- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
387-388

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metoopit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

387

Metrikilogramma—Metsnikov

388

joka niitä säilyttää Sèvressä, ..Pavillon de
Bre-teuil"ssä. Niistä 011 sitten valmistettu tarkkoja
jäljennöksiä kaikille m:ää käyttäville maille.
Nykyään m. on voimassa kaikissa Euroopan
maissa paitsi Englannissa ja Venäjällä sekä
monessa maassa Euroopan ulkopuolellakin.
Suomessa saatettiin uudistus voimaan asetuksella
16 p:Itä heinäk. 1886. Sen nojalla m:ää ruvettiin
käyttämään 1 p:stä tammik. 1887 alkaen
posti-ja tullilaitoksessa, rautateillä ja apteekeissa;
1 p :stä tammik. 1890 alkaen kaikessa kruunun
ylöskannossa ja 1 p:stä tammik. 1892 alkaen
yleisessä liikkeessä. Tarkoitusta varten hankitut
metrin ja kilogramman alkutyypit säilytetään
valtionarkistossa. Ruotsissa m. on yksin
laillisesti pätevä 1889 vuoden alusta alkaen,
Norjassa alkaen 1 p:stä heinäk. 1882 ja
Tanskassa alkaen 1 p:stä huhtik. 1912.

Uudet mitat verrattuina vanhoihin
suomalaisiin ja päinvastoin:

1 m = 3.568 jalkaa 1 m5 = 11,34 neliöjalkaa

1 km = 0,9556 virstaa 1 ha = 2,os« tynnyrinalaa
1 jalka = 0,38? m 1 neliöjalka = 0,osa m*

1 kyynärä = 0,581 m 1 neliökyynärä = O.353 m’
1 syli = l,;8i m 1 tynnyrinala = 0,4«i ha

1 virsta = 1,068,8 m

1 m3 = 38.20» kuutiojalkaa 1 kg = 2,353 naulaa
1 1 = 1 dm" = 0,382 kannua 1 naula = 0,425 kg
1 hl = 0,8o« tynnyriä (kui- 1 leiviskä = 8,5 kg

vaa tavaraa)
1 kannu = 2,«i 7 1 1 luoti = 13,js g.

1 tynnyri (kuiv. tav.) =

1,849 hl

1 tynnyri (nestetav.) =

1,2 5 6 hl
1 kappa = 5,496 1 (uusi-

kappa = 5 1)

U. S: n.

Metrikilogramma 1. kilogrammametri
ks. Työ.

Metrikonventsioni 1. -sopimus (convenlion
internationale du mètre) ks.
Metrijärjestelmä.

Metrillinen (kreik. metron = mitta). 1.
Runomittaa koskeva, runomitallinen. — 2.
Metrijärjestelmää koskeva.

Metrinen sentneri = senttaali ks.
Metrijärjestelmä.

Metrinen tonni ks. Metrijärjestelmä.

Metritis (kreik. mëträ = emä) 1. e m ä t u 1 e
h-d u s on joko äkillinen tai pitkällinen hiipivästi
kulkeva tulehdus emän seinäkudoksessa. Se on
melkein aina seuraus emän sisäkalvon
tulehduksesta (endometritiksestä) ja aiheuttaa kipuja sekä
kuukautissäännöttömyyttä.

Metrologia (kreik. metron = mitta, ja logos =
oppi), oppi eri maissa ja eri aikoina käytetyistä
rahoista, mitoista ja painoista. Etenkin
kreikkalaisten ja roomalaisten raha-, mitta- ja
paino-järjestelmiä on seikkaperäisesti tutkittu. [Böckh,
,,Metrologiselle Untersuchungen" (1838) ; Hultsch,
„Griecliische und römische Metrologie" (toin.
pain. 1882); Klimpert, ,.Lexikon der Münzen,
Masse und Gewichte" (toin. pain. 1896).]

U. S:n.

Metronomi (kreik. metronomos =
tahdinmit-taaja) on kone, jonka heilurin avulla
määritellään sävellysten aikamitta (tempo). Yleiseen käy-

täntöön on tullut Mälzelin m. Aikamitan
merkintä 011 sen mukaan esim. M. M. J=100.
Numero osoittaa heilahdusten lukumäärän yhden
minuutin kuluessa, ja nuotin muoto määrää,
millaista nuottiarvoa kukin heilahdus vastaa.

1. K.

Metropoli (kreik. mëtro’polis, < më<ër = äiti.
ja polis = kaupunki), emäkaupunki, pääkaupunki.

Metropoliitta, oik. metropolis-kaupungin, s. o.
Rooman valtakunnan maakunnan pääkaupungin
piispa, joka varsinkin itämailla 3:lta vuosis.
saakka kohosi muita korkeampaan arvoon.
Länsimailla tuli vastaavan arvohenkilön nimitykseksi
arkkipiispa (ks. t.). Itämaisessa kirkossa
syntyi erotus 111:11 ja arkkipiispan arvon välillä, joista
edellinen on korkeampi. Venäjän
kreikkalaiskatolisessa kirkossa on 3 111 .aa: Pietarin, Moskovan
ja Kiovan, ja 19 arkkipiispaa. Samanarvoinen
kuin 111. on itämaisessa kirkossa eksarkki.
häntä korkeampi patriarkka. J. G.

Metrorrhagia (kreik. mëträ = emä, ja rliegny
-nai= repiä rikki), jokainen (kuukautisista
riippumaton) emästä tuleva verenvuoto, joka tavallisesti
aiheutuu joko synnytyselimien sairauksista tai
jostakin äkillisestä kuumetaudista, kuten
tyfuk-sesta, tulirokosta, isosta-rokosta y. m. E. Th-n.

Metrosideros, myrttikasvieu heimoon
kuuluvia puita ja pensaita tav. vastakkaisin,
ehytlaitaisin lehdin ja loistavan punaisin t. valkoisin
kuki n. N. 20 lajia, useimmat Austnaliassa ja
Polv-neesiassa. Puuaine useilla lajeilla tavattoman
lujaa; alkuasukkaat valmistavat siitä aseita v. m.

i. i s.

Metroxylon ks. S a a g o p a 1 m 11.

Metrum (lat.), mitta, runomitta.

Metsikkö, jokainen metsänosa, olipa se sitten
suuri tai pieni, joka eroaa ympäröivistä
metsän-osista joko vallitsevan puulajinsa tai
puulajiseko-tuksensa, ikänsä, tiheytensä t. m. s. ominaisuuden
kautta. A. K. G.

Metsikkötalous on yleensä sellainen
metsäta-lousmuoto, jossa mahdollisimmasti kullekin eri
metsikölle omistetaan oma erikoinen hoitonsa.
Varsinaisemmin sillä tarkoitetaan Saksissa
käytäntöön otettua (Judeichin) metsikkötaloutta
(Be-slavdesivirtschaft), jonka pääominaisuudet ovat:
1) hakkaus on (tavallisimmin)
paljaaksihak-kausta metsiköittäin, 2) kiertoaikana on se
kiertoaika, joka antaa suurimman maakoron, 3)
hoitosuunnitelma tehdään 10 v:ksi kerrallaan ja
kunakin 10-vuotiskautena hakataan niin suuri
määrä metsiköitä, että niiden pinta-ala yhteensä
vastaa 10-kertaista koko metsän pinta-alaa
jaettuna kiertoajan lukuarvolla, 4) hakkauksissa
koetetaan noudattaa sopivinta järjestystä tuulen
suuntaan nähden, 5) metsiköiden
hakkuukelpoi-suus määrätään n. s. näyttäjäprosentilla.

A. K. C.

Metsittäminen ks. Autiomaa.

Metsnikov, Ilja Iljits (s. 1845), ven.
luonnontutkija, oli 1870-82 eläintieteen ja vertailevan
anatomian professorina ja sitten bakteriologisen
laboratorin johtajana Odessassa. Muutettuaan
1888 Pariisiin työskenteli hän Pasteurin johdolla
ja sai 1905 varajohtajan paikan Pasteur-instituu
tissa. Täällä hän jatkoi jo professorina
alkamiansa tutkimuksia liikuntokyvyllä
varustettujen solujen n. s. fagosyyttien (ks. t.) toiminnasta
erilaisissa infektsionitaudeissa ja julkaisi teok-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:32 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0206.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free