- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
401-402

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsälainsäädäntö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

399

Metsälainsäädäntö

401

myyntihakkuun. jos hakkuu oli metsänhoidon
kannalta hyödyllinen; kotitarvehakkuu on vapaa.
V. 1894 lisättiin Gotlannin jälleenkasvulakiin
kielto eksporteerata sellaista puuta, joka ei
täyttänyt 21 cm kannossa. — Vähinmittalakien
tarkoituksena on nuorten metsien suojaaminen
ennen-aikuisilta hakkuilta, mutta koska metsissä on
paljon sellaista kitukasvuistakin pientä puuta, joka
on vain vahingoksi metsälle, niin vähinmittalait
varsin tuntuvasti vaikeuttavat järkiperäistä
metsänhoitoa.

Raivauskielto. Useissa Keski-Euroopan
maissa (Itävallassa, Sveitsissä, Ranskassa,
Elsass-Lothringenissa, Württembergissä) on ilman
viranomaisten lupaa kielletty metsää raivaamasta
(poistamalla puut kantoineen juurineen) muuhun
tarkoitukseen, esim. pelloksi, niityksi t. m. s. Toisissa
maissa (Baierissa, Badenissa, Unkarissa,
Venäjällä y. m.) on- ainoastaan absoluuttisen
metsämaan raivaus kielletty, mutta yleensä sallittu
maanraivaus viljelystarkoituksiin, jos se on
,.viljelyskelpoinen". Tällaisia määräyksiä pidetään
yleensä vanhentuneina ja meillä ne olisivat
aivan mahdottomia, koska ne olisivat täydellisesti
ristiriidassa vallitsevan käsitystavan kanssa,
meillä kun jokaista uudisviljelystä on totuttu
katsomaan kulttuurivoitoksi. Kieltämätöntä
kuitenkin on, että meillä usein raivataan metsämaata
siksi kevytmielisesti pelloksi, niityksi, syöttöhaaksi
y. m., että pieni holhous ei olisi haitaksi.
Jossakin määrin raivauskieltoon vivahtavia
määräyksiä on kaskeamisen suhteen olemassa meilläkin,
kaskeaminen kun on kielletty vuorisella ja
kovin kiviperäisellä tai koluisella maalla sekä
sellaisella hietakankaalla, joka kasvaa mäntyä tai
kanervaa.

Metsittämispakko. Niissä maissa, joissa
metsänraivaus on kielletty, on myöskin
met-sittämispakkomääräyksiä. Metsämaa, joka
lainvastaisesti on muuhun tarkoitukseen raivattu, on
uudelleen metsitettävä. Enimmissä maissa
toimitetaan metsittäminen, jollei asianomainen itse
siihen ajoissa ryhdy, viranomaisten puolesta
asianomaisen laskuun. Itävallassa asianomaista
sakotetaan uudelleen ja uudelleen yhä lisääntyvillä
sakkomäärillä, kunnes hän katsoo etunsa
mukaiseksi ryhtyä metsittämiseen. Tämäntapaiset
määräykset — olkoonpa vaikka hyvin lievässä
muodossa — voisivat kyllä meilläkin olla
terveellisiä, sillä paitsi huonosti kannattavia, kenties
tappiotakin tuottavia peltoja ja niittyjä, on meillä
paljon autiomaata (kanervikkoja, katajakenttiä,
soita y. m.), aivan kurjassa tilassa olevia
laidun-ja hakamaita y. m., joiden saattaminen
kelvolliseen metsänkasvuun olisi sekä yksityis- että
kansantaloudelliselta kannalta mitä toivottavinta.

Jälleen kasvu lait
(metsänhävittämis-kieltolait). Useissa Euroopan maissa on lakeja,
jotka kieltävät metsänhaaskauksen 1.
metsän-hävittämisen (Devastationsverbot). Niillä on
kuitenkin usein hyvin pieni merkitys syystä, että
metsänhaaskausta on vaikea niin hyvästi
määritellä, että oikeus (jonka jäsenet tavallisesti
eivät ole vähääkään perehtyneitä metsänhoitoon)
voisi langettaa tuomion; sitäpaitsi on
lainvalvonta usein uskottu henkilöille, joille
metsän-hoitoasiat ovat vieraita. Voimassaoleva
metsälakimme v :lta 1886 on eräänlainen
jälleenkasvu-Iski, mutta paitsi sitä, että se sallii varsin

hurjaa metsänhävitystä, on lainvalvonta tehoton.
Parhaita jälleenkasvulakeja on Ruotsin uusi
metsälaki v:lta 1903. Siinä kielletään
maanomistajaa metsäänsä niin hakkuuttamasta tai
hakkuun jälkeen metsämaan suhteen siten
menettele-mästä, että metsän jälleenkasvu ilmeisesti joutuu
vaaraan. Jos sellainen metsämaan hävitys on
tapahtunut, on asianomainen velvollinen
ryhtymään tarpeellisiin toimiin jälleenkasvun
aikaansaamiseksi. Tämän lain vahvin puoli on siinä,
että lainvalvonta on tehty hyvin tehokkaaksi.
Jokaisessa maakuntakäräjäalueessa on
metsän-hoitolautakunta („skogsvärdsstvrelse"), johon
kuuluu asianymmärtäviä henkilöitä: niistä
nimittää kuningas puheenjohtajan, yhden jäsenen
maakuntakäräjät ja yhden asianomainen
talousseura. Tämä lautakunta on oikeutettu
palkkaamaan riittävän määrän virkailijoita.
Kuntiin asetetaan sitäpaitsi
kunnallismetsäkomi-teoja. Jos epäillään tai tiedetään
metsänhaaskausta tapahtuneen, lähettää läänin
metsähallitus metsänhoitajan kahden jäävittömän miehen
kera pitämään tarkastusta. Jos hävitystä
huomataan tapahtuneen, koetetaan saada
asianomaisen kanssa sopimus toimenpiteistä jälleenkasvun
turvaamiseksi, muussa tapauksessa asianomainen
haastetaan oikeuteen, joka voi antaa
hakkuukiellon ynnä metsittämismääräyksen. Jo ennen
oikeuden päätöstä voi kuninkaan käskynhaltija
antaa hakkuukiellon, joka heti astuu voimaan.—
Eduskuntamme 1912 hyväksj-mä metsälaki on
hyvin mallinsa, Ruotsin metsälain kaltainen. Sen
pääjuoni on seuraava: Metsää kielletään
hävittämästä. Metsän hävittämistä on, jos metsää
siten hakataan tai maata hakkauksen jälkeen
sellaiseen tilaan jätetään tai sillä tavoin
käytetään, että metsän luontainen uudistuminen
joutuu vaaraan sekä, jos nuorta kasvuisaa
havumetsää pienemmän puutavaran valmistamista
varten niin hakataan, että hakkaus on ristiriidassa
metsän järkiperäisen harventamisen kanssa (ks.
alempana M e t s ä n h o it o p a k k o).
Kuitenkaan ei hakkausta katsota metsän hävittämiseksi,
jos lain noudattamisen valvomista varten aseteltu
lääninmetsälautakunta on hyväksynyt hakkausta
koskevan suunnitelman sekä riittävä vakuus on
annettu uuden kasvun aikaansaamisesta ja
turvaamisesta. Ei liioin katsota metsän
hävittämiseksi hakkausta, jota toimitetaan puutarhan,
pellon, niityn, varastopaikan y. m. raivaamiseksi,
riittävän syöttöhaan valmistamiseksi tai
parantamiseksi tai jos metsää hakataan kotitarpeiksi
eikä metsän luontainen uudistuminen joudu vaa
raan. Jos metsää on hävitetty, antaa alioikeus
raulioittamispäätöksen ja voi myös läänin
metsälautakunta antaa jo sitä ennen väliaikaisen
rauhoitusmääräyksen. Lain noudattamista valvovat
lääninmetsälautakunnat ja
kunnallismetsälauta-kunnat (ks. Metsälautakunta).

Metsänhoitopakko (BcförsterungJ.
Itävallan metsälaissa v:lta 1852 on määrättynä,
että vissiä minimikokoa suurempia metsiä varten
on maanomistajan asetettava erityinen
ammattitaitoinen metsänhoitaja, jonka hallitus voi tähän
tarkoitukseen hyväksyä. Tämä minimikoko vaih
telee ollen Mährissä 575 ’/s ’»a. Krainissa 1,151 ha,
Kärntenissä 1,500 ha j. n. e. Unkarissa on
säädettynä (1879, 1898), että fideikomissi- ja
yhtiö-metsiä varten on oleva oma metsänhoitaja;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0215.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free