- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
381-382

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metodismi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

381

Metodismi

382

tustsi, otettiin »matkasaarnaajiksi" (travelling
prcachers), jotka määrätyllä alueella (..piiri",
cireuit) yksinomaan toimivat evankeliumin
julistajina. Kokouksia varten rakennettiin
kaikkialle kappeleita, joista Wesley sai määrätä. Hän
kutsui vista 1744 lähtien muita pappeja ja
matkasaarnaajia vuotuisiin neuvotteluihin
(»konferensseihin") ; niistä muodostui jonkunlainen
metodistien eduskunta, vaikka Wesley itse piti
hallussaan ratkaisuvallan.

Metodistisella herätysliikkeellä on mitä suurin
merkitys, ei vain Englannin, vaan koko
protestanttisen kirkon uudemmalle kehitykselle.
Englannin valtiokirkossa vallitsi 1700-luvun
alkupuolella suuri hengellinen kylmyys; deismi oli
laajalti vieroittanut mielet elävästä
kristillisyydestä. ja valtiokirkon toiminta oli muodollista
ja hengetöntä; juoppous ja kaikenlainen raakuus
olivat kansallispalieita, ja Englannin alkava
kehitys teollisuus- ja kaupunkimaaksi oli luonut
työläisköyhälistön, jonka olot nopeasti
kurjistuivat. M. kävi valtavana kansanliikkeenä,
etupäässä keskisäädyssä ja kaupunkiväestössä,
pohjia myöten uudistamaan näitä oloja. Deismin
järkeilemisen m. voitti vetoamalla elävään
uskonnolliseen kokemukseen; julkinen moraali koiiosi
tuntuvasti, ja m :n ansioksi tunnustetaan, että
Ranskasta käsin leviävät kumoukselliset aatteet
1700-luvun lopulla Englannissa saivat niin
vähän kannatusta. M. on uskonnollisena liikkeenä
valmistanut sitä keskisäädyn yhteiskunnallista
ja valtiollista nousua, joka Englannissa tapahtui
1800-luvun alkupuolella. Itse uskonnollisuudessa
m. merkitsee entistä voimakkaampaa
evankelisen hurskausihanteen
esiinmurtautumista Englannin kristillisyydessä. Valtiokirkko
oli ollut liiaksi muodollinen, eriuskolaiskirkot
yleensä liiaksi vanhatestamentillisia ja
lainomaisia. M., jonka syntyyn luterilaisuus
herrnhuti-laisuuden välityksellä on vaikuttanut, teroitti
persoonallista kääntymystä armon sisällisenä
omistamisena enemmän Paavalin ja Lutherin
hengessä. Se on siten lähentänyt englantilaista
kristillisyyttä luterilaiseen, vaikka m:iinkin on
jäänyt useita reformeeratun uskonnollisuuden
olennaisia piirteitä, ennen kaikkea sen
toimintatarmo ja puuhakkaisuus. — Herätyksen
vaikutukset haarautuivat eri tahoille. Se osa
heränneistä, joka kiinteimmin pysyi Wesleyn
muodostamissa yhdistyksissä, tuli vastaisen
metodistikirkon pohjaksi; toiset liittyivät vanhoihin
eri-uskolaiskirkkoihin (baptisteihin,
kongregatsiona-listeihin ja presbyteriläisiin), joiden jäsenluku
1700-luvun lopulta taas nopeasti kasvoi; vielä
toiset jäivät valtiokirkkoon, jossa varsinkin
lukuisat Whitefieldin oppilaat m:n hengessä
vaikuttivat; tätä herätyksen haarausta sanotaan
»evankeliseksi herätykseksi" (ks.
Anglikaaninen kirkko, matalakirkollinen suunta). M:n
hedelmiä oli vihdoin eloisa sisä- ja u 1 k o 1 ä h
c-tysharrastus; 1700-luvun lopulla
perustettiin Englannissa pyhäkouluja, piplia- ja
trak-taattiseuroja sekä pakanalähetysseuroja. M. oli
myös tärkeänä tekijänä sen herätysliikkeen
synnyssä, joka 1800-luvun edellisellä puoliskolla
kulki kautta useimpien protestanttisten
kirkkojen; niinpä varsinkin ranskalaisessa Sveitsissä
(Genöve keskuksena) ja protestanttisessa
Ranskassa.

Metodisti n en kirkko on syntynyt
metodistisesta herätysliikkeestä. Vaikka m. k. jo
1700-luvulta järjestöineen oli »kirkkona kir
kossa", oli Wesleyn tarkoitus ja toivomus aina,
ettei se eroaisi valtiokirkosta. Mutta toisaalta
valtiokirkon johtajain tyly ja taitamaton
menettely, toisaalta useiden metodistisaarnaajien halu
itsenäisempään toimintaan johtivat jo Wesleyn
eläessä tekoihin, jotka merkitsivät irtautumisen
alkua. Jo 1783 erosi pienehkö ryhmä
Whitefieldin kannattajia (»Huntingdonin kreivittären
kirkkokunta") valtiokirkosta. Wesleyn kuoltua
(1791) pääsivät irtautumispyrkimykset yhä
enemmän vallalle, ja 1830-luvulta saakka voi sanoa
koko järjestön olevan valtiokirkon ulkopuolella.
»Matkasaarnaajista" oli muodostunut varsinainen
papisto, joka otti huostaansa sakramenttienkin
hoidon. M:sta k;sta tuli uusi eriuskolaiskirkko
entisten rinnalle ja ennen pitkää suurin ja
voimakkain niistä. Mutta vielä tänääukin
säilyttää Englannin m. k. ystävällisiä tunteita vanhaa
»emiikirkkoa" kohtaan ja se on koko luonteel
täänkin vanhemman vapaakirkollisuuden ja angli
kaanisen kirkon keskivälillä, yhdistäen piirteitä
molemmista. M:n k:n ei kuitenkaan onnistunut
kirkkona säilyttää ulkonaista yhteyttä; wesley
Iäinen metodistikirkko on kyllä yhä
Englantiin suurin metodistiryhmä, mutta siitä on
lohennut kymmenkunta pienempää kirkkokuntaa.
Hajaannukseen johtavia riitoja aiheuttivat etenkin
Wesleyn tekemän testamentin määräykset
järjestön keskushallinnosta, jotka antoivat liian
vähän vaikutusvaltaa maallikoille; täydentämällä
tai kiertämällä testamentin määräyksiä on
pahimmat haitat saatu poistetuiksi. Ulkonaisesta
hajaannuksesta huolimatta vallitsee kuitenkin
kaikkien Englannin metodistien kesken voimakas
yhteistunne, ja yhteinen toimikunta esiintyy
muutamissa asioissa kaikkien puolesta. Viime
aikoina on useita pieniä metodistikirkkokuntia
laas yhdistynyt (United Methodist Church 1907).
Englannissa on metodisteja nykyään (1913) yht.
1,089,154. Englannista m. on levinnyt sen
siirtomaihin, joissa nyttemmin on vain yksi suuri
metodistikirkko kussakin. Kanadan metodistikir
kossa on 351,710 jäsentä, Etelä-Afrikassa 117.146.
Aasiassa ja Austraaliassa 150,890.

Ameriikan Yhdysvalloissa olivat
Whitefieldin saarnamatkat valmistaneet maaperää m ;lle.
joka siirtolaisten mukana sinne levisi 1760
luvulla. V. 1784 Wesley vihki tohtori Th. Coken
Ameriikan metodistien »piispaksi", ja sam. v.
järjestyi siellä piispallinen
metodistikirkko (Metodisti-episkopaalinen eli
»Metodisti-piispallinen kirkko", kuten virallinen nimi
suomeksi kuuluu), joka siinä eroaa englantilaisesta,
että sillä on piispanvirka. M. k. saavutti
tarmokkaalla työllään siirtolaisten keskuudessa pian
jäsenluvultaan ensi sijan Yhdysvaltain
protestanttisten kirkkojen joukossa, minkä se siitä
saakka on säilyttänyt. Se on siellä jakautunut
17 eri kirkkokuntaan, niistä 8 erityisesti
neekerien: muutamilla ei ole piispallista järjestystä.
Orjakysymys aiheutti aikoinaan myöskin kirkol
lista hajaannusta. Yhdysvaltain metodistikir
koissa laskettiin 1911 olevan 6.819.660
ehtoollisella käypää jäsentä; niistä kuului noin puolet
suurimpaan piispalliseen metodistikirkkoon.
Jäsenistö (neekerejä lukuunottamatta) on pääasiassa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0203.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free