- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
363-364

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Messumarkkinat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

363

Messys—Mestsera

364

syntejä, suojaa ajallista hätää vastaan ja voimaa
voittamaan pahaa. Kiirastulessa olevilta
vainajilta lyhenee sen kautta rangaistusaika.
Maallikot nauttivat ainoastaan siunattua leipää,
hostiaa. m:ia toimittava pappi yksin myöskin viiniä.
Siunattua leipää säilytetään huolellisesti eri as
tioissa, monstransséissa, kohotetaan uskovain
kumarrettavaksi, ja kuljetetaan julilasaatossa
sairasten luo, heidän halutessaan nauttia
sakramenttia. U. P.

Messys ks. M e t s y s.

Mestari (ruots. miistare, saks. Meister, ransk.
maitre, < lat. magi’ster), taiteessaan tai
ammatissaan suurimman täydellisyyden saavuttanut
henkilö: ammattikuntalaitoksen aikana
itsenäinen käsityöammatin harjoittaja. M :ksi
pääsemiseen vaadittiin silloin paitsi aviollista
syntyperää ja hyvämaineisuutta y. m. määrätyt
oppija kisällivuodet sekä mestarikoe 1. näyte.
Suomessa tuli ammattikunta-asetuksen mukaan
kisällinä oloajan kestää kolme vuotta, mutta
myöhemmät asetukset myönsivät tähän nähden
tuntuvia helpotuksia niille, jotka olivat saaneet
jonkinlaista koulusivistystä. Ammattikunnan
m:ista valittiin yksi ammattikunnan
vanhimmaksi, joka m. m. johti puhetta
ammattikunnan kokouksissa. Mestarikoetta valvomaan
asetettiin kaksi k a t s o n t a m e s t a r i a. Tätä
nykyä m:n nimi on pelkkä arvonimi.
Voimassaolevan elinkeinolakimme 39 §:n mukaan ni:n
nimen ja kirjan voi saada k sälli, joka on
vähintäänkin kaksi vuotta tehnyt työtä
elinkeinossaan ja siinä saavuttanut erinomaisempaa
taitavuutta, jos hän on täysivaltaisessa iässä
ja asianomaisen elinkeinoyhdistyksen
silmälläpitäessä tekee mestarinäytteen, vrt.
Ammattikunta ja Kisälli. — Liittosyntvisten
sanojen jälkimäisenä osana m. tavallisesti
merkitsee opettajaa (esim. harjoitusmestari) tai
päällikköä (esim. pormestari, postimestari). ./. F.

Mestarikoe 1. -näyte ks. Mestari.

Mestarilaulajat (saks. Meistersinger),
taidokkaasti koulutettuja porvarillisia laulajia Saksassa,
jotka harjoittivat hovilyriikasta 13:nnen vuosis.
keskivaiheilla syntynyttä laulurunoutta. M.
hakivat lähinnä hoveista ja kaupungeista taiteensa
harjoittamisella toimeentuloaan: myöhemmin
paikoillaan asuvat porvarit, etupäässä käsityöläiset,
järjestyneinä yhdistyksinä harjoittivat
mestari-laulua, enemmän rakkaudesta taiteeseen kuin
raha-ansion vuoksi. Kansanrunouden
vastakohtana m. panevat pääpainon taidokkaisiin metril
lis-musikaalisiin muotoihin. Vähitellen tämän
taiteen harjoittaminen täten jäykistyy tyhjäksi
muodollisuudeksi, ja lopulta luonnollisen rytmin
sijaan tulee mekaaninen tavujen laskeminen ja
täydellinen rnnotyylin laiminlyönti. Vanhan
ritarillisen lyriikan päälaji, lemmenlaulu, väistyy
syrjään: hengelliset oppineet ja opettavaiset
aiheet ja kertomukset ovat mestarilaulujen aiheina.
M:n henkinen vireys ei elänyt uskonpuhdistuksen
aikaa kauempaa. Viimeinen m:n koulu suljettiin
1S39 Uimissa. [Schnorr, v. Carolsfeld, ,,Zur
Ge-schichte des deutsclien Meistergesanges" (1872) ;
Lyon, „Minne- und Meistergesang" (1883); Mey,
„Der Meistergesang in Geschichte und Kunst"
(1900).] J. H-l.

2. (m/us.). M:n sävelmät ovat nykyään
innokkaan tutkimisen alaisina (Runge, Miinzer y. m.).

Niiden rytmillinen rakenne on vielä
kiistanalainen, mutta näyttää siltä, että se pohjaltaan on
kansanomaista laatua, vaikkakin se
korusävel-muodostusten kautta lähenee gregoriaanista
kirkkolaulua. M:sta on Wagner saanut aiheen
samannimiseen säveldraamaansa, jonka käsittely
]erustuu luotettaviin historiallisiin tutkimuksiin.
Siten on tämä teos taiteellisesti elävöitetty
kuvaus m:n oloista. I. K.

Mestaus ks. Kuolemanrangaistus.

Mesterton, Karl (1715-73), professori
Turussa, syntyisin Ruotsista, Gööteporista. Tultuaan
Lundissa maisteriksi hän harjoitti viisi vuotta
opintoja Alankomailla ja Saksassa, toimien
sillai-kaa vuoden ajan dosenttina Helmstädtissä.
Palattuaan Ruotsiin hän nimitettiin 1746 logiikan
ja metafysiikan professoriksi Turkuun;
siirrettiin 1767 jumaluusopin professoriksi. M. julkaisi
lyhyitä oppikirjoja, jotka käsittelivät logiikkaa,
ontologiaa, sielutiedettä ja luonnollista
jumaluusoppia, sekä lukuisia väitöskirjoja. Näissä
teoksissaan hän esitti Wolffin filosofista järjestelmää,
jonka kuivahko, mutta järkevä ja selvä
ajatustapa näkyy olleen vallitsevana myöskin hänen yli
-opistollisessa opetuksessaan. M. vaikutti suuresti
filosofian harjoitukseen Suomen yliopistossa
siten, että teki Wolffin opin tunnetuksi ja
vallitsevaksi. [J. J. Tengström, „Clironol. förteckn. o.
anteekn."; Th. Rein. ..Filosofins studium vid Abo
universitetet", s. 183-93.] A. Gr.

Mestitsi (esp. mestizo, port. mestigo, < lat.
mixtus = sekoitettu), valkoihoisen ja intiaanin
jälkeläinen Meksikossa, Länsi-Intiassa ja
Etelä-Ameriikassa; kreolin ja alkuasukkaan jälkeläinen
Filippiineillä. — Naisesta puhuttaessa käytetään
muotoa mestitsa (esp. mestiza).

Mesto (it.), mus., suruisesti.

Mestorf, Johanna (1828-1909), saks.
muinais-tutkija, professori, Kielin muinaistieteellisen mu
seon johtaja. Neiti M. on julkaissut joukon arvok
kaita arkeologisia tutkimuksia, joista
tärkeimmät ovat: „Vorgeschichtliche Alterthümer aus
Schleswig-Holstein" (1885), „Urnenfriedhöfe in
Schleswig-Holstein (1886), „Moorleichen" (1900 ja
1907) y. m. M. on sen lisäksi saksaksi kääntänyt
lukuisan joukon Skandinaavian tärkeintä
arkeologista kirjallisuutta, täten tutustuttaen Saksan
tieteellistä maailmaa Pohjoismaiden
muinaistie-teelliseen työtapaan, jonka innokkaimpia ja
ky-vykkäimpiä edustajia M. Saksassa oli. M., joka
oli Saksan ensimäinen naisprofessori, oli m. m.
Suomen muinaismuistoyhdistyksen kunniajäsen.

A. M. T.

Mestsera, mestserjaakit. Ven.
aikakirjoissa (ei kaikkein vanhimmissa) mainitaan
mestsera niminen kansa, jonka asuinalue näyttää
käsittäneen Oka-joen länsipuolella pohjoisosan nyk.
Rjazanin kuvernemeuttia, josta ven. rahvas vielä
nykyäänkin käyttää nimeä „Mestseran puoli"
(Meitserskaja storona), ja ulottuneen Okan
itäpuolellekin Tambovin kuvernementin
pohjoisosaan, jossa vielä 15:nnellä vuosis. mainitaan
mestseralaisia volosteja, ynnä Penzan
kuvernementin läntisimpiin osiin. M.-kansan keskus
lienee ollut Okan länsirannalla, nyk. Kasimovin
kaupungin paikoilla, missä ennen oli kaupunki,
jota siihen jo 1152 asettuneet venäläiset
nimittivät ..Mestserskij gorodets". Samoin kuin
mordvalaiset m.-kansakin nähtävästi ainakin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0194.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free