Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsäopetus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
417
Metsäopetus
418
riittävässä määrässä kelvollista siementä
tekemään; 4) aina kun tahdotaan uutta puulajia
nykyään vallitsevan sijalle, esim. kun
halpa-arvoisia leppä- tai muita metsiä tahdotaan
muuttaa havumetsiksi, kun mäntymaalla olevia
kituvia kuusikoita tahdotaan muuttaa kasvuisiksi
mäntymetsiksi, kun jotakin ulkomaalaista
puulajia (esim. lehtikuusta) tahdotaan metsäpuuna
kasvattaa; 5) siemenvuosien harvinaisuuden
vuoksi metsänrajalla. On näin ollen hyvinkin
toivottavaa, että keinollinen metsänuudistus
tulisi meidän maassamme yleisemmäksi kuin
nykyään on laita. A. K. C.
Metsäopetus. M. on alkuisin saksalaisista
maista. Vanhin opetus oli sellaista, että tuleva
metsänhoitaja meni harjoittelemaan jonkun n. s.
,,Lehrprinzin" luo, joka opetti etupäässä
metsästystä ja vain vähemmässä määrässä
yksinkertaisempia metsätaloudellisia töitä. 1700-luvun
loppupuoliskolla perustettiin n. s. mestarikouluja,
jotka olivat yksityisiä kouluja, siten syntyneitä,
että kykenevämmät metsänhoitajat ottivat
yksityisoppilaita, jotka saivat etupäässä käytänöllistä
opetusta kaikissa metsätalouteen kuuluvissa
asioissa sekä sitäpaitsi jonkun verran
tietopuolista opetusta. Ensimäisen mestarikoulun perusti
v. Zanthier Wernigerodeen Harzissa (1703). Nämä
koulut kehittyivät viime vuosisadan alkupuolella
n. s. keskikouluiksi, jotka yleensä olivat valtion
oppilaitoksia ja joissa paitsi metsänhoidollista
ammattiopettajaa, joka oli johtajana, oli
erikoisopettajia myöskin useissa perustieteissä. Metsien
kelvollinen hoito edellyttää kuitenkin paljoa
perusteellisempaa tieteellistä sivistystä kuin
tällaisissa keskikouluissa voitiin antaa. Opetus
muuttuikin viime vuosisadan keskivaiheilla todelliseksi
korkeakouluopetukseksi. Keskikoulut muutettiin
tällöin metsänhoidollisiksi yliopistoiksi n. s.
metsäakatemioiksi, jommoisia Saksassa vieläkin
on 3, nim. Miindenin, Ebersvvalden ja Tharandtin,
jotka ovat opettajavoimiinsa, laboratoreihinsa ja
muihin opetus- ja tutkimusvälineisiinsä nähden
yhtä täydellisesti, osittain täydellisemminkin
varustetut kuin Saksan pienemmät yliopistot.
Muutamissa maissa (Sveitsissä ja Badenissa) on m.
yhdistetty teknillisiin korkeakouluihin, toisissa
(Itävallassa, Tanskassa y. m.)
maatalouskorkea-kouluihin. Jo 1825 siirrettiin opetus Hessenissä
yliopistoon ja sitä esimerkkiä seurattiin
Württem-bergissä (1881) ja Baierissa (1878 ja lopullisesti
1910). Ettei mainittua kolmea akatemiaa ole
lakkautettu, riippuu osittain näiden kunniakkaista
traditsioneista, osittain siitä, että opetuksen siirto
tuottaisi varsin suuria kustannuksia. Näissäkin
akatemioissa vaaditaan kuitenkin lisäksi
vähintään 2 lukukauden opiskelu jossakin
yliopistossa. Muista maista on vielä m. m. Euotsilla ja
Venäjällä itsenäiset metsäakatemiat, mutta
enimmäkseen on opetus muualla siirretty yliopistoihin
(Englannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa,
Japanissa y. m.). Ruotsissakin tultaneen m ;ta
kohdakkoin annettavaksi joko Upsalan tai
Tukholman yliopistossa, samaten kuin
maanviljelvsope-tuskin tullee osittain siirrettäväksi joko Lundin
tai Tukholman yliopistoon. Myöskin Norjassa
on oltu puuhassa siirtää sekä metsä- että
maatalousopetus Kristiaanian yliopistoon. Syy
siihen, että m. yleensä, missä se vain suinkin
on käynyt päinsä, on siirretty yliopistoihin, on
14. VI. Paineltu »/, 14.
se, että yliopistot yleensä tarjoavat parempia
edellytyksiä perusteellisen opetuksen antamiseen
ja lisäksi ylioppilaat siellä saavat laajemman
yleissivistyksen kuin ammattikorkeakouluissa,
mikä seikka on varsin tärkeä katsoen siihen
hyvin itsenäiseen asemaan, joka metsänhoitajalla
on hallitessaan laajaa hoitoaluettaan ja siihen
vaikutusvaltaiseen asemaan, joka hänellä muu
tenkin on tai ainakin voi olla.
Suomeen perustetun Evon metsäopiston
ensimäinen ohjesääntö on v:lta 1860. Se
varustettiin alussa sangen runsailla opettajavoimilla ja
riittävillä opetustarpeilla, suunnilleen silloisten
Saksan metsäakatemiojen malliin.
Metsätaloudelliset olot meillä olivat valitettavasti kuitenkin
kehittymättömiä, ja suurella yleisöllä tuskin oli
minkäänlaista käsitystä edes metsänhoidon tar
peellisuudesta. Seuraus oli, että valtion
metsän-hoitolaitos järjestettiin hyvin vaillinaiseksi, ja
yksityiset eivät vielä ottaneet metsänhoitajia
palvelukseensa. Opisto, joka aloitti toimintansa
1863, oli jo 1866 oppilaspuutteen takia
suljettava, ja kun se uudelleen avattiin 1874, piti
sen aloittaa toimintansa hyvin typistettynä.
Uusi ohjesääntö edellytti nimittäin ainoastaan
2 opettajaa, joista toinen toimi johtajana ja
samalla ylimetsänhoitajana; sitäpaitsi tuli
harjoitusalueen (Evon-Vesijaon hoitoalueen)
metsänhoitajan ottaa jonkun verran osaa opetukseen.
Opetusta voitiin ylläpitää ainoastaan sen kautta,
että opiston entinen luonnontieteiden lehtori
(J. E. Furuhjelm) suostui alhaista
lakkautuspalkkaansa vastaan jäämään opistolle opettamaan
entisiä aineitaan. Vasta aivan loppuaikoinaan
sai opisto nauttia sitä etua, että sinne
määrättiin useitakin ylimääräisiä opettajia. Opiston
perin syrjäinen asema, joka teki mahdottomaksi
varustaa sitä riittävillä opetus- ja
tutkimuslaitteilla ja -välineillä sekä vaikeaksi saada opistolle
täysin päteviä opettajia, pakotti vihdoin
siirtämään opetuksen Helsinkiin. Asetuksella v :lta 1907
määrättiin m. siirrettäväksi yliopistoon, jossa
opetus väliaikaisesti alkoi jo v. 1908. Lisäasetukset
v:lta 1909 järjestivät opetuksen lopullisesti.
Metsäopetusta varten on 2 professorinvirkaa.
1 metsänhoitajanvirka, 1 ylimääräinen lainopin
ja 1 ylimääräinen metsänarvioimisen opettajan
virka ja 2 assistentin tointa. Sitäpaitsi ovat
yhteisiä metsä- ja maatalousopetusta varten
maan-viljelyskemian ja -fysiikan professorinvirka,
entomologian ja kasvipatologian adjunktuurit,
geodesian ylimääräinen opettajatoimi ynnä opettaja
toimet n. s. perustavissa tieteissä (kasviopissa,
kemiassa, geologiassa, meteorologiassa ja
matematiikassa). Toistaiseksi on vielä opettajavoimia
liian vähän, mutta toivottavasti saadaan tässä
suhteessa parannus aikaan. Opetus käsittää, paitsi
tietopuolista opetusta. 2 kesää käytännöllisiä
harjoitustöitä metsänhoidossa, metsäteknologiassa ja
metsänarvioimisessa ynnä korkeampia arvosanoja
varten erikoisharjoitusta eri aloilla. Oppikurssi
on nykyään keskimäärin 4 ä 5 vuotta (Evolla
2 v.). Paitsi virkatutkintoa voidaan suorittaa
myöskin fil. kand.- ja fil. lis.-tutkinnot.
Alempaa metsäopetusta varten on kaikissa
maissa n. s. metsän vartiakouluj a, osittain 1-.
osittain 2-, välistä useampivuotisia. Suomen
ensimäinen, 2-vuotinen metsänvartiakoulu
perustettiin Evolle v. 1876: opetuksesta huolehtivat metsä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
