- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
409-410

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsänhoitoalue ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

409

Metsän hoitoalue—Metsänhoitolaitos

410

toimenpiteisiin kuuluvat taimiston hoito,
har-vennushakkaukset ja karsiminen, metsän
uudistaminen taas tapahtuu erilaisilla
päähakkauk-silla (ks. Hakkaus), jolloin turvaudutaan
joko luonnon kylvöön tai metsänviljelykseen.
Suomessa m. vielä on aivan kehdossaan.
Moni luulee hoitavansa metsäänsä, jos hän ennen
myyntiä luetuttaa puut, moni katsoo hoitaneensa
hyvin metsäänsä, jos on sitä säästänyt.
Enimmät maanomistajat ovat suorastaan haaskanneet
metsiään sekä myynti- että kotitarvehakkuillaan,
laiduntamisella, hakojen ja lehdeksien teolla y. m.
Vasta aivan viime vuosina on huomattavissa
hiukan valveutumista tässä suhteessa. Suurin puute
meikäläisessä ,,m:ssa" on yleensä se, että
metsistä 011 ainoastaan otettu, mutta niiden hyväksi
ei ole uhrattu juuri mitään, sekä erittäinkin,
että on pidetty tuskin minkäänlaista huolta
uuden kasvun hankinnasta hakatun sijalle.
Kauniimmat nuoret metsämme ovat muodostuneet,
kuloaloille ja kaskiahoille; jollei kaskia olisi
poltettu eikä kuloja olisi ollut, olisi meillä nykyään
hyvin vähän nuoria, kauniita metsiä, sillä
hakkuiden jäljiltä on niitä verrattain harvoin
noussut. -— Paraiten hoidettuja ovat
keski-eurooppa-laiset valtion-, suurtilallisten ja yhtiöiden metsät.

A. K. C.

Metsänhoitoalue ks. Hoitoalue ja
Metsänhoitolaitos.

Metsänhoitohallitus ks. Metsähallitus.

Metsänhoitokartat ks. Metsäkartat.

Metsänhoitokilpailu. Maanviljelys- ja
talousseurat toimeenpanevat kukin alueellaan m:ja,
joihin jokainen metsänomistaja saa ottaa osaa.
Kilpailut ovat osittain 3-, osittain 1-vuotisia.
Niissä on alkukatselmus, jossa annetaan
yleisiä neuvoja hoidon suhteen, ja loppukatselmus,
jolloin toimitetut metsätaloudelliset työt
tarkastetaan. 3-vuotisissa kilpailuissa voi olla vielä
välikatselmuksia. M:t ovat varsin tehokas keino
yksityismetsätalouden edistämiseksi. A. K. C.

Metsänhoitokonsulentti. Korkeamman
metsänhoidollisen sivistyksen saanut virkailija, jonka
tehtävänä on maanomistajille neuvoa, mitenkä
metsätaloutta on harjoitettava. 1870-luvulla
perustettiin 2 valtion metsänhoidonneuvojan tointa,
joitta kuitenkin nyttemmin toinen on
lakkautettu. Sensijaan on nykyjään maanviljelys- ja
talousseurojen palveluksessa m:eja; oikeastaan
pitäisi jokaisella tällaisella seuralla olla 1 m.,
mutta todellisuudessa on hyvin tavallista, että
kahdella naapuriseuralla on yhteinen.
Konsulent-teja on sitäpaitsi Tapio-yhdistyksen palveluksessa
ja ajoittain on myös Pellervo-seuralla ollut sekä
lyhven aikaa Suonien metsänhoitoyhdistyksellä.

A. K. C.

Metsänhoitolaitos. Jo Ruotsin vallan aikana
oli Suomessa metsänhoito- 1.
metsästys-virkakunta (jiigeristat). — Vanhaan
Suomeen perustettiin 1798 metsänhoitokunta, joka
oli Pietarin metsäylitirehtöörin esimiehyyden
alainen. Se lakkautettiin 1816, koska tuotti
kruunulle tappiota. V. 1851 perustettiin maahamme
väliaikainen m. (arm. julist. 14 p:Itä tammik.),
joka asetettiin maanmittauksen ylihallituksen
alaiseksi, mikä hallitus sen johdosta sai
nimityksen »maanmittauksen ja metsänhoidon
ylihallitus", vrt. Metsähallitus. V. 1859
järjestettiin maahamme vakinainen m. (arm. julist.

7 p: Itä toukok.), jolle 1863 annettiin itsenäinen,
maanmittaushallituksesta vapaa metsähallitus.
Metsänhoitolaitokseen, joka järjestettiin
saksalaiseen malliin, kuuluu : « keskushallitus, b
tarkastus-virkakunta, c paikallishallinto- 1.
talousvirka-kunta, d vartio- ja apulaispalveluskunta.
Kruu-nunmetsämme jaettiin aluksi 11 tarkastuspiiriin,
49 hoitoalueeseen sekä tarpeelliseen määrään
vartiopiirejä; kuhunkin tarkastuspiiriin
asetettiin 1 ylimetsänhoitaja, jokaiseen hoitoalueeseen
1 metsänhoitaja ja 1 metsäkassööri, sekä
kuhuu-kin vartiopiiriin 1 metsänvartia. Myöhemmin
on tähän jakoon tehty erinäisiä muutoksia.
Kaikkiaan on maassamme tätä nykyä 8
tarkastus-piiriä, 83 metsänhoitoaluetta ja 798 vartiopiiriä,
joissa toimii 8 ylimetsänhoitajaa. 80 hoitoalueen
metsänhoitajaa (3 hoitoaluetta on 3
metsänvar-tiakoulun opettajiston hoidon alaisina), 66
metsä-kassööriä, 65 metsätyönjohtajaa, 769 vakinaista
ja 96 ylimääräistä metsänvartiaa; lisäksi
toimii hoitoalueissa useita metsäkonduktöörejä (vrt.
Hoitoalue ynnä tämän kirjoituksen lopussa
olevaa luetteloa). -— Paitsi tätä kruununmetsien
tarkastus- ja paikallisvirkakuntaa kuuluu
metsänhoitolaitokseen: 14 metsänhoidontarkastajaa,

4 metsänarvostelijaa, 4
suonkuivausmetsänhoita-jaa, 3 virkatalometsänhoitajaa, sekä 3 vakinaista
ja 5 ylimääräistä
kirkollisvirastonvirkatalojen-metsänhoitajaa. Metsänhoitolaitoksen alaisina
toimivat vielä valtion 3 sahalaitosta sekä maamme

5 metsänvartiakoulua. ks. Metsänhoitaja
ja Metsäopetus. -— Metsänhoitolaitos
työskenteli v:een 1888 senaatin
maanviljelystoimi-kuunan, mutta sen jälkeen kamaritoimituskunnan
alaisena.

Yksityismetsien metsänhoitojärjestöstä on
mainittava että 1870-luvulla asetettiin 2 valtion
palkkaamaa metsänhoidonneuvojaa yksityisten
metsänomistajien käytettäväksi (näiden virkailijain
johtosääntö on v :lta 1878; vakinainen
palkkaus-kanta v :lta 1888). Sittemmin ovat
maanviljelysseurat ja maatalousseurat, etupäässä valtion
myöntämillä apurahoilla palkanneet
metsänhoito-konsulentteja ja metsänhoidonneuvojia (edellisiä
tätä nykyä 15, jälkimäisiä 42). Yhdyssiteenä
tällä alalla toimii Suomen metsänhoitoyhdistys
Tapio (jäseninä kaikki maamme maanviljelys- ja
talousseurat sekä 350 maamiesseuraa). Valtion
metsänhoidonneuvojain toiminta 011 päätetty
lakkautettavaksi.

Tantn-Hämeen läänien tarkastuspiiri.

Hoitoalueet: Loppi, Yläne, KankaanpilU, Karvia, Parkano,
Aure, Orivesi, Jämsä.

Viipurin-Mikkelin läänien tarkastuspiiri.

Hoitoalueet: Pällilä. Rajajoki, Laatokka, Uomaa, Loimola,
Korpiselkä, Mikkeli, Miehikkälä.

Kuopion läänin tarkastuspiiri.

Hoitoalueet: Pohjois-Ilomantsi, Etelä-Ilomantsi,
Suomusjärvi, Jongunjoki. Kuohatti, Halmejärvi, Palojärvi, Iisalmi.

Vaasan läänin tarkastuspiiri.

Hoitoalueet: Toivakka. Saarijärvi, Karstula. Multia, Virrat,
Jalasjärvi, Alajärvi. Salamajärvi, Viitasaari, Lesti.

Oulujärven tarkastuspiin.

Hoitoalueet: Haapajärvi. Kalajoki. Pyhäjoki. Siikajoki,
Paltamo, Sotkamo, Kuhmo, Lentiira, Hyrynsalmi, Suomussalmi,
Piispajärvi, Puolanka.

Iin tarkastuspiiri.

Hoitoalueet: Utajärvi, li. Pudasjärvi, Puhos, Taivalkoski,
Kuusamo. Kitka, Ranua, Kuivaniemi, Simo, Ylisimo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0219.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free