeltajaa. — Silkki-,
matto-, ase- ja kultasepänteoksia valmistetaan.
M:ssä yhtyy useita kauppateitä, mutta M:n
ennen huomattava välityskauppa on jo melkein
kokonaan tauonnut. Valtiollisesti M. yhä on tärkeä.

E. E. K.

Mesembryanthemum, j ä ä r u o h o t,
keskipäivän kukat, Aizoaceæ-heimoon kuuluva, yli
300 lajia käsittävä subtroopillinen, osaksi myös
troopillinen kasvisuku, päälevenemisalue
Etelä-Afrikka. Ovat yleensä pensaita, mutta myös
ruohomaisia mehukasveja; mukautuvat mitä
moninaisimmilla tavoilla kuivan ilmaston vaaroja
kestämään. Useita erämaalajeja on, ne kun ovat
lehdettömiä, vaikea erottaa pienistä
kivenlohkareista j. n. e. Tällainen muoto selitetään
suojakeinoksi kasvinsyöjiä eläimiä vastaan (kasvien
mimikry). Useita lajeja käytetään
koristekasveina, meillä kuitenkin harvemmin.
Tavallisimpia näistä on myös vihanneskasvina viljelty
.1/. crystallinum, jonka lehdissä suuret
vesikirk-kaat, rakkomaiset karvat kimaltelevat
auringonpaisteessa („jääruoho"). Useiden lajien hedelmät
ovat syötäviä (hevos- ja liottentottiviikunat y. m.).

K. L.

Mesenteriaalirauhaset ks. S u o 1 i 1 i e v e r a
u-h a s e t.

Mesenterium ks. Suolilieve.

Meshed-Ali ks. N e d z e f.

Meshed Husein ks. K e r h e 1 a.

Mesi ks. Mesiäiset ja H u n a j a.

Mesiheinä ks. II o 1 c u s.

Mesikaste (saks. Honigtau, lat. melligo) on
kasvinosien pinnalla usein esiintyvä
sokerinpitoi-nen neste. Aikaisemmin luultiin Pii niuksen
selitysten mukaan, että m. laskeutui ilmasta fjlei
aeris). Myöhemmin on suoranaisten kokeiden avulla
huomattu, että nuoremmat kasvinosat kuten lehdet
ja oksat erittävät m:tta sekä ilmarakojen että
päällyskelmussa olevien repeytymäin kautta.
Äkkinäiset lämmön- ja valonvaihtelut ovat
nähtävästi tämän fysiologisen ilmiön ulkonaisena
syynä. — Lehtikirvojen ulostukset ja niiden
selkäputkien erittymät muodostavat erittäin usein
runsasta m:tta mitä erilaisimpien kasvien
pinnalle. — Sokerinpitoisia nesteitä erittävät myös-

Mesa—Mesikaste

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0185.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free