- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
365-366

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meštšerjaakit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

365

osaksi joutui Kultaisesta ordasta lähteneiden
tataarilaisten ruhtinaiden alaiseksi, jotka 1300 v:n
paikkeilla alkoivat väkineen pysyväisesti asettua
niille maille. Pian tulivat kuitenkin venäläiset
maan herroiksi; tiedetään, että kohta Kulikovin
taistelun (1380) jälkeen suuriruhtinas Dmitrij
Donskoj osti meštšeralais-alueen Aleksandr
Ukovitš nimiseltä ruhtinaalta. Myöhemmin, 1452,
antoi suuriruhtinas Vasilij III Kasim nimiselle
tataarilaisruhtinaalle läänitykseksi m:n ent.
pääpaikan, joka hänen mukaansa sai Kasimovin
nimen, ynnä osan meštšeralais-aluetta (näin
muodostui n. s. Kasimovin tsaarikunta [Kasimovskoe
tsarstvo], joka nimellisesti pysyi olemassa
kolmatta sataa vuotta). -— Muinaisen m.-kansan
jätteitä ovat nähtävästi muutamien Penzan
kuvernementin Kerenskin piirikunnassa ja Tambovin
kuvernementin Spasskin piirikunnassa
sijaitsevien kylien asukkaat, joita venäläiset
nimittävät meštšerjaki; itse he ainakin paikoittain
käyttävät nimeä meštšera’ ja tietävät esi-isäinsä
siirtyneen sinne Rjazanin taikkapa Vladimirin
kuvernementista. 1860-luvulla mainitaan heitä
olleen 35,000 henkeä. Kieleltään he ovat
kokonaan venäläistyneitä, uskonnoltaan
kreikkalais-katolilaisia. Naisilla tavataan vielä erityinen
kansallispuku, joka tosin melkoisesti eroaa
mordvalaisesta, mutta sen kuosit ovat A. O. Heikelin
mukaan aivan mordvalaismallisia. Minkälaista
kieltä tämä kansa alkuaan puhui, siitä ei ole
mitään varsinaisia tietoja eikä siitäkään, milloin
tämä kieli hävisi. On arveltu, että m. oli
suomalais-ugrilainen, naapurejaan mordvalaisia
lähellä oleva kansa. Tambovin kuvernementin
mokša-mordvalaisten kielessä tavataan muutamia
muille mordvan murteille outoja sanoja, kuten
šumbas = jänis, morkš = pöytä, joita tekisi mieli
pitää meštšeralaisperäisinä; omituista on, ettei
niillä ole mitään vastineita koko suom.-ugril.
alalla eikä tiettävästi muuallakaan.

Samalla meštšerjaki nimellä nimittävät
venäläiset myöskin Rjazanin, Tambovin, Penzan,
Nižnij-Novgorodin, Kostroman, Simbirskin,
Saratovin, Samaran, Ufan ja Orenburgin
kuvernementeissa sekä eräissä Kasaanin kuvernementin
piirikunnissa (Tšistopolj, Spassk, Tsiviljsk) asuvia
tataareja, jotka uskonnoltaan yleensä ovat
muhamettilaisia ja puhuvat tataarilaismurretta, joka
varsinkin muutamissa seuduissa, etupäässä
äänteellisesti, melkoisesti eroaa Kasaanin tataarien
kielestä. Viimemainitut nimittävät heitä nimellä
mišär, jota he puolestaan pitävät itseään
loukkaavana, sanoen itseään tataarilaisiksi.
Mišär nimi varmaankin on yhdistettävä
edellämainittuun meštšera nimeen (tataarit ovat
korvanneet heidän kielelleen oudon äänneyhtymän
štš:n š:llä) ; se todennäköisesti ensin siirtyi
meštšeralais-alueelle asettuneille tataareille (ks.
edellä), joita myöhemmin, Kasaanin
tataarilais-vallan kukistuttua (1552), sieltä siirtyi itäänpäin
aina Volgan ja Uralin välisille maille asti
(useissa paikoin säilyy näillä meštšerjakeilla
vielä muistotietoja että heidän esi-isänsä olivat
kotoisin Kasimovin taikkapa Temnikovin
tienoilta). Mahdollista on, että näihin tataareihin
tuolla meštšeralais-alueella sulautui jonkun
verran alkuperäistä meštšera-kansaa; siihen
näyttäisi viittaavan se seikka, että heidän kielestään
paikoittain puuttuu turkkilais-kielille ominainen

366

hyvin takainen k-äänne. Tataarilaismurretta
puhuvien meštšerjaakkien lukumäärä oli 1897 v:n
väenlaskun mukaan 53,847 henkeä. [G. N. Ahma
rov, „O jazykě i narodnosti mišarej” (Izvěstija
obštšestvo arheol„ istor. i etnografii pri imp.
Kazanskom universitetě. T. XIX 1903, s. 91-160).] H. P.

Meštšerjaakit ks. Meštšera.

Meštšerskij [e’r-], Vladimir Petrovitš
(s. 1839), ven. kirjailija, ruhtinas. On kirjoitellut näytelmiä („Miljoona”) ja romaaneja.
Suurempaa suosiota hän saavutti satiirisilla
romaaneillaan, joiden aihe on otettu venäläisen
ylhäisön elämästä („Pietarin suuren maailman naisia”, „Yksi meidän Bismarckeistamme”).
Tunnettu myös sanomalehti „Gradždanin”in julkaisijana. V. J. M-kka.

Mészáros, Lázár [mēsāroš lāzār]
(1796-1858), unk. sotilas, rupesi 1848 Unkarin
sotaministeriksi ja järjesti Unkarin kapinan aljettua
nopeasti ja taitavasti Unkarin armeian; kärsi
tappion Kassan luona (tammik. 1849) ; luopui
ministerinvirasta Unkarin julistautuessa
itsenäiseksi huhtik. 1849; pakeni Világosin
antaumuksen jälkeen Turkinmaalle ja kuoli
maanpakolaisena Englannissa. J. F.

Mészöly, Géza [mēsöli gēza] (1844-87), unk.
taidemaalari, opiskeli Wienissä (1869-72)
Zimmermannin ja Russin johdolla, saavutti kuuluisuuden
etevillä, aitounkarilaisilla maisemakuvillaan,
joiden aiheet enimmäkseen ovat Balaton-järveltä
(m. m. „ Auringon lasku”, „Lautta”, „Kalamaja”.
„Balatonin maisema”). Suuri osa M:n teoksia
on yksityisten hallussa Unkarissa ja Ameriikassa.

Meta, joki Etelä-Ameriikan pohjoisosassa,
Orinocon lisäjoki vas. Lähtee Andein itärinteiltä,
virtaa itään llanos-alueen kautta, yhtyy
Orinocoon 6° 23” pohj. lev. Pituus 1,110 km, leveys
suussa 2 km, syvyys 20 m; kuljettava
höyryaluksilla 140 km.

Metaani on yksinkertaisin hiilivety, CH4. Sitä
virtaa seuduilla, joissa on petroleumia, maahan
poratuista reijistä. Syntyy orgaanisten aineitten
hiiltotislauksessa, jonka tähden se on valokaasun
pääasiallinen aines. Sitä on kivihiilikaivoksissa
(kaivoskaasu) ja soissa (suokaasu). M.
on hajutonta kaasua, kiehuu —160°:ssa ja
jähmettyy — 186°:ssa. Ominaisp. 0,559. Palaa
sinervällä liekillä. J. V.

Metaanisarja, tyydytettyjen hiilivetyjen sarja,
jonka ensimäisenä jäsenenä on metaani.

Metaaniyhdistykset, kaikki ne hiiliyhdistykset, joilla on avonaisia hiiliketjuja molekyylissä.
Niitä nimitetään myös rasvayhdistyksiksi.

Metabasiitti, ylimalkainen nimitys sellaisille
metamorfisille vuorilajeille, joissa on
plagioklaasia ja amfibolia pääaineksina. Tähän kuuluvat
vuorilajit ovat kokoomukseltaan ja rakenteeltaan
hyvin vaihtelevia ja niiden systemaattinen
jaoit-telu on vielä epätäydellinen. P. E.

Metabioosi (kreik. meta’ = kautta, ja bios =
elämä), kahden tai useamman pikkueliön välillä
vallitseva, symbioosia lähentelevä suhde, joka
ilmenee siinä, että ensimäisinä jollain
ravintoalustalla asustavat eliöt elintoimintansa kautta
valmistavat ravintosuhteita sopiviksi myöhemmin
esiintyville lajeille. On tavallinen esim.
mädänsyöjien kesken. K. L.

Metafora l. metafori (kreik. metaphora’).

Meštšerjaakit—Metafora

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0195.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free