Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metatarsus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
373
Metatarsus—Meteoriitit
374
M:n parhaat melodraamat ovat „Didone
abaandonata” (1724), „Issipile” (1732), „Olimpiade”
(1733) ja „Attilio Regolo” (1740). Kaikkiaan M.
kirjoitti 27 melodraamaa. [Cugnoni, „P. M. e
l’Arcadia” (1882) ; Falconi, „P. M. poeta alla
carte di Carlo VI” (1883); Tommasini, „Scritti
di storia e critica" (1891).] J. H-l.
Metatarsus, jalkapöytä, ks. Jalka.
Metateesi (kreik. meta’thesis = toisin-asetus),
takaheitto, sellainen muutos sanan
äänneasussa että kaksi kielenäännettä vaihtaa
paikkaa; niin on esim. sanasta veneh tullut venhe,
sanasta tyhjä murteittain tyihä. A. K.
Metathesis ks. Metateesi.
Metatinahappo ks. T i n a h a p p o.
Metauro [-a’-] (lat. Metaurus), joki
Keski-Ita-liassa, alkaa kahdesta lähdejoesta Meta ja Auro
Apenniineilla, laskee Adrian mereen Fanon
kaakkoispuolella. Pituus 110 km. 51 :n laaksoa kulki
vanhalla ajalla tärkein tie pohjoisesta päin
Keski-Italiaan (Via Flaminia Furlo-solan kautta). Siinä
M. Livius Salinator ja C. Claudius Nero voittivat
Hasdrubalin, joka taistelussa kaatui (207 e. Kr.).
Metazoa, monisoluiset eläimet
vastakohtana yksisoluisille (Protozoa) vrt. Eläimet.
Meteli. 1. Tavall. merkityksessä on
useampien henkilöiden luvaton kokoontuminen yleiselle
paikalle ja siinä koossa pysyminen huolimatta
esivallan edustajan antamasta
hajaantumiskehoi-tuksesta. Suomen rikoslainsäädännön mukaan
ymmärretään m:llä sitä että paljon väkeä
kokoontuu yhteen ja väkijoukko osoittaa aikovansa
yksin toimin harjoittaa väkivaltaa virkamiestä
nastaan tahi muuten häiritä yleistä turvallisuutta
ja järjestystä eikä hajaannu saatuansa kolme
kertaa käskyn siihen. Jos väkijoukko ryhtyy
väkivaltaan syntyy kapina (ks. t.). A. Ch.
2. Merkitykseltään taruperäinen, vielä
tarkemmin selvittämättä oleva sana, joka tavataan
paikannimissä (esim. »Metelin kangas",
„Me-telinsaari") ja kiinteitten muinaisjäännösten
kansanomaisissa nimityksissä (esim.
»Metelin-kirkko", »Metelinkiukaat") Itä- ja
Pohjois-Suo-messa, melkoisen yleisesti Karjalan kannakselta
aina Peräpohjaan saakka. Länsi-Suomessa se
sitävastoin on tuntematon. Paikoilla, joitten
nimessä M.-sana esiintyy, on tavallisesti kiinteitä
muinaisjäännöksiä, tahi liittyy niihin tarinoita
M e t e 1 i n v ä e s t ä, jättiläisten ja hiisien
tapaisesta tarunomaisesta muinaiskansasta. [J. R.
Aspelin, »Metelinväki" (Suomen Museo 1894).]
A. Es.
Metelinkirkko ks. Jättiläiskirkot ja
Meteli.
Metellus [-te’-], roomal. perlie, kuuluva
Cæci-liusten plebeiji-sukuun.
1 L. C æ c i 1 i u s, konsuli 251 e. Kr., voitti
karthagolaisen Hasdrubalin Panormoksen luona
Sisiliassa 250. — 2. Quintus, edellisen poika,
konsuli 206, diktaattori 205. — 3. Quintus,
edellisen poika, lisänimeltä M a c e d o n i c u s,
taisteli voitollisesti Makedoniassa, Kreikassa ja
Espanjassa (148-142, k. 115).
4. Quintus M. B a 1 e a r i c u s, valloitti
Ba-learien saaret 123.
5. Quintus M. N u m i d i e u s, konsuli 109.
Kun Numidian kuningas Jugurtha oli lahjomalla
ja petoksella saanut monta roomalaista
päällikköä toimettomaksi, lähetettiin häntä vastaan M..
joka uudisti sotakurin ja voitti Jugurthan.
Ankarain periaatteittensa, tasavaltaisen ajatusta
pansa vuoksi ajettiin M. maanpakoon 100. Hän
kuoli 91.
6. Quintus Cæcili us, edellisen poika, kon
sulina v. 80 Sullan kanssa, jonka puoluelainen
hän oli. Hän voitti Sertoriuksen Espanjassa,
k. n. 65.
7. Quintus C æ e. M. Cretieus, konsuli
69 e. Kr., valloitti vv. 68-66 Kreetan-saaren.
Hänen tyttärensä Cæeilia M eteliä n kaunis
hautapatsas on säilynyt Via Appiau varrella.
8. Quintus C æ c. M. C e 1 e r, Balearicuksen
pojanpoika, konsuli 60, Cæsarin ja Pompeiuksen
vastustaja.
9. Quintus C æ c. M. Pius Scipio.
P. Cornelius Scipio Nasican poika ja Quintus
M:n (ks. 6) ottopoika. Hän auttoi Ciceroa
Cati-linan salaliiton paljastamisessa; konsulina v. 52.
Hän vastusti Cæsarin yksinvaltaisia hankkeita,
mutta joutui tappiolle Thapsuksen taistelussa 46
ja surmasi itsensä pakomatkalla. E. 11-1.
Meteori (kreik. m ete’öios = ilmassa liitävä),
ilmastoon kuuluva ilmiö, kuten hydro-m.-t: kaste,
sumu, pilvet, sade j. n. e» sähkö-m:t: ukkonen,
revontulet y. m., optilliset m:t: taivaankaari,
kuun- ja auriugonsappi j. n. e. Sanan käyttö on
kuitenkin yhä enemmän supistunut n. s.
meteo-riitteihin (ks. t.). 77. R.
Meteoriitit (ks. Meteori), avaruudessa
liikkuvat kivet, jotka, jouduttuaan maan ilmakehään,
hankauksesta ilmaa vastaan joutuvat
hehkuma-tilaan ja esiintyvät n. s. tähdenlentoina tai
aero-liitteina (ilmakivinä). M:hin voi myöskin laskea
aivan hienon meteoripölyn 1. kosmillisen tomun
(ks. t.) ; yleensä on suuruus hyvin erilainen, onpa
löydetty yli 50 tonnin painoisiakin. M:n nopeus
lähestyessään maata on alkujaan n. 20-70 km
sekunnissa, mutta ilman vastustus, joka aikaansaa
tähdenlentojen valoilmiön n. 120 km:n
korkeudella, vähentää jo sekunnissa nopeuden
kymmenin kerroin, keskimäärin 90 km:n korkeudella
lakkaa jo hehkuminen ja maalian tullessaan m.
jo on täysin jäähtynyt.
Suuremmat m. sammuvat likempänä
maanpintaa, räjähtävät usein pirstaleiksi tai tulevat
kokonaisina maanpinnalle asti. M:n nopeus
maahan pudotessaan on riippumaton niiden
nopeudesta avaruudessa. Lopullisen nopeuden määrää
nimittäin yksinomaan painovoima ja ilman
vastustus. Niitten valo voi usein olla häikäisevän
kirkas, ja räjähdys voi kuulua peninkulmien
päähän. Maahan asti tulevat m. ovat kuitenkin
paljoa harvinaisemmat kuin varsinaiset
tähdenlennot, joita voi laskea keskimäärin 5 tunnissa.
Tiheämmin näkee tähdenlentoja aamupuolella
yötä kuin illalla, koska havaitsija edellisessä
tapauksessa on sillä puolen maapalloa, minnepäin
maa liikkuu radassaan. Joskus 011 huomattu
tähdenlentoja erittäin tiheään; silloin on maa
radassaan kohdannut meteoriparven. Tämän parven
rata voidaan laskea, jos tunnetaan sen pisteen
asema taivaalla (radiatsioonipisteen) mistä m.
näyttävät satavan. Radat ovat elliptisiä,
auringon ollen toisessa polttopisteessä. Toisissa
radoissa on parvi tiheämpi, toisissa taas
enemmän jakautunut koko radan pituudelle.
Tunnetuimpia parvia ovat 9-11 p. elok. Per
seukseu tähtikuviossa esiintyvät perseidit, 13-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
