- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
353-354

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Messenian sodat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

353

Messenian sodat—Messenius

354

tettu viljan, viinin ja hedelmäin viljelystä. M. on
kaikista Kreikan maakunnista viehättävin ja oli
siksi myös muinaisajalta enimmin haluttu. Sen
keskuksena on maakunnan pääjoen, vesirikkaan
Pamisoksen (nyk. Pirnatza 1. Dipotamo)
muodostama kaunis ja laaja tasanko. M:n vuorista
mainittakoon: lännessä Aigaleon (1,220 m),
etelässä Temathia 1. Mathia (nyk. Lykodimo) (957
m) ja vielä etelämpänä nyk. Ilagios Demetrios
(516 m.), joka päättyy M:n eteläisimpään
niemen-kärkeen (Akritas, nyk. Kavo Gallo), keskimaassa
lounaasta koilliseen kulkeva monihaarainen
Konto-Vunia, josta itään Ithome (nyk. Vurkano, 802 m)
ja Eua (nyk. Hagios Vasilios). M:n edustalla
olevista saarista mainittakoon: lännessä Prote ja
Sphakteria 1. Sphagia, etelässä Oinussai-saaret
y. m. Kaupungeista olivat muinoin
huomattavimmat: länsirannalla Pylos (nyk. „Vanha Pylos")
ja Methone (nyk. Modon), sisämaassa Messene
(ks. t.). -— Perintätarina mainitsee M:n
ensimäi-sinä asukkaina lelegejä, minyejä ja aiolilaisia;
Herakleidien (ks. t.) vallattua Peloponnesoksen
kerrotaan M:n joutuneen Kresphonteelle.
Todellisuudessa näyttää M:n vanhin väestö olleen
..akhaialaista" heimoa, mutta jo ennen „M:n
sotia" (ks. t.) oli M:n (nyk. Koronen) lahden
poh-jois- ja itäpuolella oleva, alinen M:n tasanko
Spartan hallussa. M:n sodat saattoivat koko maan
spartalaisten käsiin. Näin menetetyn
itsenäisyytensä M. sai takaisin vasta Epameinondaan
toimesta 370 e. Kr. Mitään huomattavaa valtiollista
merkitystä ei sillä kuitenkaan senkään jäljestä
ollut. V. 342 e. Kr. M. useiden muiden kreik.
valtioiden mukana liittyi Ateenaan kuningas
Philippos II:ta vastaan, myöhemmin messenialaiset
kallistuivat roomalaisten puoleen, josta syystä
Akhaian liiton päällikkö Philopoimen (ks. t.)
hyökkäsi M:aan. V. 146 e. Kr. M. joutui
Roomalle. — Nyk. Kreikan kuningaskunnassa M.
(uuskreik. Messini’a) muodostaa hallintopiirin
(nomoksen), 1,674 km2 ja 127,991 as. (1907), mutta
siihen ei lueta muinaisen M:n kaakkoisosaa (M:n
1. Koronen lahden itäpuolella olevaa aluetta). M.
on nyk. huomattava korintin- ja
viikunanvilje-Iyksestään, jonka tuotteet ovat sen tärkeimpiä
vientitavaroita. Sen kaupungeista ovat
tärkeimmät : pääkaupunki Kalamai 1. Kalamata (ks. t.)
sekä Pylos („Uusi Pylos" 1. Navarino), Modon,
Korone ja Nisi. — M:n uudemmasta historiasta
mainittakoon, että Kreikan vapaussodan aikana
Ibrahim pasa hirveästi hävitti sitä 1825. E. R-n.

Messenian sodat. Näin nimitetään niitä sotia,
joita Sparta kävi Messeniaa vastaan ja jotka
päättyivät tämän valloitukseen. Kertomukset
niistä ovat kuitenkin melkoisessa määrin
tarunomaiset. 1 :sessä sodassa, jota, tavallisimman
antiikkisen ajanlaskun mukaan, käytiin vv:na
743-724 e. Kr. ja jossa kertomuksen mukaan
messe-nialaisia johti Aristodemos (ks. t.), valloitti
Spartan kuningas Theopompos Keski-Messenian, ja ne
messenialaiset, jotka eivät siirtyneet maasta pois,
joutuivat heloottien asemaan. Pudistaakseen
päältään vieraan ikeen messenialaiset aloittivat uuden
sodan (n. s. 2:nen Messenian sota), jota käytiin
7: unen vuosis. keskivaiheilla. Messenialaisia, joita
argolaiset, arkadialaiset ja pisalaiset näyttävät
auttaneen, johti Aristomenes (ks. t.), ja he pitivät
kauan urhoollisesti puoliaan: vasta senjälkeen
kuin spartalaisten etunenään oli astunut Tyrtaios,
12. VI. Painettu ’/i 14.

kääntyi onni. Mutta Aristomenes vetäytyi
jään-nösjoukkoineen Arkadian rajalla sijaitsevaan
Eiran vuorilinnaan, missä jatkoi vastarintaa,
kunnes petoksen johdosta puolustajain oli
antautuminen ja sota päättyi. Vielä kerran (464 e. Kr.)
messenialaiset nousivat Spartaa vastaan (n. s.
3:s M. s.) käyttäen hyväkseen sitä kohdannutta
ankaraa maanjäristystä ja tämän johdosta
puhjennutta sikäläisten heloottien kapinaa.
Yhteisenä tukikohtana oli Ithomen vuorilinna, jota
kauan urhoollisesti puolustettiin; kun se vihdoin
antautui, saivat messenialaiset vapaasti poistua,
jonka jälkeen ateenalaiset sijoittivat heidät
Nau-paktokseen (459 e. Kr.), mistä he myöhemmin
muuttivat Sisiliaan ja Kyrenaikaan. E. R-n.

Messenius
sC-J. 1. Johannes M. [-(1579-1636), historioitsija, oli myllärin poika, kotoisin
Ruotsista läheltä
Vadste-naa. Vadstenassa hän sai
ensimäisen kasvatuksensa
ja sen luostarista, joka
vielä silloin oli olemassa,
hän nähtävästi
vastaanotti sen taipumuksen
kato-linuskoon, joka hänessä
aina pysyi ja tuli hänelle
itselleen niin turmiolliseksi.
V. 1595 hänet lähetettiin
Braunsbergin jesuiitta
seminaariin, jonka oppijakson
hän kunnialla suoritti ja
kulki sitten opintojaan
jatkamassa useissa maissa,
tullen Ingolstadtissa
maisteriksi. Palattuansa 1608
Ruotsiin M. nimitettiin
lainopin ja valtiotieteen professoriksi Upsalan
yliopistoon, sittenkuin valalla hengen ja
omaisuuden menettämisen uhalla oli luvannut luopua
kaikesta yhteydestä katolilaisten kanssa. Siellä
hän saavutti opetuksellaan ja julkaistuilla
teoksillaan erinomaisen maineen, mutta joutui samalla
turhamaisuudellaan ja riidanhalullaan kiihkeihin
rettelöihin, erittäinkin jumaluusopin professorin
Johannes Rudbeckiuksen kanssa. Hänen teoksensa
olivat etupäässä historiallista laatua, esim.
„Sveo-pentaprotopolis" (1611), „Tumbæ veterum" (1611),
Chronieon episcoporum per Sveciam Gothiam &
Finlandiani" (1611), „Theatrum nobilitatis
sve-canæ" (1616) y. m., minkä ohessa hän julkaisi
vanhoja käsikirjoituksia, kuten ,.Leges Sveeorum
Gothorumque", „Erici Olai Historia Sveeorum
Gothorumque" j. n. e. Mutta M. ei rajoittunut
yksistään tieteelliseen työhön, hän esiintyi myös
kaunokirjailijana julkaisten useita näytelmiä,
,,Disa", „Signill" y. m., joiden aihe tavallisesti on
otettu Pohjoismaiden satuhistoriasta ja jotka hän
antoi oppilaidensa Upsalassa harjoitukseksi
näytellä. Riitansa johdosta Rudbeckiuksen kanssa
hänet siirrettiin 1613 Upsalasta
valtionarkiston-hoitajaksi Tukholmaan, mutta hankki täälläkin
itselleen vihollisia, m. m. itse valtiokansleri
Aksel Oxenstiernan. Vuonna 1616 hän joutui kiinni
siitä, että vastoin lupaustansa oli ollut
kirjeenvaihdossa katolilaisten ja jesuiittain kanssa ja,
kun tämä ajan käsityksen mukaan oli kaikkein
pahimpia rikoksia, tuomittiin kuolemaan, minkä
rangaistuksen kuningas kuitenkin muutti
vankeudeksi. M., joka jo ulkomailla ollessaan oli men-

Johannes Messenius.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0189.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free