- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
347-348

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mesa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

347

Mesikkä—Mesogootit

348

kin muutamien sienien (Claviceps, ruostesienet)
itiöt. J. 1. L.

Mesikkä (Melilotus), hernekukkaisten heimoon
kuuluva kasvisuku, käsittää n. 20 lajia 1-2
vuoti-tisia yrttejä etup.
Euroopassa. Aasiassa ja Pohjois
Afrikassa. Suomessa 4 lajia,
korkeahkoja (n. 1,5 m saakka)
kasveja kolmisormisin lehdin,
joiden päätölehdykkä on
ruo-dillinen. Keltaiset t. valkeat
pienet kukat ovat kapeissa
pystyissä tertuissa. M.-lajeilla
on etenkin kuivattuina
kumariini n pitoisuudesta johtuva
vahva aromaattinen tuoksu.
Yleisin laji meillä valko-m.
(il. albus) kasvaa
Etelä-Suo-messa rannoilla, tienvierillä
y. m., pohjoisempana enemmän
satunnaisena etenkin lastauspaikoilla. Muut lajit
ovat toistaiseksi katsottavat satunnaisiksi, yleisin
niistä ennen lääkekasvina käytetty
keltakukkainen rohto-m. (31. officinalis) Etelä- ja
Keskisuomessa sekä Pohjanlahden rannikolla,
lastauspaikoilla, pelloilla y. m. I. V-s.

Mesikukka ks. H e r m i n i u m.

Mesikämmen, vars. kansanrunoudessa useiu
esiintyvä karhun mainesana.

Mesikätköt ks. Mesiäiset.

Mesimansikka ks. Mesimarj a.

Mesimarja, mesimansikka 1.
maamuurain (Kulus arcticus), vatukan suvun
(Haij us) siroimpia lajeja;
matala sileävartinen
ruoho, lehdet
pitkäruo-tiset, 3-sormiset,
leh-dykät sahalaitaiset.
Kukat sangen isot,
punaiset, yksitellen
haarojen latvoissa.
Hedelmä erikoppinen,
lukuisien pikkuluumarjo-jen muodostama,
kypsänä melkein
mustan-punainen, voittaa
hienoon makuun ja
aromiin nähden kaikki
sukulaisensa ja yleensä
pohjoismaiden villit
hedelmät; m :ista
valmistetaan erittäin
suosittua hilloa ja mehua, paikoin myös viiniä. —
M. on levenemiseltään tyypillisesti pohjoinen kasvi.
Suomessa se kasvaa koko maassa, eteläosissa
kuitenkin harvinaisena, ja huonosti viihtyvänä.
Skan-dinaaviassa n. 60° pohj. lev. on sen eteläraja.
Poh-jois-Venäjä, Siperia ja Pohjois-Ameriikan
pohjoiset osat ovat myös m:n levenemisaluetta. M.
viihtyy parhaiten kosteahkoilla ahoilla, suoniityillä
y. m.: jalostusyritykset puutarhoissa eivät liene
erikoisemmin onnistuneet.

/. Y-s.

Mesimäyrä 1. r a 11 e 1 i (Uellivora capeiisis),
näädän heimoon kuuluva, Etelä-Afrikassa elävä,
n. 45 cm pitkä hidasliikkeinen petoeläin. Asuu
kaivamissaan maanalaisissa koloissa, joista se
pimeän tultua hiipii esiin saalista etsimään.
Paitsi kaikenlaisia pienempiä luurankoisia eläi-

miä m. syö mielellään hunajaa, jota se kaivaa
esiin mehiläisten maanalaisista pesistä. P. li.

Mesinystyrä ks. Mesiäiset.

Mesitiinisälpä, rautasälvän ja magnesiitin
iso-morfinen seos.

Mesiviitat, useiden (orvokki-, neilikka- y. m.)
kasvien terälelidissä tavattavat viiva- tai
täplä-mäiset kuviot, jotka väriltään ympäristöstä
eroten ja siten sijaiten, että ne kohdistuvat
mesiäiseen tai siihen johtavan tien suuhun,
edistävät mettä hakevien hyönteisten toimintaa ja
siten välillisesti kasvien pölyytystä. K. L.

Mesiäiset, mesikätköt, nektariot,
kasvien kukissa tavattavat elimet, jotka erittävät
tuoksuavaa tai imelää, sokerinpitoista nestettä,
mettä, mikä houkuttelee kukkiin pölyytystä
välittäviä hyönteisiä. M:nä voivat toimia hyvin
monenlaiset, enemmän tai vähemmän tähän
toimeen erilaistuneet kukan osat. Huomattavia m :iä
ovat kannukset (orvokeilla, kämmekkäillä y. m.),
pohjuskehrä kokonaisuudessaan (esim.
sarjakukkaisilla) tai siinä olevat nystyt (esim.
naama-ja ristikukkaisilla), joutoheteet y. m. M:n asento
kukassa edistää suuresti pölyytystä (vrt.
Mesi-viitat). — M:ksi nimitetään myös useilla
kasveilla kukan ulkopuolella, tav. lehdillä t. lehti
ruodeilla tavattavia medenerityselimiä
(extranup-tialiset m.). Luullaan, että niiden tehtävänä on
houkutella kasviin hyönteisiä, tav. muurahaisia,
jotka ehkä suojelevat kasvia sille vahingollisilta
hj’önteisiltä, nilviäisiltä y. m. K. L.

Meslier [melic’], Jean (1664-1729), ransk.
yhteiskuntafilosofi, uudenaikaisen kommunismin
edelläkävijöitä; toimi pappina pienessä
maalaiskylässä. M. jätti jälkeensä päällekirjoituksella
„Mou testament" varustetun käsikirjoituksen,
josta 18:nnella vuosis. julkaistiin
uskonnonvastaisia otteita, mutta joka täydellisesti ilmestyi
vasta 1864 nimellä „Le testament de Jean M."
Tässä kirjoituksessa M. arvostelee ankarasti
Ranskan kirkollisia, valtiollisia ja
yhteiskunnallisia oloja, ja vaatii kommunistisen järjestyksen
toimeenpanemista.

Mesnier, Franz Anton (1733-1815), toimi
lääkärinä Wienissä ja Pariisissa, tunnettu
„eläi-melliseen magnetismiin" perustuvan
parannustapansa n. s. mesmerismin johdosta (vrt.
Hypnotismi). E. Th-n.

Mesocarpium, hedelmän seinän keskikerros,
ks. Hedelmä.

Mesodermi ks. Sikiö.

Mesofylli, 1 e h t i m a 11 o. ks. Lehti.

Mesofyytit (kreik. mesos = keskellä oleva, ja
phyto’n = kasvi), ne kasvit, jotka karttavat
vesi-peräistä tai hyvin kuivaa tai suolarikasta
maaperää, yleensä siis äärimäisyyksiä kasvupaikkaan
nähden. Niissä ei tavata erikoisempia
vesitalouden järjestelymukautumia. Mesofyyttisiä
kasviyhdyskuntia ovat meillä esim. niittymme ja
lehtimetsämme. vrt. K u i v a k k o k a s v i t.
Suo-1 akkokasvit, Vesikasvit. K. h.

Mesogastrium (kreik. mesos = keskellä oleva,
ja gastë’r = vatsa), keskivatsa, ks. Vatsa.

Mesogootit (m æ s o g o o t i t), Mcesiaan,
nykyiseen Serbiaan ja Länsi-Bulgaariaan asettuneet
länsigootit, jotka hunnien ahdistamina 376 saivat
keisari Valensilta luvan siirtyä Daciasta ja
asettua tänne. Varsinkin ovat tämännimisinä tulleet
kuuluisiksi kristinuskoon kääntyneet ja areiolai-

Mesimarja.

Rohtomesikkä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0186.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free