- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
369-370

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metallikausi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

369

Metallikausi—Metallurgia

370

Metallikausi, vaski-, pronssi- ja
rautakaudet, ks. Esihistorialliset ajanjaksot,
palsta 816 ja seur.

Metallikiilto on ominaisuus, joka on yhteinen
useimmille hyvin läpinäkymättömille aineille.
Sellaisia ovat: alkuaineista metallit ja myös
useat epämetallit (esim. hiili grafiitin muodossa,
silicium v. m.), raskaitten metallien useat
oksidit ja vielä useammat sulfidit sekä
arsenikki-ja antimoniyhdistvkset j. n. e. P. E.

Metallikuningas, 1. regulus, malmeja
tutkittaessa ja varsinkin sulfidimalmeja sulatettaessa
esille saatu puhdas metalli. E. M-nen.

Metallilanka, metalleista (raudasta,
teräksestä. vaskesta, messingistä, uudesta hopeasta,
aluminiumista, hopeasta, kullasta, platinasta,
lyijystä y. m.) valssaamalla, vetämällä tai
puristamalla valmistettu, tav. liereä lanka. — Rauta- ja
teräslangat valssataan pikavalsseissa n. 3 mm
paksuiseksi; lanka kulkee tällöin useasta kohti
vuoroin nelikulmaisen, vuoroin soikean, yhä
pienemmän ja viimeksi pyöreän valssi-uurteen kautta.
Viimeinen valssi pyörii nopeimmin. Lanka
kelataan ja lähetetään tällaisena kauppaan tai
vedetään hienommaksi n. s. kelapenkeissä. Lanka
kulkee tällöin useampaan kertaan myöstettynä,
puhdistettuna ja rasvattuna kartiomaisen,
sileäksi kiilloitetun ja yhä pienemmän
teräksisen vetoreiän (kuva) läpi kelalta kelalle
kunnes haluttu läpimitta saavutetaan. Lanka
pienenee yhdellä vedolla n. 10%. Vaski- ja
mes-sinkilankaa ei tav. valssata; levyn syrjästä
leikataan kaistale, joka vetämällä
tehdään langaksi. Hienot
kulta-ja platinalangat vedetään
rubiini-tai safiirikivireikäin läpi.
Lyijy-langat tehdään puristimissa;
puolisulaa lyijyä puristetaan
pyöreän reiän läpi, jolloin se jähmettyy langaksi.

V. L.

Metallilankaverkko, messinki-, rauta- tai
tinatusta teräslangasta valmistettu kudos.
Käytetään etupäässä seulomis- ja
siivilöimistärkoi-tuksiin eri teollisuusaloilla, esim. paperi- ja
ku-tomatehtaissa sekä myllyissä. Sellaisissa verkoissa
lankain väliset aukot ovat neliömäisiä. Aidoiksi
käytetään myös paljon galvanoitua
rautalankaverkkoa, jonka silmät muistuttavat enemmän
tavallista lankaverkkoa. V. II.

Metallilämpömittari ks. L ä m p ö m i t t a r i.

Metallinvärjäys, metallisten pintojen
värjääminen joko kirjaviksi tai yksivärisiksi.
Tapahtuu yksinkertaisesti kuumentamalla (esim.
raudan sinistäminen) tai etupäässä
metallisuolaliuos-ten ja happojen avulla. Näitä käytettäessä
erottuu esineen pinnalle ohut, värillinen
metalli-kalvo tai -yhdistys. Jos esim. hopeaesinettä
käsitellään sulfidinpitoisella liuoksella, syntyy sen
pinnalle himmeä, harmaa kerros hopeasulfidia
(n. s. oksideerattu hopea). -—- Galvanok
rotu ia ss a toimitetaan tämä värjäys galvaanisen
virran avulla; esine upotetaan suolaliuokseen,
josta sen pinnalle erottuu yhtenäisenä tai
kuvioina ohut metalli- tai oksidikerros.

E. M-nen.

Metallioksidit, metallien happiyhdistykset,
kem. ja usein tekn. suhteessa tärkeitä
yhdistyksiä. Muutamat metallit hapettuvat jo tav.
lämmössä. toiset vasta korkeimmissa lämpöasteissa

Mptallilangan
vetoreikä.

(pasuttaminen). Jalot metallit, kulta, hopea ja
platinametallit, eivät suorastaan yhdy happeen.
Raskaat metallit esiintyvät usein luonnossa oksi
dina (esim. rauta- ja tinamalmit). Niistä voi
metallit erottaa hiilellä kuumentamalla.

Edv. Hj.

Metallioppi ks. Metallurgia.

Metallipuu on suolaliuoksista puun- tai pen
saanmuotoisiksi ryhmiksi eronnutta metallia (ks.
Lyijypuu). E. M-nen.

Metallisaippua, liitujauhoa, hienoa savea tai
punamultaa sisältävä saippua, jota käytetään
metallien puhdistukseen. ./. V".

Metalliseerata, peittää kappaleen pinta mc
tallikerroksella tai suolaliuoksilla
kyllästyttämällä tehdä huokoinen kappale kovemmaksi ja
kestävämmäksi. V. H.

Metalliseokset ks. Lejeeringit.

Metallisuolat, metallien, etupäässä raskaiden
metallien suolat, ks. Suolat.

Metalliteollisuus ks. Koneteollisuus.

Metalliteollisuuskonttori ks. K o n e t e o 1 1
s u u s.

Metalliverkko ks. Metallilankaverkko.

Metalliviila, viilan muotoinen mutta sileäpin
täinen, messinkinen tai pronssinen työase. jolla
kiilloitusaineita sivellään kiilloitettaville
pinnoille. V. II.

Metallivärit, hienoksi jauhetuista metalleista,
etupäässä pronsseista valmistetut värit.

E. M-nen.

Metallografia (kreik. metallon oik. = kaivos, ja
graphein = kuvata). 1. Oppi metallien ja
lejeerin-kien sisäisestä rakenteesta ja niiden tästä
johtuvista ominaisuuksista. Tärkeimpänä apuneuvona
on n. s. metallografinen mikroskooppi, jolla
tutkitaan joko kemiallisilla aineilla syövytettyjä tai
erikoisella tavalla hiottuja metallipintoja. Täten
voidaan esimerkiksi eri rauta- ja teräslajit erot
taa toisistaan.

2. Yleinen nimitys erilaisille menettelyille, joi
den avulla metallilevyn pinnalle aikaansaadaan
kuva, mikä sitten painattamalla voidaan
monistaa. E. M-nen.

Metalloidit, epämetallit, niiden alkuai
neiden yhteisnimitys, jotka eivät ole metalleja
Ne ovat n. s. negatiivisia alkuaineita, ja niiden
oksidit ovat ylimalkaan happoa muodostavia ok
sideja (ks. Happi). Niihin kuuluu, paitsi vetyä
ja happea, typpi, rikki, seleeni, telluuri,
arsenikki, kloori, bromi, jodi, fluori, fosfori, pii. boori
hiili sekä n. s. jalot kaasut (argoni. heliumi
j. n. e.). Edv. Hj.

Metallokromia, metallinvärjäys (ks. t.).

Metalloterapia on ransk. lääkärin Victor Jeau
Antoine Burqin (1822-84) keksimä (sittemmin
hyljätty) menettelytapa parantaa metallien avulla
hermostollisia häiriöitä. Burqin teos
»Metallotln5-rapie" ilmestyi 1853. E. Th-n.

Metallurgia (kreik. metallon oik. = kaivos, ja
ergon = työ), oppi metallien valmistustavoista
käytännöllisen elämän tarvetta varten. Laajemmassa
merkityksessä luetaan tähän myöskin oppi
muutamien epämetallien ja metalliylidistysten
valmistustavoista. Useimmin nämä kuitenkin luetaan
kemian teknologiaan kuuluviksi. Elektro- ja
h y d r o-m. ovat erinäisiä m:n haaroja, joista
edellinen tarkoittaa metallien valmistusta sähkön
avulla ja jälkimäinen niiden valmistusta kostein

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0197.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free