Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsäasistentti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
393
Metsäasistentti (Forstamtsassistent), saks.
metsänhoitovirkamies. — (Metsä-) asistentin
nimitys on myös metsänhoidon ja metsätaksatsionin
professorien apulaisilla Helsingin yliopistossa.
O. Ltk.
Metsäaura. Hakkausalaa siemennykselle,
kylvölle tai istutukselle valmistettaessa käytetään
usein auraa, jommoiseksi erinomaisen hyvästi
soveltuu tavallinen suomalainen kaskiaura (salin).
Varsinkin käytetään sitä vakokylvössä verrattain
tasaisilla mailla. Keski-Euroopan aukeita
ka-nervakankaita metsitettäessä käytetään yleisesti
jankkoauroja anturamaan 1. ortstenin
rikkomiseksi; tavallisia ovat nykyään tähän
tarkoitukseen höyryaurat. A. K. C.
Metsäeläintiede, oppi metsälle hyödyllisistä ja
vahingollisista eläimistä, edellisten suosimis- ja
jälkimäisten ehkäisemiskeinoista. [J. T. C.
Ratze-hu rg, „Die Waldverderber und ihre Feinde"
(1860); B. Altum, „Forst zoologi e" (1876-81);
Boas, „Dansk Forstzoologi" (1896-98); Eckstein,
..Forstliche zoologie" (1897).] A. K. C.
Metsäentomologia, se osa metsäeläintiedettä,
joka selvittelee metsän tuhohyönteisiä, niiden
elämää, vahingontekoja ja niiden vastustamiskeinoja.
[Ratzeburg, „Die Forst-Insekten" (1839-44);
Ju-deich & Nitsche, ,,Lehrhuch der mittfleuropäischen
Forstinsektenkunde" (1895); NUsslin, „Leitfaden
der Forstinsektenkunde" (1905, 1913).] ks. myös
Metsäeläintiede. A. K. C.
Metsäestetiikka, se osa metsänhoito-oppia,
joka selvittelee, niillä tavoin kauneudellisia
näkökohtia voidaan metsänhoidossa ottaa huomioon.
Yleensä hoidetut metsät ovat kauniimpia kuin
haaskatut tai huonosti hoidetut, ja niin ollen
metsät kaunistuvat sitä myöten kuin niitä
ruvetaan hoitamaan. Aivan erikoisesti olisi
esteettisiä näkökohtia otettava metsänhoidossa huomioon
puistometsissä (esim. Imatra. Punkaharju,
Kangasalan harju, Koli, Aavasaksa, Ounasvaara y. m.),
kaupunkien ympärillä olevissa metsissä, yleisten
kulkureittien ja varsinkin matkailureittien
varsilla (Oulujoki, Mankala-reitti y. m.), huviloiden
ympärillä (esim. Ruissalo). Tässä suhteessa on
meillä laiminlyöty hyvin paljon; ajateltakoon
vain missä tilassa metsät ovat meidän
suurimpien kaupunkiemme ympäristöissä. Paras
käsikirja metsäestetiikan alalla on v. Salisch,
„Forst-ästhetik" (1885, 1911). A. K. C.
Metsähallitus 1. metsän hoito h allit us
1. metsäyli hallitus, keskusvirasto
Helsingissä, jonka toimena on hoitaa Suomen
kruu-nunmetsiä ja johtaa niiden taloutta, sekä
järjestää metsänhoito kruunun ja kirkollisviraston
virkataloilla, jonka lisäksi sen on pidettävä
silmällä myös yksityisten metsätointa maassamme.
Kun armoll. julistuksen mukaan 14 p:ltä tammik.
1851 väliaikainen metsänhoitolaitos perustettiin
Suomeen, asetettiin se silloisen maanmittauksen
ylihallituksen valvonnan alaiseksi, jonka
viraston nimi tämän johdosta muutettiin
Maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallitukseksi
(öfverstyrelsen för landtmäteriet och forstväsendet).
Tämän keskusviraston virkamiehistöä lisättiin
asettamalla sen uudelle metsänhoito-osastolle
1 vlitirehtöörin apulainen sekä 8
alimetsänhoita-jaa. Metsänhoitolaitoksen tultua vakinaiselle
kannalle j-ulistuksen kautta 7 p:ltä toukok. 1859
perustettiin maanmittauksen ja metsänhoidon yli-
394
hallitukseen vielä erityinen sihteerin virka
metsän-hoitoasioita varten. Itsenäinen, maanmittauksen
ylihallituksesta vapaa m. perustettiin kuitenkin
vasta asetuksella 1 p: Itä elokuuta 1863 ja se
alkoi toimintansa 1 p:nä tammik. seur. v.
Maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallitus sai
takaisin entisen nimityksensä (Maanmittauksen
ylihallitus) ja siinä olleet metsänhoito-osaston
virat peruutettiin. Uuteen m:een kuului pääl
likkö (nimityksellä vlitirehtööri), 1 insinööri,
1 sihteeri, 1 kamreeri ja 3 alimetsänhoitajaa.
Kruunun metsätalouden kehittyessä kävi pian
tarpeelliseksi laa jentaa m :n toimintavaltaa. jonka
takia uusi johtosääntö tätä hallitusta varten
astui voimaan asetuksen kautta 12 p:ltä huhtik.
1876. Tämän johtosäännön mukaan kuului m:een
vlitirehtööri päällikkönä, 1 ylitirehtöörin
apulainen, 1 insinööri, 1 sihteeri, 1 kamreeri, 2 ali
metsänhoitajaa ja 1 kanslisti. Vuonna 1879 tuli
ylimääräisellä ja vuonna 1882 vakinaisella
palk-kaussäännöllä kruunun sotilas- ja
siviilivirka-talojen metsänhoitoasian käsittelyä varten m:een
1 insinöörintoimi lisää ja vuonna 1895
ylimääräinen esittelijä maan evankelisluterilaisten
seurakuntain kirkollisvirkatalojen
metsänhoito-asioita varten. Nämä m :n työvoimat
osoittautuivat kuitenkin taas aikaa myöten
riittämättömiksi. V:n 1897 vaiheilta ja varsinkin vv:n
1900 ja 1902 jälkeen oli pakko lisätä
metsähallituksen virkamiehistöä useilla ylimääräisillä
esittelijöillä. Kruununmetsätalouden laajentuessa
oli asioiden moninaisuus arvaamattomasti
kasvanut (vrt. K r u u n u ii m e t s ä t), mikä seikka
vaati yhä enemmän työvoimia. Erinäisten
val-mistustöiden jälkeen saatiinkin sentähden
armoll. asetuksen kautta 24 p :ltä tammik. 1908
m. järjestetyksi aivan uudelle kannalle, mikä
uusi järjestys sam. v:n heinäk. 1 p:n;i astui
voimaan. Sen mukaan kuuluu m:een paitsi yli
-tirehtööriä. 2 metsäneuvosta ja 1 metsänhoidon
ylitarkastaja, 2 metsäinsinööriä, 3
metsänhoitajaa, 1 metsänarvostelija, 1 aktuaari, 1 sihteeri,
1 notaari, 1 kamreeri ja 2 apulaiskamreeria,
1 rekistraattori, 2 kirjanpitäjää
kamreeriosas-tolla sekä tarpeellinen määrä piirustajia,
puhtaaksikirjoittajia ja laskuapulaisia. Myöhemmin,
asetuksen mukaan 28/15 p:ltä huhtik. 1911, pe
riistettiin m:een entisten lisäksi vielä yksi
irisi-nöörinvirka. Tärkeimmät asiat m. käsittelee
nykyjään kollegisena virastona, vähemmän
tärkeät asiat päättää vlitirehtööri yksin. Kollegiin
ottavat osaa. paitsi ylitirehtööriä. molemmat
metsäneuvokset ja metsänhoidon ylitarkastaja.
Äänioikeudella ottavat istuntoihin osaa myöskin
sihteeri lainopillisissa ja virkain täyttämistä
koskevissa kysymyksissä, sekä kamreeri kamreeri
osastoon kuuluvia asioita käsiteltäessä. Asiain
käsittely m:ssa on jaettu seuraavalla tavalla:
toisen metsäneuvoksen käsiteltäviin ja esiteltäviin
asioihin kuuluvat hakkausehdotukset,
puutavaran-myynti, metsänviljelys y. m.; toisen
metsäneuvoksen: kruununmetsäin käyttämisasiat,
metsänhoito-oppilaitokset, metsämaiden osto,
metsän-vartijalaitos y. m.; metsänhoidon ylitarkastajan:
metsänarvioimis- ja metsänhoidonjärjestystyöt.
hoitosuunnitelmat y. m.; yhden metsäinsinöörin:
vesilaitos- ja uittoväyläin perkausasiat,
puutavaran lauttaus ja kuljetus, metsästys ja
kalastuksenhoito; toisen metsäinsinöörin: sotilas- ja siviili-
Metsäasist en tti—Metsähallitus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
