- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
395-396

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsäasistentti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

395

Metsäherra—Metsäkartat

396

virkatalojen metsänhoitoasiat; kolmannen
inetsii-insinöörin: valtion sahalaitokset ja puutavaran
hankinta valtion laitoksille; yhden
metsänhoitajan: metsänmyv nti asiat, metsänhyödjkkeiden
luovutusilmoitukset y. m.; toisen metsänhoitajan:
kruununmaiden vuokra-asiat,
kruununmetsätor-pat y. m.; kolmannen metsänhoitajan:
kirkollis-vi: katalojen metsänhoitoasiat;
metsänarvosteli-jan: metsähallituksen karttatyöt,
maanmittaus-asiat y. m.; metsäaktuaarin: metsätilasto ja
metsähallituksen vuosikertomus; sihteerin ja
notaarin: virkanimitykset, lainopillista laatua
olevat asiat y. m.; kamreerin ja apukamreerien:
metsähallinnon tilit, kruununsaatavien
valvominen, y. m. -— Suomen m:n ylitirehtööreinä ovat
olleet’: C. W. Gyldén 1851-63 (eli m:n
ollessa yhdistettynä maanmittauksen
ylihallitukseen). "Rabbe Wrede 1863-70, A. af
Forselles 1870-93, Ernst Wrede 1893-1902 ja
P. W. Hannikainen v :sta 1902. O. Ltli.

Metsäherra, yleinen suomalainen nimitys
korkeamman metsänhoitotutkinnon suorittaneille
metsänhoitomiehille. ks. M e t s ä n h o i t a j a.

O. Lth.

Metsähiiri ks. Hiiret.

Metsäinsinööri, virkamies metsähallituksessa,
ks. Metsähallitus.

Metsäjasmiini (Philadelphus coronarius),
xifragaceæ-he\moon kuuluva, Kaukaasiassa ja
Itä-Aasiassa villinä kasvava kaunis pensas; lehdet
vastakkaiset, soikeat, kukat isot, valkeat,
erittäin hieno- ja voimakastuoksuiset, minkä vuoksi
m:ia meilläkin sangen usein pidetään puistoissa
ja puutarhoissa. Useita muitakin saman suvun
lajeja käytetään koristuskasveina. I. V-s.

Metsäkanan heimo (Telraonidce) kuuluu
kanalintuihin. Se tunnetaan höyhenikkäästä.
lieltatto-inasta nokantyvestään. Silmäkulmilla on
höyhe-netön. käsnäinen, punainen nahka. Kannuksia ei

010 eivätkä pyrstön yläpeitinhöyhenet ole
piten-tyneet. Tähän kuuluvat metsäkanan
(Lagopus), teeren (Tctrao) ja metsäpyyn
(Tet-rastes 1. Bonasa) suvut. E. W. S.

Metsäkanan suku (Lagopus) eroaa muista
metsäkanan heimon suvuista siinä, että
varpaatkin ovat kokonaan liöyhenikkäät, eivätkä
ainoastaan nilkat. Metsäkana 1. riekko (L.
ul-bus) elää Pohjois-Euroopassa, Siperiassa ja
Pohjois-Ameriikassa; Suomessa maan eteläosista
Lapin perukoille asti, Etelä-Suomessa
harvinainen, Ahvenanmaalla sitä ei tavata ollenkaan.
Asustaa suon reunaamilla kangasmailla,
vaivaiskoivua kasvavilla, kuivahkoilla soilla ja
harva-metsäisissä saarissa. Lapissa se kohoo tunturien
rinteitä puu- ja pensasrajankin 3’läpuolelle. —
Kesäpuvussa koiras 011 tummanpunaisenruskea,
kirjainen. naaras ruosteenkeltaisen- ja
mustankirjava (ks. kuvaliitettä Kanalinnut. 2 ja 3).
Siivet ja vatsapuolet valkeat. Talvella
molemmat ovat valkeita, ainoastaan pyrstösulat.
kär-kiä lukuunottamatta, ovat mustat. Kooltaan m.

011 hieman sukulaistaan kiirunaa isompi, 35-42
cm:n pituinen. - Pesä maassa, pensaan alla;
munia 10-12, ruosteenkeltaisia. tiheään
musta-täpläisiä. Elää silmuista, marjoista, siemenistä
ja lehdistä. Pyydystetään paljon varsinkin
Lapissa ja Pohjois-Suomessa ansoilla. Liha hyvää.
Rauhoitettu maaliskuun 1 p:stä elokuun 15:eeu.

M:n lähisukulainen on Britteinsaarten pohjois-

osissa ja Irlannissa tavattava kangasriekko
(L. scoticus), englantilaisten ylistämä „red grouse".
On kooltaan suurempi ja väriltään tummempi
kuin metsäkana. Metsästetään ahkerasti sekä
seisovan lintukoiran avulla että
ajometsästjk-sissä. — Metsäkanan lähisukulainen on vielä
arktisten seutujen k i i r u n a (ks. t.). E. IV". S.

Metsäkantonit (saks. Waldstätte), Sveitsin
alkukantonit Uri, Schwytz ja Unterwalden,
joihin 1332 Luzern neljäntenä liittyi,
metsäseu-dussa niistä nimensä saaneen
Vierwaldstätter-järven ympärillä. Helvetian tasavallassa kolme
ensinmainittua muodosti Waldstätten nimisen
kantonin (1798-1803). E. E. K.

Metsäkarikkeet (Waldstreu) käsittävät sen.
mikä metsänpuista karisee maahan, etupäässä siis
lehtiä, neulasia, urpuja, käpyjä tai kävynoksia,
oksanpätkiä, kaarnapalasia y. m., mutta niihin
luetaan tavallisesti myös sammal- ja jäkäläpeite
ynnä metsäruohojen, -heinien ja -varpujen
karikkeet. Keski-Euroopassa maanviljelijät ovat
käyttäneet näitä m:ita ennen aikaan varsin yleisesti
pehkuna ja peltolannoituksena, johon ne -—
paremman lannoituksen puutteessa — kyllä
soveltuvat, koska ne sisältävät koko joukon
kasvi-ravintoaineita. M:n säännöllisesti, muutaman
vuoden väliajalla tapahtuvasta korjuusta
(Streii-nutzung) on kuitenkin ollut seurauksena, että
metsämaa on arveluttavasti laihtunut ja
muutenkin huonontunut, josta 011 johtunut pitkällisiä
kiistoja maanviljelys- ja metsätalous-intressien
välillä, sitä kiivaampia, koska yksityisillä on
ollut oikeus kruunun ja kuntien metsissä tällaiseen
karikkeiden ottoon. Vähitellen ovat kuitenkin
enimmät keski-eurooppalaiset yleiset metsät saatu
vapautetuiksi tästä arveluttavasta servituutista
ja myöskin yksityisissä metsissä 011 karikkeiden
otto häviämään päin. -— Meillä karikkeiden
ottoa ei yleensä ole harjoitettu lukuunottamatta
sammalten korjuuta rakennustarkoituksiin; se on
kuitenkin ollut siksi vähäpätöistä, ettei se liene
vaikuttanut metsien tilaan mitään. Kuitenkin
voi usein uusiintuva sammalten korjuu samalta
paikalta (esim. kaupunkien ja tiheämmin
asuttujen maalaisvhdyskuntien ympäristöissä) olla
metsälle kylläkin haitallista osittain sen tähden, että
ravintoaineita poistuu, osittain sen vuoksi, että
maa menettää suojelevan peitteensä. A. K. C.

Metsäkarju ks. Siat.

Metsäkartat ovat karttoja, joita tehdään varta
vasten metsätaloutta varten. Meillä tehdään m.
tavallisesti mittakaavaan 1: 8.000 ja yleiskartat
mittakaavaan 1:20.000: Lapin kartoituksessa on
kuitenkin käytetty myös mittakaavaa 1:100.000.
M:ssa erotetaan eri väreillä, paitsi vesiä, kallioita,
viljelyksiä y. m. kankaat (varsinainen metsämaa),
kcrventapaiset maat (korveksi soistuvia
kankaita), rämeentapaiset maat (rämeeksi soistuvat
kankaat), korvet (kuusta tai lehtipuita kasvavat
suot), rämeet (mäntysuot) ja nevat (aukeat suot).
Kankaista on tapana erottaa (ilman eri väritystä)
kuivat, tuoreet ja alavat. Kankailla erotetaan
sitäpaitsi toisistaan suorilla tai murtoviivoilla
metsiköt. Nyttemmin tultaneen valtion
metsän-kartoituksessa enemmän lähentelemään
metsä-tyyppijaoitusta (ks. Metsätyyppi), jotapaitsi
valtion suonkuivausmetsänhoitajat tulevat
kartoituksensa perustana käyttämään suotyyppejä.
Erinäisiä tarkoituksia varten väritetään erikoi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0212.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free