- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
405-406

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsämaa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

405

■omistajalla suurempi mahdollisuus myydä metsäii
silloin kun se todella on hakkuukelpoista ja
sellaisena vuonna, jolloin puista maksetaan
tyydyttävä hinta. Toiselta puolelta voisi luottolaitos
panna lainan ehdoksi, että lainan saaja todella
hoitaa metsäänsä ja sillä tavoin varmaankin
voitaisiin yksityismetsätaloutta paljoa
tehokkaammin edistää kuin nykyään yleisellä
neuvonta-toimella. Jo useampia vuosia sitten
asetettiin komitea laatimaan ehdotusta metsäluoton
antamisesta, mutta komitea lienee nukahtanut.
Ajatus on kuitenkin osittain toteutunut siten,
-että pankit suuremmille maanomistajille
(varsinkin yhtiöille) lainoja myöntäessään ottavat
huomioon myöskin näiden metsäomaisuuden.

A. K. C.

Metsämaa. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Loimaan kihlak., Loimaan-Metsämaan-Alastaron
nimismiesp.; kirkolle Ypäjän rautatieasemalta
10 km. Pinta-ala 91,6 km2, josta viljeltyä maata
(1910) 2,724 ha (siinä luvussa luonnonniityt
412 ha). Manttaalimäärä 12 7j24, talonsavuja 53,
torpansavuja 91 ja muita savuja 187 (1907).
1,525 as. (1912); 273 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pää-elinkeinonaan harjoittavia 170
(1901). 304 hevosta. 1.078 nautaa (1910). —
Kansakouluja (1913) 1 (2 opett.), 1 päätetty
perustaa lisää. Kunnanlääkäri yhteinen Loimaan
ja Alastaron kuntien kanssa, samoin sairaala.
Lähin apteekki Loimaalla, samoin eläinlääkäri.
—• Teollisuuslaitoksia: Metsämaan osuusmeijeri,
Mäkelän höyrysaha, Metsämaan
turvepehkuteh-■das. — 2. Seurakunta. Turun arkkihiippak.,
Porin ylärovastik.: Loimaan emäseurakuntaan
kuuluva kappeli, joka sai oman kirkon 1777 ja
kappalaisen 1799. Kirkko puusta, rak. 1777,
korjattu ulkoa ja sisää 1860. [,,Series Sacellanorum
in Mezämaa" (M:n kirkon arkistossa. —
Johdannon kirjoittanut M:n ensimäinen kappalainen
Michael Lundén v. 1810).] L. H-nen.

Metsämaaperäoppi, se osa maaperäoppia, joka
selvittelee metsien ja metsätalouden
riippuvaisuutta maaperäsuhteista sekä erilaisten
metsätaloudellisten toimenpiteiden (esim. eri
hakkuutapojen) vaikutusta maaperään. [Hamann,
,.TSo–denkunde" (1895, 1905, 1910).] A. K. C.

Metsämatematiikka käsittää
metsänarvioimi-sen ahtaammassa merkityksessä ynnä metsän
arvon] asku n.

Metsämeirami ks. M e i r a m i.

Metsämeteorologia selvittelee metsien
vaikutusta ilmastoon.

Metsämyyrät (üypudæus) ovat myyrän
heimoon kuuluvia jyrsijöitä, joilla häntä on noin
pään pituinen tai korkeintaan 1 ’/2 kertaa sitä
pitempi; kuono lyhyt, pyöreäpäinen; yläleuan
kes-kimäisen poskihampaan sisäpinnalla 2 särmää ja
alaleuan keskimäisen poskihampaan latvalla 3
kiillesilmukkaa. Selkäpuoli ruskea tai
ruskeanpunainen. M. elävät niityillä, pensastoissa tai
viidakoissa lähellä vettä ja kaivavat
rantapenkereeseen itselleen koloja ja käytäviä; syövät sekä
liha- että kasviaineita ja tuottavat usein
vahinkoa nakertamalla heinänjuuret niityillä tai
hävittämällä ruokavarastoja ihmisasunnoissa.
Pitkä-häntäiset m. (II. glareolus), jotka ovat
selkäpuolelta ruskeanpunaiset, kupeilta harmahtavat, alta
valkeat, ja joilla häntä on 1 ’/s kertaa päätä
pitempi ja korvat selvästi karvasta ulospistävät, ovat

406

yleisimmät. Pituus 95-105 mm (häntä 40 46 mm).
Elää koko Euroopassa lukuunottamatta
eteläisim-piä osia ja on Suomessa kaikkialle levinnyt.
Har-maakupeiset m. (II. rufocanus) ja ruskeat m. (II.
rutilus) ovat pohjoisempia lajeja, jotka elävät
Pohjois-Euroopassa ja Siperiassa. Edellisellä on
yläleuan takimaisen poskihampaan sisäpinnalla 3
särmää, jälkimäisellä 4. Molemmilla häntä noin
pään pituinen. P. Ii.

Metsänarvioiminen. 1. ks. Arvioiminen
ja Metsätalouden järjestelyoppi. —
2. Kruununmetsissä.
Metsänarvioimis-töitä kruununmetsissä toimitetaan etupäässä
metsänhoidontarkastuksien (ks. t.) yhteydessä.
Sekä n. s. e r i k o i s a r v i o i m i n e n,
linja-arvioiminen, arvioiminen
koealojen avulla, että silmämääräinen
arvioiminen tulee näissä töissä kysymykseen.
Kahden ensiksimainitun työtavan tarkoituksena
on saada selville kruununmetsien
hirsipuu-(arvopuu-) varaston suuruus, jolloin puiden
lukumäärä ilmoitetaan kahdessa
läpimittaluo-kassa (25-30 cm ja 30 cm -j-, rinnankorkeudella
mitattuina). Koealan arvioimisen ja
silmämääräisen arvioimisen avulla määrätään näiden
metsien koko puuvarasto ilmoitettuna
kuutiometreissä kiinteätä mittaa. O. Lth.

Metsänarvo ks. Metsänarvioiminen.

Metsänarvostelija, virkailija Suomen
kruu-nunmetsätalouden palveluksessa, jonka toimena
on osaksi itsenäisesti osaksi
metsänhoidontarkas-tajan (ks. t.) apulaisena toimittaa
metsänarvos-telutöitä kruununmetsissä. Näitä virkailijoita on
valtion metsähallinnolla tätä nykyä neljä. M:n
nimitys on myös sillä virkamiehellä
metsähallituksessa, jonka toimena on johtaa tämän
viraston karttatöitä (ks. Metsähallitus).

O. Ltli.

Metsäneuvos, virkamies metsähallituksessa,
ks. Metsähallitus.

Metsänhaaskaus 1. metsänhävittä m i
n e n, jokainen sellainen toimenpide, jonka kautta
metsän tila käy huonommaksi kuin se ennen on
ollut. Lakiterminä on m :11a yleensä suppeampi
merkitys. Voimassaoleva metsälaki v:lta 1886
käsittää m:ksi sellaista hakkausta, jossa vähintään
10 tynnyrinalaa metsää paljastetaan, ilman että
siemenpuita jätetään; tämä laki sallii siis sangen
hurjaa m:ta, varsinkin kun siemenpuiden
laadusta ei ole mitään sanottu. M:sta eduskunnan
1912 hyväksymän metsälain määritelmän
mukaan ks. Metsälainsäädäntö. A. K. C.

Metsänhaltiat ovat viljelemättömään maahan
paikallistuneita vainajia (ks. M a a n h a 11 i a t).
Runoissa esiintyviä nimityksiä mainittakoon:
..metsän (korven, kummun) kultainen kuningas",
,,metsän ehtoisa emäntä", „salon isäntä", „salon
emäntä", ,.salon herra, saaren painien", „metsän
ukko", ,,metsän akka", ,,ahon ainainen emäntä".
„salokaarron kaunis vaimo", „salon poika
rauta-sauva", „metsän piika", „korven neitsvt".

K. K.

Metsänhoidollinen osuustoiminta ks.
Osuustoiminta.

Metsänhoidon edistäminen ks.
Yksityismetsätalouden edistäminen.

Metsänhoidonneuvoja, yhteinen nimitys
met-sänhoitokonsulenteille ja metsänhoidonopastajilie
(ks. n.).

Metsämaa—Metsänhoidonneuvoja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0217.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free