Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsänhyödykkeet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
413
Metsänhyödykkeet—Metsänmyyntitavat
414
jissä. — „Suonien
metsänhoitoammattimiesyhdis-tys" on metsänvartiakoulun käyneiden
metsäam-mattimiesten liitto, joka sekin on pontevasti
toiminut metsäasiain edistämiseksi maassamme ja
• julkaisee kuukausittain ilmestyvää aikakauslehteä
„Metsämies". Yhdistys ei nauti valtionapua.
Edellisten lisäksi on joukko sellaisia
..Metsänlioito"-(,,metsätalous"-) yhdistyksiä, joita maanomistajat
keskenään ovat perustaneet toimeenpannakseen
järkiperäistä metsätaloutta tiloillaan (ks. Osuu s.
toiminta). A. K. C.
Metsänhyödykkeet (vrt. Hyödyke), kaikki
ne tarpeiden tyydyttämisen välineet, joita
ihminen metsästä ja metsämaasta ottaa. M. jaetaan
kahteen pääryhmään: 1) metsän päähyödy
k-k e e t ja 2) metsän s i v u h y ö d y k k e e t.
Edelliseen luetaan yksinomaan varsinainen puutavara,
s. o. se tuote, joka ensi sijassa määrää
metsätalouden kannattavaisuuden. Sivuhyödykkeisiin
taasen kuuluu: a) puista saadut hyödykkeet
kuten kaarna, hedelmät, havut ja lehdet, pihka
ja terva y. m. b) metsämaalta otetut m.
kuten heinät, sammaleet, jäkälät, sienet,
marjat y. m. sekä c) hyödykkeet, jotka saadaan
maaperästä kuten kivet, hiekka, savi, turpeet
y. m. Jotkut erottavat metsän pää- ja
sivuhyö-dykkeiden ohella vielä metsän n. s. v ä 1 i h y
ö-dykkeet (Zwischennutzungen), joilla
tarkoitetaan niistä puista saatuja puutavaroita, jotka
metsikön varttuessa nuoren nustilasta
hakattavaan ikään, olemassaolonsa taistelussa kuolevat
tai jotka muuten tällä ajalla metsästä poistetaan.
Välihyödykkeet ovat siis ainoastaan
päähyödyk-keiden jonkinlainen alaluokka.
Metsän päähyödyke, puutavara, jakaantuu eri
lajeihin, joille nimityksen useimmiten on
määrännyt se tarkoitus, johon metsästä hakatut puut
ensi sijassa käytetään. Kruunun metsätilastossa
esim. erotetaan: masto- ja pelkkapuut, sahapuut,
rakennuspuut, kelot ja tuulenkaadot,
kaikenlaiset vähempiarvoiset puut, ratapölkyt, hiomopuut,
propsipuut, päre- ja kattopuut, veistopuut,
ai-tauspuut, poltto- ja sysipuut, tervakset, kanki-,
keksinvarsi- v. m. puut. Laajemmassa
merkityksessä luetaan metsänhyödykkeisiin myös saha- ja
muun puuteollisuuden tuotteet,
kuivatislaustuot-teet sekä osa paperiteollisuuden tuotteista.
Suomalaisessa kirjallisuudessa käytetään paljon
nimitystä metsäntuote metsän hyödyke
nimityksen sijasta, vrt. Puu tavara I aj it.
0. Lth.
Metsänhävitys ks. Metsän haaskaus.
Metsän ikä. Tasa-ikäisen metsikön ikää on
helppo määrätä lukemalla vuosilustojen luvun
kaadetun puun kannosta; nuorenpuoleisissa
havumetsissä voidaan usein ikä helposti määrätä
myöskin oksakiehkuroiden mukaan. Vaikeampi on
sensijaan eri-ikäisen metsikön iän määrääminen.
Silloin voidaan käyttää n. s. massa-ikää, jolloin
metsikön kunkin ikäluokan puumäärän summa
jaetaan kunkin ikäluokan keskilisäkasvujen
summalla. Jos puumäärät kussakin ikäluokassa
merkitään Vj, V, j. n. e. ja luokkien iät A„ A2 j. n. e.
saadaan:
keski-ikä A
\,?Jry ’ ^ """(- = vuot, kasvu).
A/ A2^A:( t
Olettamalla että puiden n. s. muotokorkeus (kor-
keus kerrottuna muotoluvulla) muuttuu samassa
suhteessa kuin ikä, voi iän määrätä myöskin
ikäluokkien polijaleikkauspintojen
(poikkileikkauspintojen summa 1,3 m korkeudella) G„ G2 j. n. e.
avulla:
keski-ikä A = g^+G;A,+G,A,+ -.
G1+Gj+G3+ - - -
Jos ikäluokat esiintyvät laikuttaisesti tai
ryhmit-täisesti (pikkumetsiköttäisesti) ja keskikasvu on
kaikissa suunnilleen sama, voidaan keski-ikä
määrätä pikkumetsiköiden pinta-alojen F„ F2 j. n. e.
avulla:
keski-ikä A^,A+F UF,Ai+-
F1+FJ+F3H––
Myöskin voidaan ikä määrätä koepuiden
perusteella siten, että koepuut otetaan Hartigin
koealamenetelmän mukaisesti (muodostamalla
ryhmiä, joilla on yhtä iso poikkileikkauspinta ja
ottamalla yhtä monta koepuuta joka ryhmässä) ja
koepuiden keski-ikä merkitään metsikön
keski-iäksi.
Jos metsikkö on jokseenkin täysitiheä, voidaan
sen ikä saada myös n. s. kasvutaulujen avulla, jotka
ilmaisevat normaalisesti kehittyneiden metsien
puumäärän metsikön eri iällä; on silloin tauluista
otettava selville, minkä ikäisenä metsällä on se
puumäärä hehtaaria kohti kuin kyseessäolevassa
metsikössä on.
Tavallisissa metsänarvioimistöissä tyydytään
kuitenkin melkein aina silmämääräiseen
arvostelemiseen, mikä meillä on sitä oikeutetumpaa
kun enimmät meikäläiset (mänty-, koivu-, haapa )
metsiköt ovat jotakuinkin tasa-ikäisiä.
Kuusimetsät sen sijaan voivat olla eri-ikäisempiä ja
Lapin männiköissäkin näyttää hyvin yleisesti
useita eri ikäluokkia olevan edustettuina.
A. K. C.
Metsänistuttaja, kruunun sotilas- ja
siviili-virkataloilla metsänhoidollisissa töissä toimiva
metsänvartijakoulun läpikäynyt palvelusmies. M :t
ovat asianomaisten virkatalontarkastajien
käs-kynalaisia. M:ia on 1 jokaisessa virkatalojen
tar-kastuspiirissä. 0. Lth.
Metsänistutus ks. Istutus ja
Metsän-viljelys.
Metsänjako-oppi ahtaimmassa
merkityksessään selvittelee, miten metsää on säännöllistä
metsätaloutta varten jaettava talouskuvioihin;
laajemmassa merkityksessä se käsittelee
hakkaus-laskelmien ja hoito (talous)suunnitelmien
laatimista (ks.
Metsätaloudenjärjestelv-oppi.) A. K. C.
Metsänkatsastaja ks. Metsäpäälly
s-m i e s.
Metsänkylvö ks. Kylvö ja Metsänvilj e
ly s.
Metsänkylä, ratsutila Hattulan pitäjässä \
a-najan juovan itärannalla, käsittää nykyään 3’/»
manttaalia, 2 taloa. — Omistajat eri aikoina:
Helsingius, Galindo ja nykyään (1913) läheisen
Karlbergin omistaja eversti Hugo Standertskjöld.
Kaksikerroksinen taitekattoinen päärakennus on
v :lta 1800. A. Es.
Metsän käynti ks. Metsästys.
Metsänkäyttöoppi ks.
Metsänhoito-oppi.
Metsänmyyntitavat kruununmetsissä.
Puiden ja puutavarain myynti Suomen kruunun-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
