- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
371-372

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metallikausi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

371

keinoin. [C. Schnabel, ,,Lehrbuch der
allgemei-nen ITiittenkunde" (1890) ja „Handbuch der
Me-tallliiittenkunde" (1894), J. L. Bell, „Principles
of the manufacture on iron and steel".]

G. A. A.

Metallurginen, metallurgiaan (ks. t.)
kuuluva.

Metameerinen, kem., isomeerinen (ks.
Isomeria).

Metameerit ovat niveleläimillli toisiaan
seuraavat, enemmän tai vähemmän samanlaiset osaset
(nivelet). P. B.

Metamorfinen (ks. Metamorfoosi), geol.,
metamorfoseerautunut 1. muuttunut vuorilaji. ks.
Metamorfismi.

Metamorfismi (ks. Metamorfoosi),
vuo-rilajien kivennäisainesten muuttuminen joko vain
rakenteeltaan tai myös samalla kemialliselta
kokoomukseltaan sen johdosta, että ne ovat
joutuneet olosuhteisiin, joissa ne eivät semmoisinaan
ole pysyväisiä. Muuttumista nimitetään k o
n-t a k t i m e t a m o r f i s m i k s i (ks. t.), jos sen
aiheuttaa hehkuvansulina purkautuvan magman
kuumuus ja magmasta erkanevat kaasut. Milloin
viimemainittujen vaikutus pääasiallisesti määrää
muutoksien luonteen, sanotaan ilmiötä myös
pneumatolvyttiseksi m :ksi. Erikoisen tärkeä on
n. s. r e g i o n a a 1 i-m. 1. d y n a m o-m.,
vuori-lajien muuttuminen vuorenpoimettumisessa,
jolloin alkuperäiset magmavuorilajit ja
sedi-mentti-vuorilajit muuttuvat kiteisiksi
liuskeiksi (ks. t.). Tämä tapahtuu osittain
mekaanisesti siten, että yksityiset
kivennäisainek-set ruhjoutuvat ja litistyvät, osittain taas siten,
että vuorilnjien ainekset kemiallisesti muuttuvat
ja kiteytyvät uudelleen. Tällöin niihin saattaa
syntyä aivan uusiakin kivennäisiä; alkuperäiset
ainekset nimittäin saattavat muuttua toisiksi
he-teromorfisiksi muodoiksi, ja eri kivennäisten
kesken voi tapahtua kemiallisia vaihdoksia.
Yleinen laki on se. että paineen kasvaessa
kaikista mahdollisista kivennäisyhdistelmistä
pyrkii muodostumaan se, jossa aineitten
moleku-laarivolymi on pienin. Vuorilajien
kokonais-kokoomus pysyy regionaali-m :ssa
muuttumattomana. Ainesten keskeiset kemialliset muutokset
ovat sitä mainittavimpia, mitä syvemmällä m.
tapahtuu, ja niitä edistää syvyydessä vallitseva
korkea lämpötila sekä vuorilajeissa oleva vesi.
Lisäksi vaikuttavat useinkin samalla
vuorijonojen syviin osiin tunkeutuvat magmamassat. Itse
vuorenpoimettumista aiheuttava sivupuristus on
syynä uudesti kiteytyvien ainesten
yhdenmukaiseen suuntautumiseen (liuskeisuuteen, ks. t.),
jo-tavastoin puristus yksin ei näytä voivan saada
aikaan mainittavia kemiallisia muutoksia.
Hyvin syvällä maankuoressa, missä päällä olevien
vuoriinassojen paine on suuri ja lämpötila korkea,
sivupuristuksen vaikutus käy vähemmän
tuntuvaksi. Uudelleen kiteytyminen on siellä hyvin
täydellinen, mutta liuskeisuus ei tule selväksi.
Näin ollen syvyydessä metamorfosoituneiden
vuorilajien rakenne saattaa lähetä magmavuorilajien
rakennetta. Tällaisen n. s. p 1 u t o n i s e n m :n
loppuaste on se, että vuorilaji täydelleen sulaa,
t. s. joutuu magma-tilaan, ja jähmettyy sitten
todellisena magmavuorilajina („uudesti
syntyminen" 1. p a 1 i n g e n e e s i). — M.-oppia ovat
viime aikoina kehitelleet etupäässä F. Becke, U.

372

Grubenmann ja Ch. R. Van Hise. [U.
Gruben-.nann, ,,Die Kristallinen Schiefer", 1910],

P. E.

Metamorfoosi (kreik. metamo’rphösis),
muodonmuutos, muodonvaihdos. Biol. ks.
Muodonvaihdos ja Hyönteiset; geol. ks.
Metamorfismi.

Metani ks. Metaani.

Metapontion [-po’n-], lat. Metapontum, muin.
Peloponnesoksen akhaialaisten (luult. 8:mien ja
7:nnen vuosis. vaihteella e. Kr.) perustama kreik.
siirtolakaupunki Etelä-Italiassa, „Suur-Hellaan"
pohjoisosassa, Tarentumin-lalulen itärannikolla,
lähellä Bradanos-jokea. Asukkaat harjoittivat
etupäässä maanviljelystä. M:sta on säilynyt kahden
jykevän doorilaisen temppelin jäännöksiä;
toisesta seisovat vielä pystyssä useat pylväät.

O. E. T.

Metasetiini,
paraoksimetyliasetani-1 i d i, hajuttomia ja mauttomia levysiä. Liukenee
vaikeasti kylmään veteen. Käytetään lääkkeenä
kuumetta, nivelreumatismia ja päänkivistystä
vastaan; vaikuttaa hyvin hiostavasti. J. V.

Metasentrumi (kreik. meta’ = välissä, ja lat.
centrum = keskipiste), laivanrak., se piste, missä
deplasementin painopisteen kautta kulkeva
pystysuora viiva leikkaa aluksen hieman kallistuessa
vastaavaa pystysuoraa aluksen ollessa suorassa.

Metasomatoosi (kreik. meta’ = yli, ja
söma-ruumis). kivennäisten muuttuminen toisiksi
jonkun liuoksen vaikutuksesta siten, että sen
aine-osaset kokonaan tai osittain liukenevat ja sijaan
laskeutuu liuoksesta toisia aineita. Tällaiset
ilmiöt ovat luonnossa varsin yleisiä, ja niitä
saattaa myös kokeellisesti jäljitellä. Niinpä jo Sorby
muutti kalkkisälvän rautasälväksi
yksinkertaisesti käsittelemällä sitä ferrokloridi-liuoksella.
Lukuisat sinkkivälke-, lyijyhohde- ja
rautaoksidi-malmi-löydökset ovat näin syntyneet
kalkkikivestä tai dolomiitista. Muutkin kivennäiset saat
tavat muuttua metasomaattisesti kuumien
liuosten tai kaasujen vaikutuksesta. Maasälpä esim.
on monesti muuttunut kiilteeksi j. n. e. P. E.

Metastaasi (kreik. meta’stasis = siirtymä) 1.
Ii a a r a p e s ä k e. Muutamat taudit
(pahantapaiset kasvaimet j. n. e.) voivat lähettää
alkuperäisestä paikastaan joko veri- tai kudosneste-teitä
pitkin pieniä tauti-pesäkkeitä, jotka jossain
toisessa ruumiinosassa muodostuvat uudeksi
tautipesäkkeeksi. Näin syntynyttä uutta
taudinkoh-taa sanotaan in:ksi. Y. K.

Metastaattinen, haarapesäkkeitä (metastaa
seja ks. t.) lähettävä.

Metastasio [-tāsio], Pietro (1698-1782), it.
runoilija, Trapassi nimisen ruokatavarakauppiaan
poika (Metastasio on Trapassi nimen kreik.
käännös), veti puoleensa taitavalla improvisoimisella
lainoppineen Gravinan huomion, joka
kasvatti hänet huolellisesti. M. opiskeli lakitiedettä,
mutta vaihtoi sen täydelleen runouteen,
sittenkuin hänen hyväntekijänsä (1718) oli kuollut ja
määrännyt hänet perijäkseen. Kulutettuaan
omaisuutensa M. (1720) siirtyi Napoliin, missä
tutustui laulajatar Benti-Bulgarelliin
(liikanimeltään „Romanina"), joka tuotti M:lle tilaisuuden
kouliintua musiikissa. V. 1729 M. sai
hoviru-noilijan paikan Wienissä. M:n maine perustuu
hänen melodraamoihinsa, joiden tyyli on jalo,
perussävy aito-lyyrillinen ja runomuoto sujuva.

Metallurginen—Metastasio

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0198.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free