- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
355-356

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Messenian sodat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

355

Messiaaninen—Messias

356

nyt naimisiin Lucia Grothusenin, Sigismundin
entisen opettajan Arnold Grothusenin tyttären,
kanssa, vietiin nyt perheineen kaukaiseen
Ka-jaaninlinnaan, jossa oli vankina 19 vuotta.
Ajoittain häntä kohdeltiin jotenkin kovasti; varsinkin
linnanpäällikkö Eerik Hare näyttää olleen
hänelle ankara, ja M. puolestaan kosti, säilyttämällä
hänen nimensä jälkimailmalle tunnetuissa
säkeissä: »Ståthållarn Erik Hara red mig värre än en
mara". Muuten lempeämielinen Kustaa Aadolf
ei suostunut häntä armahtamaan, vaan arveli, että
M. kyllä oli oppinut mies, „mutta piru istuu
kiinni hänessä ja vaimossakin". Kuitenkin
sallittiin M :n, mikäli oli mahdollista,
vankeuten-sakin aikana jatkaa historiallisia tutkimuksiansa.
Vankeutensa aikana Kajaaninlinnassa hän
kirjoitti suuren, viiteentoista kirjaan jaetun
teoksensa „Scondia Illustrata", joka vasta v. 1700
julkaistiin painosta. Siellä hän myöskin kirjoitti
Suomen riimikronikan: »Rimkrönika om Finland
och dess inbyggare" (painettu ensi kerta 1774),
joten hän tavallaan tuli Suomen ensimäiseksi
historiankirjoittajaksi. Vasta 1635 hallitus vihdoin
suostui siihen M:n kohtalon lievennykseen, että
hän Kajaanista sai muuttaa Oulun kaupunkiin
asumaan. Täällä kuolema jo seur. v., 7 p.
mar-rask. 1636, lopetti tuon paljon kokeneen ja
kärsineen mielien elämän. Suurine virlieineenkin
M. epäilemättä on luettava Ruotsin
merkillisimpien miesten joukkoon, ja Suomenkin historian
lehdillä on hänellä pitkän, joskohta pakollisen
maassamme oleskelunsa takia ja kirjallisten
töittensä tähden pysyväinen sijansa.

2. Arnold Johan M. (1608-51),
historiankirjoittaja, edellisen poika, tuli 1616 lapsena
isänsä kanssa Kajaaninlinnaan, josta taas 1621
vietiin Tukholmaan ja Upsalaan kasvatettavaksi.
Täältä hän kuitenkin pian pakeni Puolaan ja
tuli oppilaaksi Braunsbergin jesuiittakollegiin.
V. 1624 hän palasi kotimaahan, luvattuansa m. m.
Puolaan antaa tietoja Ruotsista, mutta joutui
kiinni, sekaantui erääseen siihenaikaan kolmea
muuta katolilaista vastaan nostettuun
oikeusjuttuun, ja tuomittiin kuolemaan. Kuolemantuomio
tosin lievennettiin ja M. lähetettiin 1626 vankeuteen
Karjalan rajoille Käkisalmelle, jossa häntä
sitten pidettiin 14 vuotta. Vankeus näyttää olleen
verraten inhimillinen; M. sai jatkaa opintojaan,
ainakin myöhemmin hänellä oli kaksi kamaria
ja hänen sallittiin mennä naimisiin erään
Valpuri Abrahamintyttären, ehkä jonkun linnassa
olevan sotamiehen tyttären, kanssa, ja tästä
avioliitosta syntyi muiden muassa v. 1629
Arnold niminen poika. Vihdoin 1640 hän Pietari
Brahen esityksestä sai vapauden ja lähetettiin
Puolaan etsimään ja takaisin tuomaan isänsä
historiallista teosta, jonka äiti Lucia Grothusen oli
sinne vienyt. Tämä onnistuikin, M. tuli
»liisto-riankirjurina" virkamieheksi kansliaan, sai 1645
»valtakunnan historioitsijan" arvon, ja
korotettiin 1648 aatelismieheksi. Hänen esitystänsä
Sigismundin ja Kaarle IX :n ajoista ei ole painettu,
mutta on Wervingin (ks. t.) myöhemmin
julkaistun teoksen päälähde. M. ei kuitenkaan
voinut onnettomuudekseen olla uudestaan
sekaantumatta valtiollisiin hankkeihin. Hän liittyi ensin
vastustuspuolueeseen valtaneuvostoa ja ylimystöä
vastaan ja sitten pfalzkreivi Kaarle Kustaan
kannattajiin. Hänen poikansa Arnold tuli jo

1647 Kaarle Kustaan kamaripaasiksi, ja tämä
nuori mies saattoi nyt sekä itsensä että isänsä
onnettomuuteen. Poika oli nähtävästi perinyt
isänsä ja isoisänsä levottoman luonteen, ja oli
myös omaksunut heidän tyytymättömyytensä
oleviin oloihin. V:n 1651 lopulla hän lähetti Kaarle
Kustaalle nimettömän kirjoituksen, jossa
syytettiin valtaneuvostoa vehkeistä tämän valtaan
tuloa vastaan ja kehoitettiin häntä olemaan
varuillaan sekä panemaan sotaväki jalkeille ja sen
avulla hankkimaan valtakunnalle vapaus takaisin.
Kirjeen tekijä saatiin ilmi, ja asia käsiteltiin
tavattomalla nopeudella. Viikossa oli tutkimus
suoritettu ja tuomio langetettu. Sekä nuori Ar
nold M. että myöskin hänen isänsä, jota pidettiin
pojan neuvonantajana ja jota muutenkin
syytettiin kapinallisista puheista ja hankkeista,
tuomittiin kuolemaan, ja jo kaksi päivää
myöhemmin 22 p. jouluk. pantiin tuomio toimeen.
Varmaan on tutkintoa ja tuomiota pidettävä liian
hätäisenä ja ankarana ja tuntuu siltä kuin
vanhemman M:n syyllisyyttä olisi liioiteltu hänen
vihamiesteusä sekä niidenkin puolelta, jotka
pelkäsivät mahdollisesti tulevansa juttuun
sekoitetuiksi. [V. Söderberg, »Historieskrifvaren Arnold
Johan Messenius" (1902).] K. G.

Messiaaninen, Messiasta (ks. t.) koskeva.

Messiadi, Klopstockin (ks. t.) uskonnollinen
eepos.

Messias (liepr. hammäsiah, aram. mesihä, kreik.
}io lcltristos — voideltu), tuleva pelastaja-kuningas,
joka kuului Israelin eskatologisiin
käsitteisiin. »Jahven voideltu" oli Tsraelin kuninkaan
kunnianimi, joka ilmaisi, että kuningas oli
Jahven asettama (vrt. esim. 1 Sam. 24;m, Ps. 18.,,);
kerran käytetään sitä vieraan kansan
kuninkaasta, Kyyroksesta (Jes. 45,), jonka Jahve oli
kutsunut maanpaossa elävän kansansa
vapauttajaksi. Kahdesti esiintyy tämä nimitys V :ssa T:ssa
eskatologisesta pelastaja-kuninkaasta (Ps. 2,;
Dan. 9„5). Nämä paikat vaikuttivat määräävästi
myöhempään kielenkäyttöön. »Jahven voideltu",
lyhennetyssä ,muodossa »voideltu" (meSllui), tuli
odotetun pelastaja-kuninkaan tavalliseksi nimeksi.
Sen näemme m. m. U:sta T:sta, jossa nimi
tavataan kahdesti (Joh. 1K; 42s) hepr.-aramealaisessa
muodossaan, muuten kreikaksi käännettynä
»Khristos".

M. on kukistava viholliset (4 Moos. 24,7; 5 Moos.
33„; Ps. 2„; 110,, 2,5), tuomitseva kansat (Jes. 11K
ja seur.; Jer. 233; Ps. 110,,), hankkiva oikeutta
sorretuille ja vääryyttä kärsiville (Sak. 90; Ps.
724, ,2) sekä luova maailmanrauhan ja paratiisia
muistuttavan onnellisuudentilan (Jes. 7,5; 11,. 6-„:
Miika 4„5; Sak. 9,0). Hänen perustamansa
oikeuden ja vanhurskauden valtakunta on ulottuva
maailman äärestä toiseen (5 Moos. 33,7; Miika 53;
Sak. 9,„; Ps. 28) ja kestävä iankaikkisesti (Jes. 9„).
Nimitykset »Jumalan poika" (Ps. 27),
»Jumala-sankari" (Jes. 93), »iankaikkinen isä" (Jes. m. p.)
y. m. sekä salaperäiset viittaukset hänen
ihmeelliseen syntymäänsä (Jes. 7,4; Miika 5..)
osoittavat, ettei häntä ajateltu tavalliseksi ihmiseksi.
Muuan V. T:n profeetta —Deutero-Jesaja (ks. t.)
— ei esitä M:ta pelastaja-kuninkaana, vaan
»Jahven palvelijana", joka toimii uskollisena
opettajana ja sielunhoitajana sekä vie pelastaja
tehtävänsä perille kärsimällä ja kuolemalla marl
tyyrina (Jes. 42,-,; 49,-„; 50,-,; 52,2; 53,.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0190.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free