- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
377-378

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meteorologia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

377

Meteorologia—Meteorologiset asemat

378

Meteorologia (kreik. mete’öros = ilmassa oleva,
ja graphein = kirjoittaa) ks. Ilmatiede.

Meteorologinen keskuslaitos Helsingissä.
Maalisk. 19 p. 1838 sai yliopisto varoja ja
lupaa magneettisen observatorin perustamiseksi ja
sen eusimäiseksi johtajaksi tuli J. J. Nervander.
Valmistuksiin meni kuitenkin paljon aikaa, jonka
tähden uusi ohservatori alkoi varsinaisen
toimintansa vasta 1844. Tästä v:sta saakka on
mainitussa observatorissa tehty meteorologisia ja
magneettisia elementtejä koskevia havaintoja
vuorokaudet läpeensä. Eusimäisten 13 v:n kuluessa
tehtiin niitä joka 20 :s ja ajoittain joka 10 :s tahi
5:s minuutti. Myöhemmin, v:sta 1897 alkaen,
otettiin itsepiirtäviä meteorologisia koneita
käytäntöön ja suoranaisia havaintoja alettiin tehdä
vain kolme kertaa vuorokaudessa koneitten
tarkistuksen vuoksi. Observatori joutui 1 p. heinäk.
1880 Tiedeseuran valvonnan alaiseksi ja siitä
muodostui M. k. Perustamisestaan saakka
observatori on ollut sijoitettu samoihin
rakennuksiin kuin nytkin Kaisaniemen puistossa.
Kaupungin kehittyessä tämä paikka on kuitenkin
tullut mahdottomaksi ilmatieteellisille
havainnoille. Jo varhaisemmin se oli menettänyt
merkityksensä magneettisena observatorina. V. 1910
saatiin sentähden uusi observatori perustetuksi
Fredriksbergin valtiotilalla olevalle n. s. öljyvuo
relle Helsingin läheisyyteen. Tämä ,,Ilmala"
niminen laitos on samalla maamme ainoa leija-asema,
jossa leijojen avulla lähetetään itsepiirtäviä
koneita joskus lähes 3,000 m :n korkeuteen. Siten
saadaan ilmanpaine, lämpötila ja kosteus sekä
tuulenvoima ja -suunta korkeammissa
ilmakerroksissa tunnetuiksi. Ilmalassa on myöskin ollut
mahdollista tehdä magneettisia havaintoja, joita
Helsingissä sähkövirtojen, vesijohtojen y. m. takia
ei enää käy tekeminen. M. k. julkaisee
vuosikirjan, tiedonantoja lumi- ja jääsuhteista ja
sadehavaintoja. Ennen v. 1900 oli laitoksen
julkaisut ranskankielisiä, sen jälkeen ne ovat olleet
saksankielisiä. Suomen ja ruotsin kielellä
julkaistaan kuukausikatsaus Suomen ilmanlaatuun.
Laitoksessa piirretään sääkarttoja ja annetaan
erityisen merkkikirjoituksen avulla
sähkösanoma-tietoja odotettavissa olevasta säästä uiille, jotka
ennakolta ovat tilanneet näitä tietoja ja
maksaneet sähkösanomat. G. M.

Meteorologiset asemat (ks.
Meteorologia), sellaiset paikat, joilla havaintoja
säänlaa-dusta ja sen vaikutuksista tehdään säännöllisesti ja
määrätyn ohjelman mukaan. Näillä asemilla
kootaan ne tosiasiat, joihin ilmasto- ja
säätutkimuk-set nojautuvat. Tärkeätä havaintojen
kelpoisuudelle on, että ne tehdään määrätyillä ajoilla,
sopivilla ja vakinaisilla paikoilla, hyvillä ja
tarkoituksenmukaisesti asetetuilla kojeilla. Kaikkien
samankaltaisten asemien samassa maassa ja
mikäli mahdollista myöskin eri maissa tulee
keskenään vertailtaviksi kelpaavien tuloksien
saavuttamiseksi työskennellä mahdollisimman
yhdenmukaisesti. Sentähden onkin tällä alalla olemassa
alituinen kansainvälinen yhteistyö. — M. a.
jaetaan useaan luokkaan sen mukaan, kuinka
moninaiset niiden havainnot ovat.
Havaintojärjestelmää johtaa meteorologinen
keskuslaitos, joka usein itse on pääobservatori
tai on sellaisen kanssa yhteydessä. Sellaisessa
tehdään havaintoja joko suoraan tai itsetoi-

mivien kojeiden avulla jatkuvasti
vuorokaudet ja vuodet umpeen kaikista tärkeimmistä
meteorologisista elementeistä (ks. alemp.), usein
myös maafysikaalisista ilmiöistä, kuten
maa-magnetismista, maanlämpötilasta j. n. e.
Tällainen observatori perustettiin Helsinkiin 1838 ja
sitä laajennettiin 1910 Pasilassa sijaitsevalla
,,11-niala" (ks. Ilmatiede, palsta 905) nimisellä
pää-observatorilla. On myöskin olemassa paitsi
pääob-servatoreja toisia 1 :sen luokan asemia, joilla
samoin on itsetoimivia kojeita tärkeämpiä
meteorologisia elementtejä varten. Sellaisia on Suomessa
Huittisten Lauttakylässä, Sodankylässä ja
Litoi-sissa (v:sta 1914). 2:sen luokan asemat
ovat ne varsinaiset ilmastotieteelliset asemat,
joilla tavallisesti havaitaan kolmasti päivässä
(meillä klo 7 a. p. klo 2 ja 9 i. p.) kaikkia
tavallisia meteorologisia elementtejä: lämpötilaa,
kosteutta, ilmanpainetta, tuulta, pilvisyyttä ja
sadetta. Paitsi Helsingin pääobservatoreja
on Suomessa (1913) 47 ensimäiseen tai
toiseen luokkaan luettavia asemia, niiden joukossa
18 majakka-asemaa. Sitäpaitsi on joukko
alemman luokan asemia. Siten meteorologinen
keskuslaitos saa ilmoituksia ilmanlämpötilasta y. m.
yhteensä 64:ltä asemalta, sateesta 165:ltä
paikalta. V. 1912 409 havaintojentekijää lähetti
tietoja jää- ja lumisuhteista, 572 ukkosenilmoista
ja 250 kesäyöhalloista. Sitäpaitsi on
hydro-grafisella toimistolla 13 sadeasemaa, niistä
3 itsetoimivilla kojeilla varustettu, sekä 17
lumiasemaa. — Suomessa tehdyistä
säähavainnoista on yksityisiä tietoja säilynyt ainakin jo
1600-luvulta. Ensimäinen yhtäjaksoinen,
kojeelli-nen havaintosarja on rovasti A. J. Fougtin
Torniossa alkama 1737. Seuraavista suomalaisista
havaintosarjoista on etupäässä mainittava
professori J. Lechen Turussa tekemät havainnot,
jotka alettiin 1748 ja joita on jatkettu, tosin ei
aivan keskeytymättä, meidän päiviimme asti, joten
tämä havaintosarja on pisin meidän maassamme.
Muillakin paikoilla on havaintojen tekoa alettu
miltei yhtä aikaisin esim. Laihialla, Utsjoella.
Loviisassa, Pirkkalassa, Maalahdella j. n. e.
1700-luvun lopulla voidaan Suomessa kuten
Ruotsissakin huomata ensimäisen kansainvälisen
yhteistyön vaikutuksia havaintometeorologian alalla.
Suuremmalla menestyksellä ja määrätyn
suunnitelman mukaan Suomen talousseura sittemmin
1800-luvun alussa jatkoi havaintotyötä. Ainakin
36:11a paikkakunnalla seuran kirjeenvaihtajat
tekivät havaintoja. Havaintotoimi lamaantui
sitten joksikin ajaksi. Helsingissä professori G. G.
Hällström 1828 kuitenkin jatkoi
havaintojaan samanlaisen suunnitelman mukaan kuin
aikaisemmin Turussa. J. J. Nervander perusti
1838 Suomen ensimäisen
meteorologis-magneetti-sen observatorin, joka 1S44 alkoi toimintansa
Helsingissä. V. 1841 osa Suomen lääkäreistä
alkoi tehdä säännöllisiä meteorologisia havaintoja.
V. 1846 syntyi Suomen tiedeseuran alkama
havaintojärjestelmä, joka pääpiirteissään vieläkin
on voimassa. Viidellä paikkakunnalla tehtiin
silloin lämpömittari- ja ilmapuntarihavaintoja.
Asemien lukumäärä on myöhemmin vähitellen
kasvanut (niinpä oli 1850- ja -60-luvulla n. 10-12
ja 1870-luvulla 20-25 asemaa). Suomen
tiedeakatemia on Sodankylään hiljattain perustanut
mag-neettis-meteorologisen havaintoaseman (aloittaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0201.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free