- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
391-392

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metso ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

391

Metsäaktuaari—Metsäasessori

392

Jotta metsä voisi tulla toimeen, on
välttämätöntä, että niissä maakerroksissa, joihin puiden
enimmät hienot juuret tunkeutuvat, on vuoden
umpeen riittävää kosteutta; jos näissä
kerroksissa ei ole kosteutta, muodostuu luontainen
ruohokenttä tai aavikko. Metsän olemassaololle
011 aivan yhdentekevää, johtuuko kosteus siitä,
että sataa kautta vuoden, vai siitä, että johonkin
vuodenaikaan sataa rankasti; yhdentekevää,
johtuuko kosteus sadevedestä vai lumesta, johtuuko
se ilmastollisesta kosteudesta vai lähteistä tai
joista.

Puulajikokoümukseltaan vaihtelevat metsät
erinomaisen paljon. Helposti ne voidaan kuitenkin
ryhmittää muutamiin biologisiin päätyyppeihin.

Troopillisissa maissa tavataan seuraavat
metsä-laadut: Sademetsät. Esiintyvät maapallon
saderikkaimmissa seuduissa: Itä-Intian
saaristossa, Taka-Intian Bengaalin-lahden puoleisella
rannikolla, Ganges-joen suistoissa,
Madagaskarin itäpuoliskossa, Kongo- ja Niger-jokien
suistoissa, Amazon-joen alueella ja Andien
itärin-teillä. Nämät ovat seutuja, jotka korkean,
tasaisen lämpötilansa ja suuren, tasaisesti
vuoden ympäriinsä jatkuvan saderikkautensa
takia tarjoovat mitä parhaita edellytyksiä
kasvien elämälle. Sademetsät (n. s. »troopilliset
aarniometsät") ovatkin maapallon komeimmat
metsät. Puut ovat yleensä yli 30 m pitkiä
ja käsittävät pääasiallisesti iso- ja verrattain
ohutlehtisiä, hygrofiilisia, kaksisirkkaisia
lehtipuita; vesien rannoilla on palmuja runsaasti.
Metsä on sekametsää ja erinomaisen tiheä.
Pää-puideu latvuskatoksen alla on runsaasti
lyhyempiä puita, niin että melkein koko väli ylimpien
puiden latvasta maahan on puiden latvusten
täyttämä. Metsän tiheyttä lisäävät lukemattomat
puuvartiset köynnöskasvit n. s. liaanit, jotka
punovat puut mitä lujimmin toisiinsa. Puiden
rungoilla ja oksilla kasvaa erittäin runsaasti,
usein koreakukkaisia epifyyttejä. — M o n s u u n
i-metsät. Esiintyvät yleensä edellisten
molemmin puolin, seuduissa, joita vaivaa ajoittainen
kuivuus. Puut ovat ainoastaan sateiseen
vuodenaikaan lehtisiä, kuivaan aikaan ovat ne,
jotteivät lehdillään haihduttaisi vettä
enemmän kuin maasta samaan aikaan voivat
hankkia sijalle, lehdettöminä (ne ovat
rakenteeltaan tropof iilisia). Metsä on yleensä jonkun
verran matalampaa ja harvempaa kuin sademetsä,
liaaneja ja epifyyttejä on vähemmän. — S a v a
n-n i m e t s ä t. Esiintyvät vielä kuivemmissa maissa
kuin monsuuuimetsät. Ainoastaan sadeaikaan
lehtisiä, mutta silloinkin lehdet ovat suhteellisesti
pieniä, nahkeita, haihduntaa pidättäviä
(ksero-fiilisiä). Metsä on yleensä lyhyttä, tavallisesti
alle 20 m (poikkeustapauksissa pitkää, esim. Eu
calyptus-metsät Austraaliassa), harvanpuoleista,
usein mutkarunkoista. Puiden alla on runsas,
usein pitkä, mutta kuivanluontoinen
(kserofiili-nen) heinäkasvullisuus. Savannimetsät käsittävät
tropiikeissa hyvin laajoja alueita. —
Piikki-m e t s ä t. Kaikkein kuivimmissa seuduissa
tavattavat metsät, jotka ovat joko matalia,
pensasmaisia mutta kuivanluontoisia tai myöskin hyvin
meheviä kaktus- tai agavemaisia, mutta
molemmissa tapauksissa erittäin piikkisiä.

Lauhkeassa ilmanalassa tavataan,
lukuunottamatta raja-alueilla, subtroopillisissa maissa löyty-

viä, troopillisiin metsiin liittyviä metsiä,
seuraavat metsälaadut: Nahkealehtiset 1. aina
vihannoivat lehtimetsät. Esiintyvät
lauhkeiden vyöhykkeiden lämpöisemmissä osissa,
sellaisissa seuduissa, joissa jo on selvästi
huomattavissa eroa kesän ja talven välillä ja
joissa satelee pääasiallisesti talviseen aikaan.
Tällaisia alueita ovat Välimerenmaat, osat
Kap-maata, Chileä ja Kaliforniaa. Nämä metsät
ovat enimmäkseen verrattain matalia, usein
pensasmaisia lehtimetsiä, joiden puilla on nahkeat,
usein pienenpuoleiset, kesän talven säilyvät
lehdet. Seassa tavataan jonkun verran havupuita.
Useat sikäläisistä puista menestyvät hyvästi
huonekasveina ja ovat siitä syystä yleisesti
tunnettuja (myrtti, oleanteri, sypressi, fiikus y. m.). —
Lehtometsät (kesävihannat metsät).
Pääasiallisesti lehtimetsiä, jotka ovat kesällä
leh-dellisiä, talvella lehdettömiä. Niiden
lehdettömänä olo talvella on riippuvainen siitä, että
kasvan on vaikea jäätyneestä maasta saada vettä;
jotteivät ne talvella haihduttaisi enemmän kuin
ne maasta voivat saada sijalle, karistavat ne
lehtensä syksyllä ennen kylmän tuloa (ne ovat
tro-pofiilisia kuten monsuunimetsät). Maa 011 joko
pienien, ohutlehtisten ruohojen tai lehtien
peitossa; meikäläisille metsille ominaista runsasta
sammal- tai jäkäläkasvillisuutta ei yleensä ole.
Multakerros ohut, mietoa (hapotonta) multaa.
Tärkeimmät puulajit ovat tammi, pyökki, kastanja,
saksanpähkinä, vaahtera, saarni, magnolia y. m.;
usein tavataan myöskin havumetsiä (Strobus-,
Abies-, Chamcecyparis- y. m. lajeja).
Lehtometsät ovat vallitsevina Keski-Euroopan alangoissa,
suurimmassa osassa Pohjois-Ameriikkaa präärien
itäpuolella, suuressa osassa Mantsuriaa ja
Japania. — Kangasmetsät. Pääasiallisesti
havumetsiä, jotka esiintyvät Euroopan, Aasian ja
Ameriikan pohjoisemmissa osissa yhtäjaksoisena
leveänä vyöhykkeenä. Etelämpänä tavataan niitä
vuoristojen ylemmissä osissa. Maassa on runsas
sammal- tai jäkäläkasvillisuus ja multa on
enemmän tai vähemmän hapanta kangasturvetta.
Vallitsevina puulajeina ovat mänty, kuusi (Picea),
jalokuusi (Abies) ja lehtikuusi; lehtipuita
(koivuja, haapoja, leppiä y. m.) tavataan runsaimmin
asuttujen seutujen läheisyydessä. —
Tunturi-metsät. Metsärajalla tunturi- ja
tundravyöhykettä vastassa olevat harvapuiset metsät, jotka
tavallisesti ovat sangen matalia, usein
pensasmaisia. Lapin tuntureilla tavataan
pensasmaisia koivumetsiä (Hetula odorata tortnnsa),
Alpeilla vuorimäntypensastoja (Krummholz, Pinus
montana), Siperian tuntureilla tavataan
pensas-semtira (Pinus pumila) j. n. e. [Schimper.
„Pflan-zengeographie auf physiologischer Grundlage"
(1898. 1908).] ’ A. K. <’.

Metsäaktuaari (ks. Aktuaari). Asetuksen
mukaan 24 p:ltä tammik. 1908 Suonien
metsähallituksen uudestaan järjestämisestä, sekä
metsähallituksen johtosäännön mukaan 6 p:ltä
huh-tik. 1908 on tämän viraston tilasto-osaston
esimiehellä m:n virkanimitys (ks. Metsähallitus).

0. Lth.

Metsäarvonlasku ks. Arvonlasku.

Metsäasessori (Forftassessor), saksalainen,
valtion metsähoitotutkinnon suorittanut
metsän-hcitovirkamies, vastaa suunnilleen suomal.
metsä-konduktööriä. O. Ltli.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0208.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free