Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mesohippus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
351
Mesostylon
—Messenia
352
niiden kautta suunniteltu Bagdadin-rata
toteutuu, varmaan saavat suuren merkityksen. Turkin
hallitsemana M:n eri osat luetaan Diarbekrin,
Mosulin, Bagdadin ja Aleppon vilajeetteihin sekii
Zorin livaan. [Saehau, „Reise in Syrien u.
Meso-potamien" (1883), sama, „Am Euplirat u. Tigris"
(1900), v. Oppenheim, ,,Vom Mittelmeer zum
Persischen Golf" (1899-1900), Le Strange, „The
lands of the eastern Calipliate" (1905).] K. T-t.
Mesostylon [-o’sty] (kreik.), kahden pylvään
välinen tila, pylväsväli, lat. intercolumnium.
Mesotorium on berliiniläisen prof. Hahnin
keksimä radioaktiiviseen torium-ryhmään
kuuluva valmiste, joka samalla kuin se on paljoa
huokeampaa kuin radium, omistaa osittain
samoja ominaisuuksia kuin tämä. Säteilyhoidon
muodossa käytettynä se on antanut hyviä
tuloksia varsinkin ihosyöpää ja lupusta parannettaessa.
E. Th-n.
Mesozoa (kreik. niesos = keskellä oleva, jazöon
= eläin) nimitystä käytetään pienelle
eläinryhmälle, jota on pidetty yksi- ja monisoluisten
(Protozoa ja Metazoa) välimuotona; niihin
kuuluvat m. m. heimot Uicyemidae ja Orthonectidac.
Niillä on iho useampisoluinen, mutta
ruuansulatuskanavan muodostaa useimmilla yksi ainoa solu
ilman suuta ja peräaukkoa. M. ovat kuitenkin
luultavasti loiselämän kautta degenereerattuja
muotoja. Todellisia välimuotoja yksi- ja
monisoluisten eläinten välillä ei tunneta.
Mesozooinen (kreik. mesos = keskinen, ja zöon
= eläin), lähinnä nuorimman geologisen
muodos-tumasarjan ja sitä vastaavan maailmankauden
nimitys, ks. Geologiset muodostumat.
Mespilus ks. M i s p e 1 i.
Messa di voce [vötSe] (it.), lauluäänen
vähittäinen paisuttaminen ja vaimentaminen
samalla sävelellä; on mitä tärkeimpiä
äänenmuo-dostuskeinoja. I. K.
Messalina [-11’-], Valeria, Rooman keisarin
Claudiuksen puoliso, konsuli M. Valerius
Messa-lan tytär. M. on kuuluisa julmuudestaan ja
siveettömästä elämästään, jota erityisesti
Juvenalis on kuvaillut. Kun M. vihdoin meni
julkisesti avioliittoon erään suosikkinsa C. Siliuksen
kanssa, mestautti keisari hänet v. 48 j. Kr.
E. n-i.
Messalla Corvinus [-su’- -vi’-], Marcus
Valerius (64 e. Kr.-n. 13 j. Kr.), roomal.
puhuja, historioitsija ja runoilija. M. C. taisteli
Brutuksen ja Cassiuksen puolella triumvirejä
vastaan, mutta siirtyi Filippoin taistelun jälkeen
Antoniuksen puolelle, kunnes taas vähän
myöhemmin liittyi Octavianukseen. Rauhan aikana
M. C. oli suuren runoilijapiiriu keskuksena,
kirjoitti itse runoja, muistelmia kansalaissodasta ja
kielitieteellisiä tutkimuksia; hänen puheensa
olivat hienolla maulla sepitettyjä ja kreikkalaisen
kouluutuksen mukaan taiteellisesti sommiteltuja.
Ilänen teoksistaan on jäljellä vain vähäisiä
katkelmia (kokoelmissa: H. Peter, ..Ilistoricorum
Romanorum fragmenta", 1883, ja Meyer,
„Orato-rum Romanorum fragmenta", 1842). [Wiese, „De
M. Vai. M. Corvini vita et studiis doctrinae"
(1829); Valeton, „M. Vai. M. Corvinus" (1874).]
E. H-l.
Messana ks. Messina.
Messapia [-äpi’ä], nyk. Apulian kaakkoisosan
(muin. Kalabrian), joskus koko niemimaan muin.
nimitys. M. ou saanut nimensä siellä asuvista
messapialaisista, jotka, samoin kuin iapygit y. m.,
kuuluivat kansanheimoon, joka todennäköisesti
oli siirtynyt Balkanin niemimaalta Ala-Italiaan
ja oli aikoinaan levinnyt yli melkoisen osan
Italiaa. Messapialaiset, joilla näkyy olleen johtava
asema maan asukasten kesken, pitivät
urhoollisesti puoliaan kreikkalaisia siirtolaisia vastaan
ja tuottivat m. m. 473 e. Kr. Tarentumille
hirveän tappion. V. 413 e. Kr. heidän kuninkaansa
Ateenan liittolaisena lähetti apujoukon Syrakusan
piiritystä varten. Kun Rooma alkoi levittää
valtaansa Etelä-Italiaan, yhtyi M:n väestö
kuitenkin kreikkalaisiin torjuakseen roomalaiset. Mutta
n. 266 e. Kr. viimemainitut voittivat
messapialaiset, joiden nimi sitten häviää. — Messapialaisten
kieli, josta on säilynyt muistoja
piirtokirjoituksissa, näyttää olleen sukua muin. illyrian, nyk.
albanian kielelle, [vrt. I a p y g i a.] [Mommsen,
„Die unteritalischen Dialekte" (1850),
Kretschmer, „Einleitung in die Geschiehte der griechischen
Sprache" (1896).] E. R-n.
Messel, Alfred (1853-1909), saks. arkkitehti,
opiskeli ensin Kasselin, sittemmin Berliinin
taideakatemiassa Strackiin liittyen. Lukuisat
yksityiset, sekä yksittäiset että ryhmittäiset
vuokrarakennukset, erilaatuiset suuremmat
julkiset työt (Darmstadtin museo,
Landesversiche-rungsanstalt Berliinissä y. m.), joissa entisten
aikain tyylimuotoja uudenaikaiseen henkeen
vallitseva, matkoilla kouluuntunut hieno,
omintakeinen muotoaisti, rauhallinen monumentaalisuus ja
huonevaikutuksille herkkä silmä tulee näkyviin,
takaavat M:lie uudemmassa saks. ja euroop.
rakennustaiteessa huomatun aseman. Huippuunsa
M:n luova kyky kohoaa uutta modernia
rakennustyyppiä edustavassa, käänteentekevästi
vaikuttaneessa Wertheimin liike- ja tavarapalatsissa
Berliinissä (aloit. 1896). Viimeistä työtään,
Berliinin Museum-saaren rakennusryhmäin suunnit
telemista M. ennen kuolemaansa ei ehtinyt
toteuttaa, vaan lopettaminen ja suoritus jäi
arkkitehti L. Hoffmanin toimeksi. [„Berliner
Architek-turwelt"in Sonderheft: „Alfred Messel" (I & IT.
1905).) U-o N.
Messene [-sèfnë] (door. Messä’ n a),
Epameinon-daan uudistaman Messenian pääkaupunki, jonka
hän perusti Ithome-vuoreu juurelle 369 e. Kr. ja
asutti kotimaahan takaisin kutsumillaan
messe-nialaisilla y. m. M:stä, jonka ympärys teki 9 km,
on vielä osittain hyvin säilyneitä
muurinjään-nöksiä. E. R-n.
Messenhauser [ zor], Wenzel (1813-48), itäv.
vallankumousmies, toimi upseerina ja
kirjailijana; rupesi vallankumousvuonna 1848 (lokak.)
Wienin kansalliskaartin päälliköksi ja ryhtyi
ponteviin toimiin kaupungin puolustamiseksi
hallituksen sotajoukkoja vastaan; Wienin jouduttua
viimemainittujen valtaan M. ammuttiin (16 p.
marrask. 1848), koska ei ollut täyttänyt
antau-musehtoja. J. F.
Messenia (kreik. MessPnè t. Messëni’a, lat.
Messtfnia), muin. kreik. maakunta, joka
Pelopon-nesoksen eteläisistä niemimaista käsitti
läntisimmän ynnä luoteisosan keskimäistä, rajoittui
pohjoisessa Elis-maakuntaan ja Arkadiaan sekä idässä
Lakoniaan. Lämmin ilmanala ja vedenrunsaus
aikaansaavat vehmaan kasvullisuuden tasangoilla,
missä kaikkina aikoina menestyksellä on harjoi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
