- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
375-376

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metatarsus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

376

Meteorikivet—Meteorografi

376

15 p. marrask. Leijonan tähtikuviosta säteilevät
leonidit (ks. t.) 1. marraskuun meteorit, sekä
23-27 p. marrask. Andromedan tähtikuviosta
tulevat andromedidit 1. bielidit. Eatalaskut
osoittavat, että perseidien ja pyrstötähti 1862 1 Tl:n
radat ovat melkein yhtäläisiä, ja yhteisissä
radoissa näyttävät myöskin kulkevan leonidit ja
Tempelin komeetti 1866 I sekä andromedidit ja
Bielan pyrstötähti 1866. Sadoista muista
meteoriparvista on näytetty toteen samankaltaisia
yhtäläisyyksiä komeettien kanssa, onpa
suorastaan huomattukin pyrstötähden (yllä mainitun
Bielan) vähitellen hajautuvan ja muodostavan
tiheän meteoriparven. Näin muodoin on
vahvistettu m:n kosmillinen alkuperä (vieläpä
1300-luvun alussa oletettiin muutamilla tahoin, että
m. olivat telluurista tai lunaarista alkuperää, ja
kertomuksia »taivaasta tulleista kivistä"
pidettiin taruina). Suuret, maanpinnalle asti tulevat
m. näyttävät monissa tapauksissa kulkevan
omia teitään, ulkopuolella varsinaisia
meteoriparvia. Monet historian pyhistä kivistä olivat
epäilemättä meteorikiviä, kuten Efeson
ihme-temppelin Dianakuva, muhamettilaisten Kaaba
j. n. e. N. 600:sta meteorikivestä on
kappaleita otettu talteen. M:ssa on tavattu ainoastaan
samoja alkuaineita kuin maassakin. Tärkeimpiä
aineksia ovat nikkelinpitoinen rauta
(3-8% nikkeliä), silikaattikivennäisiä o 1
i-viini, pyrokseenit ja
kalsiumrik-kaat maasälvät. Aineskokoomuksen
perusteella jaetaan m.: s i d e r i i 11 e i li i n 1.
rauta-m:hin (yksistään rautaa),
sideroliittei-hin (rautamassaa ja silikaattikivennäisiä), a s
i-deriitteihin (pääasiallisesti
silikaattikivennäisiä). M:n muoto on säännötön: pyöreähkö tai
särmikäs. Hankautumisesta ilmaa vasten
aiheutunut kuumuus on sulattanut niiden pinnan ja
pyöristänyt särmiä. Ohut sulamiskuori 011
selvempi pyöristyneellä etu- 1. rintapuolella, missä
sula pintakerros lisäksi joskus on ajautunut
vaoille. Rauta-m:n sisäiselle rakenteelle ovat
ominaisia n. s. Widmanstättin kuviot (ks. kuvaa),
jotka näkyvät hiotuissa ja salpietarihapolla
syövytetyissä pinnoissa. Tämä omituisuus johtuu
siitä, että nikkelinpitoinen rauta on
muodostunut ohuista ristikkäisistä levyistä. Pääasiallisesti
silikaattikivennäisistä muodostuneille m: lie 011
taaskin ominaista breksiamainen tai vulkaanisia
vuorilajeja muistuttava tuffimainen rakenne.
Toiset näistä sisältävät pieniä, pallomaisia
kivennäis-kokouniia (kondreja), joita eräät tutkijat
pitävät kivennäissulatteista jähmettyneinä
pisaroina. Asideriitit jaetaan kondreja sisältäviin
kondriitteihin ja akondriitteihin,

Widmanstättin kuvioita mpteoriraudassa.

joissa niitä ei ole. Suomesta tunnetaan
seuraavat viisi meteoriittia: 16 p. jouluk. 1813
Savitaipaleella pudonnut Luotolahden meteoriitti
(suurin kivi 843 gr), maalisk. 12 p. 1899
Porvoon läheisyyteen joutunut kuuluisa Bjurbölen
meteoriitti (ks. t.) (suurin kivi 83 kg. kaikki
osat yhteensä 328 kg), 21 p. lokak. 1901
Huittisten kirkonkylästä löydetty 14 kg:n painoinen
Huittisten meteoriitti, kesäk. 1 p. 1902
Jaakkiman pitäjään pudonnut Marjalahden meteoriitti,
jonka talteen otetut osat yhteensä painavat
45 kg, sekä 12 p. heinäk. 1910 pudonnut
Mikkelin meteoriitti (yhteensä 17 kg). Bjurbölen kivi
on kondriitti. ja asideriittien ryhmään kuuluvat
myöskin Luotolahden ja Huittisten m., jota
vastoin Marjalahden meteoriitti edustaa väli ryhmää:
sideroliitteja. [Yksityiskohtaiset kuvaukset Suo
meen pudonneista meteoriiteista ovat ilmestyneet
Geologisen toimiston julkaisuissa.]

II. 7?. & E. M-nen.

Meteorikivet ks. Meteoriitit.

Meteoripöly ks. Kosmillinen tomu.

Meteorirauta ks. Meteoriitit.

Meteorismi (kreik. mete’0-ros = ilmassa oleva),
vatsan pullistuminen suolistoon kokoontuneiden
kaasujen vaikutuksesta. Esiintyy useissa
suoli-taudeissa.

Meteoriteräs ks. Meteori ja
Nikkeli-teräs.

Meteorivesi, sadevesi.

Meteorografi (kreik. mete’i>ros = ilmassa oleva,
ja graphein = kirjoittaa), useoitten
ilmatieteellisten kojeiden osoituksia samaan aikaan
merkitsevä, itsetoimiva koje. Ensimäisen
tämäntapaisen koneen Secchi suunnitteli Roomassa 60-luvulla.
Sittemmin on valmistettu joukko erimallisia
m:eja. Belgialaisen Rvsselberghin
keksimässä m:ssa teräsnasta piirtää pystysuoran
akselin ympäri pyörivän silinterin pinnalle
Augustin psykrometrin, Saussuren hygrometrin,
sifoni-ilmapuntarin, Robinsonin anemometrin.
tuuliviirin ja sademittarin osoitukset. Silinteri
tekee kellolaitoksen kuljettamana kierroksen aina
1 , tunnin jälkeen, mutta seisoo väliajoilla.
Silinterin pyöriessä elektromagneettiin vaikuttava
sähkövirta sulkeutuu, elektromagneetti vetää
piirtonastalla varustetun ankkurin puoleensa ja
nasta alkaa piirtää viivaa silinterin pintaan.
Hetki, jolloin sähkövirta sulkeutuu, on
sommiteltu riippuvaksi ilmatieteellisten kojeiden
osoituksista ja piirretty viiva tulee sentähden
pitempi tai lyhyempi, sen mukaan sulkeutuuko
virta aikaisemmin vai myöhemmin. Tästä
voidaan päinvastoin päätellä, minkälaiset mainitut
osoitukset ovat. Theorellin pain e-m.
rekisteröi ilmapuntarin, kahden lämpömittarin,
anemometrin ja tuuliviirin ilmaisut
kirjoittamalla niiden lukuarvot ja havaintoajat
paperi-kaistaleelle. Kumpaisenkin mainitun m:n uusim
| liiat mallit ovat sähköjohtojen avulla niin
suunniteltuja, että kojeet voidaan sijoittaa jotenkin
isojen matkojen päähän rekisteröimiskoneesta,
kukin koje sille sopivimpaan paikkaan. —
Englannissa ja muuallakin käytetään valokuvausta
ilmatieteellisten havaintojen tekemisessä
apukeinona. Richard Pariisissa valmistaa helposti
hoidettavia. ylempien ilmakerrosten tutkisteluun
sopivia aluininium-m :eja, käsittäen aneroidin, me
tallilämpömittarin ja hiushygrometrin. U. S :v.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0200.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free