- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
389-390

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metso ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

389

Metso—Metsä

390

sen „L’immunité dans les maladies infectieuses"
(1901). Ilänen fagosyyttiteoriallansa
on ollut suuri merkitys immuniteetti-opin
keliitty-miselle, joskin fagosyyteille ei myönnetä niin
aktiivista tehtävää bakteerien ja niitten myrkkyjen
tuhoamisessa kuin hän oli otaksunut.
Myöhemmin (1905) hänen onnistui yhdessä Roux’n
kanssa istuttaa syfilis apinoihin ja siten
selvittää monta tätä tautia koskevaa hämärää seikkaa.
Viime vuosina hän on työskennellyt
ennenaikaisen vanhettumisen syitten selville saamiseksi ja
on, otaksuen sen suureksi osaksi riippuvan
paksussa suolessa elävien määrätynlajisten bakteerien
synnyttämästä autointoksikatsionista. etsinyt
keinoja näitten hävittämiseksi. Bulgarialaisessa
ha-panmaidossa (yoghurtissa) hän on luullut
löytä-neensäkin ravintoaineen, joka pitkän aikaa
nautittuna mahdollisesti voisi tuhota nuo
turmiolliset bakteerit ja senkautta pitentää ihmisen ikää.
Tästä aineesta hän on julkaissut kansantajuisia
kirjasia. V. 1908 hän sai Nobelin palkinnon
yhdessä Ehrlichin kanssa. E. Th-n.

Metso (Tetrao urogallus), jonka naarasta
nimitetään koppeloksi, kuuluu teeren sukuun.
Kanalinnuistamme m. on suurin, pituus 85-100
cm, paino 4-6, joskus 7,5 :kin kg. Koppelo on pai
joa pienempi, 60-66 cm:n pituinen 2,5-3 kg:n
painoinen. Sukupuolinen eroavaisuus on
höyhen-puvunkin puolesta erittäin huomattava. Koiras
on selkäpuolelta ruskeahko, pää ja kaula
siniharmaat, rinta metallinhohtoinen, vihreä;
vatsapuo-len tummanharmaissa ja mustissa höyhenissä on
paljon valkeaa, ja mustassa, pyöreäpäisessä
pyrstössä valkoisia viiruja ja täpliä; nokka vahva,
vaalea. Koppelo on kellanruskean-, mustan- ia
valkeankirjava. — 51. asustaa Euroopassa ja
Siperiassa, mutta on monesta maasta (esim.
Englannista, Hollannista ja Tanskasta) hävinnyt
metsien mukana kokonaan. Suomessa se on vielä
useimmissa seuduissa sangen yleinen, vaikka
onkin viime aikoina, taloudellisesti hyvin
arvokkaana, paljon vähentynyt suuren metsästyksen
takia. Elää mieluimmin suurissa, vuorisissa
havumetsissä, veden läheisyydessä ja syö poikasena
hyönteisiä, sittemmin marjoja ja talvella silmuja
ja männyn neulasia. 51. elää moniavioisuudessa
ja on kuuluisa soidinmenoistaan, jotka alkavat
maalis- ja huhtikuun vaiheilla ja kestävät
toukokuulle. Syksylläkin m. pitää soidinta. Pesä on
matala syvennys maassa, pensaan juurella.
Mu-nat, 5-10-12 kpl., ovat vaaleankeltaisia,
kellanrus-kea-täpläisiä. Poikaset seuraavat emoaan kohta
kuoriuduttuaan. Talven tullen pesueet
kokoontuvat suuriksi parviksi, jotka hajautuvat vasta
keväällä. — Rauhoitettu Suomessa: koppelo
joulukuun 1 p:stä ja metso maaliskuun 1 p:stä
elokuun 15:een. Kuva ks. liitettä Kanalintuja,
11 ja 12. E. IV. S.

Metsu l-tsy], Gabriel (1629 t. 1630-67),
holl. taidemaalari; syntyisin Leidenistä,
työskenteli n. v:sta 1650 Amsterdamissa. Nuoruudessaan
51. maalasi uskonnollisiakin kuvia, mutta hänen
pääalansa ovat pienikokoiset, tarkka- ja
siro-tekoiset laatukuvat eri säätypiirien
kaupunkilais-elämästä. Aihevalintaansa nähden on 51 :n sija
Doun ja Terhorchin keskivälillä, ja heiltä hän
ilmeisesti sai vaikutustakin, samoinkuin Haisin
piiriin kuuluvilta taiteilijoilta ja myöhemmin
suuressa määrin Rembrandtilta, joka herätti hä-

nessä mielenkiinnon valohämyyn. 51. on
Hollannin maalauksellisesti sopusointuisimpia ja
käsitystavaltaan hilpeimpiä ..pienoismestareita". Hyvin
moneen Euroopan museoon ja kokoelmaan ovat
levinneet hänen teoksensa, joista mainittakoon
,,Amsterdamin vihannestori" (Pariisissa),
„Lin-tujen myyjä" (Dresdenissä), ,,Soitannon ystävät"
(Haagissa), ..Kirjeenlukeminen" (Lontoossa),
„Kauppias Geelvikin perhe" (Berliinissä).

E. R-r.

Metsys [seis], Quinten 1. Quentin
(n. 1460-1530), flaamil. taidemaalari. Oli sepän
poika Louvainistä ja harjoitti, perintätietojen
mukaan, ensin itsekin isänsä ammattia.
Työskenteli taiteilijana enimmäkseen Antverpenis>a,
jossa kuoli arvossapidettynä varakkaana miehenä.
Sai nuoruudessaan vaikutusta Dirk Boutsilta ja
Rogier van der Weydeniltä. 51. on sen
välitys-tyylin etevin edustaja, joka päättää van Eyckien
suunnan ja aloittaa renesanssin aikakauden
Alankomaiden taiteessa. Entisen
miniatyyrimäi-sen muotokäsittelyn sijaan 51. usein käyttää
miltei luonnollista kokoa henkilökuvissaan, jotka
täyttävät taulujen alan enemmän kuin ennen ja
osoittavat liikkeiden vapautta sekä piirustuksen
ja muovailun suurpiirteisyyttä. Hänen
sommittelussaan on säännönmukaisuutta ja draamalli
suutta, ja hänen värityksellään on verraten
kylmän vaalea ja yhtenäinen kokonaissävy.
Läheneminen it. taiteeseen ilmenee selvimmin 51 :n
isoissa alttaritauluissa, joista huomattavimpia
ovat Louvainin alttari (1508. Brysselissä), jossa
tyypit ovat flaamilaisia, mutta arkkitehtoninen
taustasommittelu italialaistunutta, sekä 51 :n
pääteos. kolmiosainen ..Johannes-alttari" (1509-11,
Antverpenissa). jonka it. tyyliin sommiteltu
keskiosa esittää pateettisesti Kristuksen
hautaamista ja sivukuvat Johannes Kastajan ja Jo
liannes Evankelistan marttyyrikuolemaa. Muista
pienemmistä kirkollisista kuvista mainittakoon
..Madonna suutelee lastaan" (Berliinissä).
5Iyös-kin 5I:ii muotokuvat valtiollisista ja
hengenniie-histä, oppineista ja ylimyksistä ovat
Alankomaissa ensimäisiä arvokkaaseen renesanssityyliin
maalattuja teoksia. Uuden laatukuvalajin 51.
aloittaa puolivartalokuvien muotoon tekemillään
luonnetutkielmilla. joista varmasti hänen
maalaamansa on ..Kultaseppä ja hänen vaimonsa"
(1514. Pariisin Louvressa), jotavastoin useat muut
hänen nimellään kulkevat veronkantajien,
rahanvaihtajien, koronkiskurien y. m. kuvat ovat hii
nen seuraajiensa maalaamia. 51. teki myös karik
i-tyyrimäisiii tauluja (esim. ,.Rakastunut ukko".
PourtalPs’in kokoelmassa Pariisissa) ja loppu
iällään hän valmisti seinäverhojen kartonkeja. —
Ilänen poikansa Jan 51. (n. 1509-75) maalasi
isänsä tapaan laatukuvia, historiallisia ja
mytologisia tauluja, joissa it. vaikutus ja lopulta
maneerimaisuus ovat ilmeisiä. — Cornelis 51.
(1511-80) on Quinten 51 :n poika tai pojanpoika,
jolta on säilynyt paitsi maisemamaalauksia myös
vaskeen piirrettyjä talonpoikaiskuvia. f TT.
Bri-sing, .,Q. 51., essai sur 1’origine de Fitalianisme
dans 1’art des Pavs-Bas" (1909).] E. R-r.

Metsä. 5Ietsällä tarkoitetaan sellaista
kasviyhdyskuntaa (kasviformatsionia), jonka
pääasial-lisimman kasvillisuuden puut muodostavat:
metsiin laajimmassa merkityksessä kuuluvat myöskin
pensastot.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0207.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free