- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
399-400

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsäkassööri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

399

Metsälainsäädäntö

400

meillä Suomessa, on viime aikoina, sittenkuin
luonnolliset jäkälämaat ovat osoittautuneet riit
tämättömiksi, myös porojen laiduntaminen
tullut tärkeäksi kysymykseksi. Hankkiakseen
hätäravintoa huonoina jäkälävuosina
porokarjoilleen poronomistajamme ovat alkaneet (varsinkin
kruununmetsissä, joissa heillä on ollut vapaa
lai-dnntamisoikeus) kaataa naava- 1. n. s.
luppokuu-sia. Tällaisten hävittävien luppokuusihakkuiden
ja n. s. ..porokaskien" syntymisen ehkäisemiseksi
on inet-änhoitomiestaholta äskettäin ehdotettu
entistä jyrkempiä järjestysmääräyksiä, jotka
kuitenkin ovat herättäneet tyytymättömyyttä
poronomistajien kesken. Tämä porolaidunasia on
se:i-tähden par’aikaa erään komitean pohdinnan
alaisena.

Meillä nyt voimassa olevat
järjestysmääräykset laiduntamisesta kruununmetsissä koskevat
erikseen karjanlaiduntamista ja erikseen
porojen-laiduntamista. Edelliset on senaatti vahvistanut
21 p. tammik. 1908 ja jälkimäiset 22 p. maalisk.
1898 ja 9 p. maalisk. 1903. Laiduntamismäärävsten
mukaan on vuotuinen laidunmaksu hevosista ja
nautaeläimistä vahvistettu 40 penniksi elukasta ja
lampaista 1 m:ksi elukasta paitsi Oulun läänissä,
missä tämä maksu on hevosista ja
nautaeläimistä 10 penniä ja lampaista 50 penniä elukasta.
Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa, joissa
isojakoa vielä ei ole aloitettu, on kuitenkin
laidunoikeus toistaiseksi vapaa. Tärkeä määräys on
vielä se, että asianomainen metsänhoitaja
saattaa, jos tarpeelliseksi katsoo, ylimetsänhoitajan
suostumuksella, laiduntamiselta rauhoittaa
hoitoalueensa kokonaisuudessaan tai jonkun osan
siitä, milloin metsänuudistus sitä vaatii. —
Porojen laiduntaminen on verosta vapaa mutta tulee
poronomistajien hankkia metsänhoitajalta lupa
naavakuusien kaatamiseen. Kaikissa
poroalue-kunnissa on muodostettava poronomistajien
kesken n. s. paliskuntia (ks. t.). O. Lth.

Metsälainsäädäntö. Se seikka, että
metsätaloudessa kiertoaika yleensä on hyvin pitkä ja että
siis seuraukset metsätaloudellisista toimenpiteistä
tulevat näkyviin vasta tai ainakin ulottuvat vielä
kaukaiseen tulevaisuuteen, asettaa metsätalouden
aivan erikoiseen asemaan maanviljelyksen,
karjanhoidon y. m. elinkeinojen rinnalla. Varsinkin
on se vaara aina tarjona, että nykyiset omistajat
tuhlaillen tai hävittävästi käyttävät hallussaan
olevia metsiä, jälkeläistensä, vieläpä ehkä koko
jälkipolvenkin vahingoksi. Tämä on pakottanut jo
verrattain aikaiseen säätämään rajoittavia lakeja
ja asetuksia metsänhävittämisen ehkäisemiseksi
ja metsänkäytön järjestämiseksi. Jo 1500-luvulla
joutuivat yksityisetkin metsät Etelä-ja
Keski-Sak-sassa sekä Itävallassa valtion silmälläpidon
alaisiksi. Ranskassa säädettiin Ludvik XIV:n aikana
1669 sangen ankara metsälaki (Ordonnance des
eaux et fnréts). Preussissa sitävastoin vasta 1720
eräs asetus kielsi metsänhävittämisen. Adam
Smithin oppi ja Ranskan vallankumous
aiheuttivat lievennyksiä näissä säädöksissä, osittain tuli
metsänkäyttö aivan vapaaksikin. Myöhemmin on
taas kaikkialla metsänkäyttövapautta uudelleen
tiukennettu.

Ruotsin m. alkaa 1600-luvulla. V. 1638
rajoitettiin kaskenpolttoa vuoriteollisuutta varten
käytetyissä metsissä. Metsäsäännöissä vv. 1647 ja 1664
laajennettiin kaskeamiskieltoa; sitäpaitsi kiellet-

tiin hedelmääkantavien puiden (tammen, pyökin,
saksanpihlajan y. m.) kaataminen. Jos tällaisen
puun kaatoi, piti istuttaa 2 kunkin kaadetun
tilalle. V. 1681 määrättiin, että säännöllisesti
pidettävissä talonkatselmuksissa oli myöskin
tutkittava, millä tavoin tilan metsää oli käytetty,
metsänmyyuti oli kielletty; vapautetut
katselmuksista olivat rälssitilat. V. 1734 rälssitilalliset
vapautettiin kaskeamista ja hedelmäpuita
koskevista määräyksistä; perintötilallistenkin
sallittiin myydä metsää ..kuitenkin niin säästävästi,
ettei metsä häviä eikä turmellu". V. 1789 saivat
pcrintötilalliset samat oikeudet kuin
rälssitilalli-setkin. paitsi että tammet ja mastopuut heidän
metsissään olivat kruunulle varattavat. V:nl793
asetus, joka täydennettiin 1805, salli
maanomistajalle varsin suuren vapauden metsänsä käytössä,
kunhan vain tilan veronmaksukyky ei vähennyt.
Tummenkaiita inisen, tervanpolton, kaskeamisen
y. m. suhteen oli kuitenkin erinäisiä rajoittavia
määräyksiä. Suomessa oli tämä laki voimassa
v:een 1841 asti, jolloin säädettiin uusi
metsä-asetus, sekin hyvin lievä. Myöskin nykyään
voimassaoleva metsälaki v:lta 1886 sallii sangen
pitkälle menexää metsänhävitystä (ks.
Metsän-hävitys). Eduskunnan 1912 hyväksymä
metsälaki on ankarampi (ks. alempana Jälleen
k a s v u 1 a i t). — Tärkeimmät metsiä, varsinkin
yksityismetsiä koskevat lakimääräykset eri maissa
voidaan ryhmittää seuraaviin ryhmiin:

Suojametsälait koskevat n. s.
suojametsiä, s. o. metsiä, joiden säilyminen ja
tarkoituksenmukainen hoito on yhteiskunnan edun kan
naita välttämätön. Suojametsiksi on julistettu
metsiä tunturien metsärajalla, lentohiekkakentillä.
jyrkillä rinteillä y. m. Jos metsänrajalla olevan
metsän hävittää, niin siihen harvoin tulee uutta
metsää tilalle, metsänraja alenee ja alempana
oleva, alkuaan vartevampi metsä, saa matalan
tunturimetsän luonteen. Metsänrajalla tapahtunut
metsänhävitys ei näin ollen koske ainoastaan
kyseessä olevaa maanomistajaa, vaan sen aiheuttama
vahinko ulottuu paljoa laveammalle. Sama on
asianlaita lentohiekkakentillä. Jos sieltä metsäö
hävittää, voi hiekka tulla uudelleen ..eläväksi" ja
hautaamalla metsiä, viljelyksiä ja ehkäpä
asumuksiakin saattaa suurta vahinkoa aikaan.
Valtiomahti on tällaisissa tapauksissa oikeutettu,
vieläpä velvollinenkin asettamaan metsän käytön
suurempien rajoitusten alaiseksi kuin muuten.
Suojametsälakeja onkin melkein kaikissa Euroo
pan maissa — Suomea kuitenkin lukuunottamatta.
Tosin meilläkin on komissionin ehdotus olemassa,
mutta sen pitemmälle ei ole päästy.

Vähinmittalait (dimensionilait) ovat la
keja, jotka erinäisillä rajoituksilla kieltävät
määrättyä mittaa pienempien puiden hakkuun. Näitä
lakeja on Ruotsissa. V. 1874 säädettiin n. s.
Norrbottenin laki, joka kielsi sahaamasta tai
laivaamasta puuta, joka 16 jalan korkeudelta ei ollut
7 kymmenystuumaa läpimitaten, v. 1882 ulotettiin
tämä laki myöskin Vesterbotteniin, v. 1888
muutettiin kielto koskevaksi niitä puita, jotka 4’/, m
korkeudelta eivät täytä 21 cm ja 1903
määrättiin lisäksi, että kielto koski myös paperi- ja
massapuita sekä rautateitse kuljetettua
puutavaraa, joka vietiin Norrbottenin tai Vesterbottenin
ulkopuolelle. Asianomaisella metsänhoitajalla on
kuitenkin oikeus sallia pienempienkin puiden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0214.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free