- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
357-358

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Messidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

357

Messidor—Messinki

358

Tiimii ylevä »kärsivän M:n" aate, jolle
Jeesuksen messiaaninen tietoisuus rakentui, oli
joutunut juutalaisuudessa unohduksiin. M.-kuningas
yksin hallitsi sen tulevaisuudentoiveita, ja
etualalla olivat M.-kuvan kansalliset piirteet.
Odotettiin M:ssa ensi sijassa kansallista
vapauttajaa ja kansallis-juutalaisen maailmanvallan
perustajaa (vrt. esim. Sai. ps. 17; IV Esr. 7K ja
seur.; II Bar. 2973 y. m.).

Mitä tulee M.-aatteen alkuperään, niin on
yleisesti arveltu sen syntyneen Israelin historiallisen
kuninkuuden vastakohtana, lähinnä sen
ristiriidan johdosta, johon profeetta Jesaja ja kuningas
Aahas joutuivat keskenään (Jes. 7). Näin esim.
Dillmann ja Kittel. Toiset kriitilliset tutkijat
(Volz sekä yleensä Wellhausenin koulu) ovat
olleet sitä mieltä, että vasta Davidin hallitussovun
kukistuminen herätti tämän tulevaisuudentoivon,
jotenka kaikki V. T:n messiaaniset ennustukset
olisivat profeetta Hesekieliä myöhemmät.
Nykyisin ollaan jälleen taipuvaisia pitämään M.-aatetta
Israelissa ikivanhana (Gunkel, Gressmann.
Sellin) ; tätä mielipidettä tukevat sellaiset paikat
kuin 1 Moos. 49,0 ja seur.; 4 Moos. 24,- ja seur.
Oletetaan löytyneen muinaisitämaalaisen myytin
tulevasta pelastaja-kuninkaasta, joka oli tuova
mukanansa paratiisillisen kulta-ajan, ja siitä olisi
Israel jo aikaisin lainannut M.-aatteensa. Tämä
olettamus on kuitenkin vielä todistamaton.
Korkeintaan on tavattu jälkiä tarusta, joka kertoi
aikojen alussa eläneestä jumalaisesta kuninkaasta,
jonka hallitus oli ihanin onnen aika.
Eskatologinen M.-aate näkyy olleen Israelin
yksinomaisuutta, joskohta V. T:n kuvauksissa tulevasta
pelastaja-kuninkaasta esiintyy yksityispiirteitä,
jotka ovat yleisitämaalaisia. Joka tapauksessa
on M.-aate saanut Israelin kansan uskonnosta
aivan erikoisen sisällyksen. [Paul Volz, „Die
vor-exilisclie Jaliveprophetie und Messias" (1897);
H. Gressmann, „Der Ursprung der
israelitisch-jildischen Eschatologie" (1904) ; E. Sellin. ..Der
alttestamentliche Prophetismus" (1912) ; W.
Bous-set, „Die Religion des Judentums im
neutesta-mentliehen Zeitalter" (1903) v. m.] Ar. 11.

Messidor [dö’r] (lat. messin = sato, ja kreik.
döron = lahja), „korjuukuukausi", Ranskan
vallankumouksen aikuisen kalenterin kymmenes
kuukausi (gregoriaanisen kalenterin 19 t. 20 p.
ke-säk. — 18 t. 19 p. heinäk.).

Messidor-tyyli, ransk. rakennustaiteessa
suuren vallankumouksen ensivuosina Ludvik XVT:n
tyylistä empi reen välittävä tyylivivahdus.

U-o N.

Messina [-1-]. 1. Provinssi Italiassa, Sisilian
koilliskulmassa; 3.220 km3, 507,721 as. (1911). —
2. Edellisen lujasti linnoitettu pääkaupunki M:n
salmen rannalla; 126,172 as. (1911; 1905 158,812
as.). M:n asema M:n-salmeen laskeutuvan
vuoren juurella on sangen kaunis. Kadut ovat leveät,
satamaa reunustaa 8 km pitkä Marina-katu (1.
Corso Vittorio Emanuele). Vanhoilta ajoilta ei
ole sanottavasti säilynyt rakennuksia. Monista
kirkoista (80) oli la Matriee niminen
tuomiokirkko komein (per. 1098), mutta
maanjäristyksessä 1908 se tuhoutui. Onnettomuuden jälkeen
rakennetaan kaikki talot raudasta ja sementistä
erityisen suunnitelman mukaan. Yliopistossa (per.
1549) oli 1909-10 ainoastaan 229 ylioppilasta.
Arkkipiispan istuin. Kirjasto, kokoelmia. — Sa-

tama on erinomainen; sen muodostaa
sirpinmuo-toinen, pohjoiseen kaartuva niemeke, jonka
sisäpuolelle mahtuu 1,000 alusta; syvyys 10 m.
Satamassa selvitettiin 3 milj. rek.-ton. aluksia 1909.
Kauppa on vilkas: viedään öljyä, viiniä,
etelän-hedelmiä, rikkiä. Teollisuus vähäinen (silkkikan
kaita, nahkateoksia). — M:aa ja muita
M:n-sal-men rannalla olevia paikkakuntia 28 p. jouluk.
1908 kohdannut maanjäristys oli
tuhoisim-pia mitä tunnetaan. Se hävitti M:n, Reggion
y. m. m. kokonaan; M:ssa sai surmansa 60,325
henkeä, koko maanjäristyksessä 77,283. — H i s
toria. M. oli alkuaan sikulilaisten perustama,
sen vanhempi nimi Zankle (< kreik.
zanlclon-sirppi, edustalla olevan niemekkeen mukaan).
Sinne asettui n. 732 e. Kr. Khalkiin ja Cumaen
kreikkalaisia. V. 493 sen valloitti Rhegionin
yksinvaltias Anaksilas; hän sijoitti kaupunkiin
(Italiaan muuttaneita) messenialaisia, joista se sai
nimen Messana 1. Messene. Tasavalta uudistettiin
461. Kaupungin hävittivät karthagolaiset 396:
sittemmin sitä vallitsivat Dionysios vanhempi, D.
nuorempi ja Agathokles. Tämän kuoltua 289 M:n
anastivat hänen palkkasoturinsa, n. s. mamertii
nit, jotka rosvoamisellaan aiheuttivat ensimäisen
puunilaissodan. Siinä M. joutui roomalaisille.
-Keskiajalla M. muun Sisilian kera kuului vuoro
telien kreikkalaisille, saraseeneille, normanneille,
hohenstaufeille y. m.; v:sta 1282 Aragonialle. —
Espanjalaisten sorron tähden M. antautui
Ranskan valtaan 1675, mutta joutui 1679 takaisin
Espanjalle menettäen silloin vanhat oikeutensa.
Kuului 1700-luvulla Savoijille ja Itävallalle, ja v :teen
1360 Napoli’n kuningaskunnalle. Silloin se
Garibaldi^ toimesta yhdistettiin Italian kuningaskun
taan; M:n linna antautui vasta seur. v.

E. E. K. d G.

Messina, A. d a ks. A n t o n e 11 o.

Messinan-salmi (it. Strettn 1. Faro di Messina,
vanhalla ajalla Fretum Siculum) erottaa Sisilian
Italiasta, yhdistää Tyrrlienan- ja Joonian-meret.
On 42 km pitkä, kapeimmalla kohdallaan Punta
del Faron ja Torre Cavallon välillä 3 ’I, km, le
veimmällä kohdallaan eteläpäässä 18 km. Vanhan
ajan pelätyt pyörteet Scylla ja Charybdis
johtuvat voimakkaasta vuorovesiliikkeestä eivätkä ole
merenkulkijoille vaarallisia. — M.-s:n poikki
kulkee (v:sta 1912) Rooman-Syracusan junaa kuljet
tava höyrylautta Reggion ja Messinan välillä.

E. E. K.

Messinki (ruots. massinij) on pääasiallisesti
vasken ja sinkin lejeerinki, jota raudan jälkeen
käytetään enemmän kuin mitään muuta metallia.
Se on kylmänäkin taottavaa, helposti sulavaa ja
juoksevaa, ei ole altis hapettumiselle, ja on
verrattain huokeata. Riippuen vasken ja sinkin
suhteesta vaihtelevat eri m.-lajien ominaisuudet suu
ressa määrässä. Suuri vaskenpitoisuus tekee
lejee-ringin punertavan- tai kullankeltaiseksi ja
helpommin muovailtavaksi; sinkkiä lisättäessä
saadaan taaskin vaaleamman värisiä, kovempia ja
hauraampia, mutta helpommin sulavia
sekoituksia. Puna-m. 1. tom pakki sisältää 80% ja
enemmänkin vaskea. K e 11 a-in. sisältää 20-50%
sinkkiä: se on tavallisin m.-laji. Hauras,
hopeanvalkoinen v a 1 k o-m. sisältää 50-80 % sinkkiä.
Käytännössä sekoitetaan m:iin tarpeen mukaan
lisäaineksia. Pieni raudan- ja
aluminiuminpitoi-suus (1,»% saakka) tekee m:n sitkeäksi ja kestä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0191.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free