- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
385-386

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metoopit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

385

Metoopit—Metrijärjestelmä

386

kapinassa, ajan (pro aikalaisten) levottomuus,
koipea (pro kalpeaksi tekevä) kuolema; luen
Linnankoskea (pro L:n teoksia).

Metoopit (kreik. meto’pai). kreik.-doorilainen
tyylin friisin triglyfien väliset pinnat,
aikaisemmin muutamien tutkijain arvelujen mukaan
kattoparrujen välillä olevia, myöhemmin
maalatuilla terrakottaisilla tahi kohokuvakoristeisilla
kivilaatoilla tukittuja aukkoja, (vrt. P a I k i s t o
ja Pylväsjärjestöt.) V-o N.

Metopias, eräs triaskauden suuria
labvrinto-dontteja.

Metretes
ëtFsJ, muinaiskreik. nesteaineiden
mitta, = 39.80 litraa. E. R-n.

Metri (kreik. metron = lat. m et mm = mitta;
ransk. m ctr e), lyh. m, pituusmittojen [-perusyksikkö metrijärjestelmässä (ks. t.).

Metriikka (kreik. metriko’s = runomittaa
koskeva), runomittaoppi, ks. Runousoppi.

Metrijärjestelmä, mitta- ja painojärjestelmä,
jonka perusyksikkönä on metri. Kun tieteiden
kehittyessä ja kansainvälisen Ii’ke-elämän
vilkastuessa mittojen erilaisuuden ja hor juvaisuuden
tuottama haitta tuli yhä tuntuvammaksi, kävi
sellainen mittajärjestelmä, joka perusmitoiltaan
olisi aina helposti tarkastettavissa sekä yhteinen
niin monelle kansalle kuin suinkin, kipeän
tarpeen vaatimaksi. Jo 1604 Huygens oli
ehdottanut sekuntiheilurin pituutta yleiseksi
pituusyksiköksi. Ehdotuksen toteuttamista ajateltiin
Ranskassa, kun suuren vallankumouksen aikana
kansalliskokous oli (1791) päättänyt ottaa uudën
mitta- ja painojärjestelmän käytäntöön. Mutta
kansalliskokouksen asettama toimikunta,
harkiten aikayksiköstä riippuvan pituusyksikön
tarkoitustaan vastaamattomaksi, päätti valita
pituusyksiköksi 10-miljoonas-osan Pariisin
meridiaanin neljänneksestä ja suunnitteli
sentäh-den uutta Barcelonasta Dunkerqueen ulottuvaa
tarkkaa astemittausta. Sen nojalla määrättiin
sitten lopullisesti metrin pituus (laki 10 p:ltä
jouluk. 1799) ja samalla valmistettiin platinasta
metrin alku- (proto-) tyyppi (mctre des archivcs).
Metrin osamittojen nimet saatiin asettamalla
yksikön nimen eteen latinasta lainatut sanat
milli- (milles 1,000), s e n t i- (centum = 100)
ja desi- {decem = 10) sekä kerrannaismitat
liittämällä samalla tavalla kreikan kielestä
lainatut sanat d e k a- (delca =10), hehto- (hekaton =
100), kilo- (khilioi- 1,000) ja m v r i a-
(my-rioi = 10.000). Mittojen lyhennysmerkit ovat mm
(millimetri), cm (sentimetri), dm (desimetri),
m (metri), dkm (dekametri), lim (hehtometri),
km (kilometri). Myriametriä sanotaan Suomessa
(metriseksi 1. uudeksi) peninkulmaksi
(penink.). Uusi syli on 2 m. Kahden
perättäisen pituusmitan suhde on aina 10, siis on: 1
penink.=10,000 m; 1 km = 1.000 m: 1 hm = 100 m;
1 dkm = 10 m; 1 m = 10 dm = 100 cm = 1,000 mm.
Pintamittoina käytetään neliöitä, joiden sivuina
pituusmitat ovat. Kahden perättäisen
pintamitan suhdeluku on siis 100. Nimet
muodostetaan asettamalla sana neliö- vastaavan
pituusmitan nimen eteen ja niitä merkitään mm"
(neliömillimetri), cm1 (neliösentimetri) j. n. e.
Maa-alojen mittaamisessa käytetään nimityksiä
aari (lyh. a) 100:Ile mMle ja hehtaari
(lyh. ha) 100:lie aarille, siis on: 1 km’=100 ha
= 10,000 a = 1,000,000 m’ ja 1 m’=100 dm’ =
13. VI. Pameitu 7,14.

10.000 cm3 = 1,000,000 mm’. Tilavuusmittoina
käytetään kuutioita, joiden särmät ovat
pituusmittojen suuruiset. Suhdeluku on siis 1,000.
Merkitseminen tapahtuu korottamalla pituusmittojen
merkit kuutioksi: 1 m5 = 1,000 dm1; 1 dm3= 1,000
cm’: 1 cm1 = 1,000 mm3, Halkoja mitataan
Suomessa metrisellä sylellä = 4 m3. Paitsi
kuutiomittoja käytetään tilavuuksien
määräämiseksi astia mittoja, joiden perusmittana ou
litra (käytännössä sama kuin 1 dm3).
Suhdeluku on 10. Litraa merkitään lyh. I; sen
suuruus muihin astiamittoihin verraten on seur:
1 1 = 10 desilitraa (dl) =100 sentilitraa
(cl) = 1,000 millilitraa (ml). 1 hehtolitra
1. hehto 1. hehtoli (hl) = 10 dekalitraa
1. vakkaa (dkl) = 100 1. Painoa varten otettiin
alkujaan yksiköksi gramma s. o. paino, joka
on l:llä cm’:llä -{- 4° C lämpöistä, puhdasta
vettä. Gramman osapainot ovat milligramma
(mg), sentigramma (cg) ja desigramma
(dg) sekä kerrannaispainot dekagramma
(dkg), hehtogramma (hg), kilogramma
1. kilo (kg), metrinen leiviskä (L"8),
senttaali ja tonni. Suhdeluku on 10, siis
on: 1 tonni = 10 senttaalia = 100 Ltl = 1,000 kg:
1 kg = 10 hg = 100 dkg= 1,000 g; 1 g=10 dg =
100 cg = 1,000 mg. Koska gramma on kovin
pieni paino, on Suomessa kuten monessa
muussakin maassa kilogramma otettu painojen
perusyksiköksi. Kilogramman ranskalainen
prototyyppi (platinasilinteri, jonka korkeus ja pohjan
I halkaisija ovat yhtäpitkät) n. s. kilogramme
des archives valmistettiin samaan aikaan kuin
metrin alkutyyppi. — Besselin laskujen
mukaan on meridiaani-kvadrantti 10,000,856 m,
joten metrin alkutyyppi on 0,os5« mm tai noin
hiuskarvan paksuuden verran liian lyhyt.
Kilogramman alkutvypin on taas havaittu olevan
jonkun verran liian suuren. Koska uudet
aste-mittaukset ja laskelmat aina voisivat aiheuttaa
muutoksia perusmittojen suuruudessa, jos
alkuperäisistä ehdoista pidettäisiin tarkkaan kiinni,
on pituus- ja painomittojen suuruus m:ssä kerta
kaikkiaan määrätty mainittujen alkutyyppien
mukaisiksi. V. 1867 ,,eurooppalaisten
asteenmit-tauksen" jäsenten kokous Berliinissä päätti, että
m. oli saatettava voimaan kaikissa Euroopan
maissa. Sentähden oli valmistettava
jäljentämiseen sopivampia prototyyppejä kuin alkuperäiset.
Teknillisten erityiskohtien sovittamista varten
pidettiin Pariisissa 1870 ja 1S72 kansainvälisiä
metrikonferensseja. V. 1875 tehtiin sitten
kansainvälinen metrisopimus (couvention inter
nationale du mètre) kansainvälisen mitta- ja
paino-toimiston perustamisesta. Uusi metrin
alkutyyppi ollen poikkileikkaukseltaan
sellainen kuin kuva osoittaa
sisältää 90% platinaa ja 10% iridiumia.
Keskimäisen vaakasuoran sauvan
pituus on 102 cm ja sen päihin on
piirretty kaksi hienoa pykälää,
joiden väli on täsmälleen 1 m 0°:lla C.
Kun tuet kannattavat sitä pitkin sen
pituutta ei se taivu yhtä helposti
kuin alkup. platinasauva-perusmitta. Uusi
platina-iridiumista niinikään valmistettu
mallikilo-grammapunnus tehtiin samanmuotoiseksi kuin
alkuperäinen. Uudet prototyypit jätettiin
kansainvälisen mitta- ja painotoimiston huostaan.

Metrin
alku-tyypin poikkileikkaus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0205.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free