- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
403-404

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsälainsäädäntö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

403

Metsälaki—Metsäluottolaitos

401

jolleivät asianomaiset itse ota metsänhoitajaa
palvelukseensa, hoidetaan näitä metsiä valtion
puolesta. Eräissä Saksan valtioissa on
samanlainen metsänhoitopakko rangaistusmääräyksenä
voimassa. — Meilläkin tällainen määräys voisi olla
hyvä, sillä joskin yhtiöiden metsänhoito yleensä
on parempi kuin muiden yksityisten, ja eräät yhtiöt
hoitavat metsiään oikein mallikelpoisesti, niin
toiselta puolelta on sellaisiakin yhtiöitä, jotka
omistavat metsiä useita kymmeniä tuhansia ha, mutta
joilla ei ole palveluksessaan ainoatakaan
ammattitaitoista metsänhoitajaa ja joilla ei edes ole
mitään hoitosuunnitelmia laajoja domeenejaan
varten. Joskin voitaneen olla eri mieltä siitä,
missä määrin yhtiöiden maanostoja 011 kiellettävä
tai rajoitettava, niin joka tapauksessa yhteiskun.
nalla täytyy olla oikeus vaatia, että ne
maanomistajat (yhtiöt, suurtilalliset), joilla on hyvin
laajoja metsäomistuksia, niitä tosiaankin
tarkoitustaan vastaavalla tavalla hoitavat. — Tähän
tavallaan liittyy n. s.
hakkuutarkastus-1 a k i, joka 011 voimassa Norrbottenin ja
Vester-bottenin Lapissa ja joka kieltää myymästä
metsää muussa tapauksessa paitsi jos asianomainen
metsänhoitaja on toimittanut
hakkuutarkastuk-sen ja leimauksen: kotitarveliakkuu 011 vapaa.
Aikaisemmissa keski-eurooppalaisissa metsälaeissa
oli usein tarkkoja määräyksiä, miten metsää tuli
hoitaa. Sinnepäin vivahtaa jonkunverran
eduskuntamme 1912 hyväksymässä metsälaissa oleva
määräys, joka koskee nuorten metsien hakkuuta.

Laiduntamisrajoitukset. Koska
metsän laitumella käyttö on metsälle vahingollista,
011 useissa maissa lakimääräyksiä, jotka
rajoittavat laiduntamisoikeutta. Niinpä esim. Baierissa
on kielletty laiduntaminen ilman paimenta,
nuo-renuusaloille ei saa karjaa laskea, yöaikaan
laiduntaminen on kielletty. Buotsissa on
kuninkaalla oikeus kieltää laiduntaminen johonkin
määrättyyn vuodenaikaan (etenkin aikaiseen
keväällä), jos metsän nuoreunus laiduntamisesta
kärsisi. Eduskuntamme 1912 hyväksymä
metsälaki sallii, tosin vain rankaisutoimenpiteenä,
rauhoittaa metsää karjalta, jos metsän
uudistuminen sitä vaatii.

Jakamiskielto. Yhteismetsien jakaminen
on useissa maissa kielletty. Eräissä maissa on
myöskin tavallisten yksityismetsien rajaton
paloitteleminen kielletty. Tanskassa esim. on
minimiraja 100 tynnyrinalaa. Koska pieniä
metsä-omistuksia 011 paljon vaikeampi kelvollisesti
hoitaa, olisi erittäin toivottavaa, että meilläkin
saataisiin aikaan laki, joka kieltäisi metsää
paloittelemasta niin pieniin ja sen muotoisiin osiin,
että niillä järkiperäinen metsätalous käy
mahdottomaksi tai ainakin suuresti vaikeutuu.
Nykyään voimassa olevat asetukset sallivat
halkomista tai lohkomista, kunhan ei osat ole alle
5 ha veroakantavaa maata; eduskuntamme 1913
hyväksymä uusi jakolaki sallii halkomista ja
lohkomista miten pieniin osiin tahansa.

Näiden lisäksi on vielä joukko muita
yksityismetsätaloutta koskevia lakimääräyksiä, esim.
Norjassa on kielletty kaikki puutavaranvienti
kolmesta pohjoisimmasta amtista, Tanskassa ei
saa toimittaa myyntiliakkuuta tilalla, ennenkuin
10 vuotta on kulunut tilan ostosta (tehokas ja
suositeltava keino metsäkeinottelua vastaan!);
yhteis- ja kunnallismetsistä on omat erikoismää- !

räyksensä j. n. e. [Yksityismetsäkomitean
mietintö v. 1900; metsäpolitiikan yhteydessä
mainitut teokset; Lecksell, „De nya svenska
skogs-lagarna", Skogsvårdsf. folkskrifter 4, 1905.]

A. K. C.

Metsälaki. Metsämaan hoitoa ja käyttämistä

koskevat määräykset on Suomen lainsäädännössä
koottu m:iin, joka on 3 p:ltä syysk. 1886.
Näitten määräysten mukaan on
maanomistajalla oikeus vapaasti käyttää tilallaan
kasvavaa metsää seuraavilla poikkeuksilla: omistaja
ei saa raivata paljaaksi sellaisten vesistöjen
rantoja, jotka eivät yksinomaan kuulu hänelle, hän
ei myöskään saa hävittää puuryhmää tahi puuta,
joka vanhoista ajoista asti 011 ollut
maantunnuk-sena tahi opastuksena merenkulkijoille.
Haka-tossaan metsää maanomistajan tulee pitää huolta
siitä, että jätetään tarpeellinen määrä siemen
puita tahi ryhdytään muihin- toimenpiteisiin
metsämaan autioksi tulemisen estämiseksi.
Kas-kenhakkuu on kokonaan kielletty vuorisella sekä
kovin kiviperäisellä tahi koillisella maalla, kuin
myöskin sellaisella kankaalla, jossa kasvaa
mäntymetsää tai kanervaa. Mitä tulee
kruunuilta 1 o n asukkaan ja muun samassa asemassa
olevan vuokramiehen oikeuteen hallitsemaansa
taloon kuuluvaan metsään, on hänellä lupa
käyttää metsää rakennus-, kalusto-, aidas-,
polttopuu-ynnä muihin semmoisiin talontarpeisiin.
Sitävastoin sellainen asukas ei saa myydä muita
metsän-tuotteita kuin tekemiänsä, talouskapineita sekä
pelto- ja ajokaluja kuin myös kannoista ja
juurista valmistamaansa tervaa. Tavallista
vuokra-miestä m. kieltää maanomistajan luvatta
hakkaamasta metsää, joka kuuluu hänen viljelemäänsä
alueeseen. Tämän oikeussäännöksen myöhempi
lainsäädäntö on kuitenkin muuttanut. Torpan,
lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta
12 p:nä maalisk. 1909 annetun asetuksen 16 §:ssä
säädetään nimittäin, että jos vuokra-alueeseen
kuuluu metsää, niin vuokramiehellä 011 oikeus
käyttää sitä kotitarpeekseen. — Paitsi tilaan
yksityisesti kuuluvan metsämaan käyttämisestä
111. sisältää määräyksiä myöskin kruunun
suoraan omistaman metsämaan hoidosta ja samoin
säännöksiä, miten lohkokuntaan kuuluvaa metsää
011 käytettävä. Lopuksi m:ssa 011 määräyksiä
metsävalkeasta. vrt. Metsälainsäädäntö.

A. Ch.

Metsälautakunta. Eduskunnan 1912
hyväksymän uuden metsälain mukaan asetetaan lain
noudattamista valvomaan kuhunkin lääniin
läänin-m. ja kuntiin kunnallis-m :ia. Läänin-m. tulee
olemaan metsähallituksen alainen ja kuuluu
siihen 3 varsinaista ja 3 varajäsentä, kaikki
,,metsänhoitoon perehtyneitä"; yhden niistä asettaa
metsähallitus, 2 maanviljelyshallitus läänissä
toimivien maanviljelys- ja talousseurojen
asettamista ehdokkaista. Kunnallis-m :n jäsenet
valitsee kunta ,,siinä asuvista metsänhoitoon
perehtyneistä henkilöistä". A. K. C.

Metsäleivonen ks. Leivoset.

Metsälude = maalude (ks. P u o lisiipiset).

Metsäluottolaitos. M:n tarpeellisuus johtuu
siitä, että nykyään maanomistajan yleensä,
rahapulaan joutuessaan, on pakko myydä metsää,
olipa tämä sitten hakkuukelpoista tai ei, ja
riippumatta puutavaroiden hinnoista. Jos voisi saada
lainoja kasvavaa metsää vastaan, olisi maan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0216.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free