Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsäopetus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
419
Metsäopisto—Metsäpolitiikka
420
opiston opettajat ynnä metsänvartiakoulua
varten erityisesti asetettu „apulaismetsänhoitaja".
Vasta 1900-luvulla perustettiin koulut
Tuomar-niemelle 1903 sekä Nikkarilaan ja Rovaniemelle
1904, kaikki 2-vuotisia, joissa on 2 opettajaa ja
opetuskielenä suomi. V. 1907 perustettiin
Söderkullaan 1-vuotinen ruotsinkielinen
metsänvartia-koulu, jossa on vain 1 opettaja. V. 1911 on
Evon koulua laajennettu, niin että sinne
nykyään voidaan vuosittain ottaa 20 oppilasta,
jota-vastoin muihin kaksivuotisiin otetaan vuosittain
vain 15; opettajia on Evolla nykyään 3.
Maanviljelijäin m:ta varten on Mustialan ja
Kurkijoen opistoissa erityiset
metsänhoidonopet-tajat, nykyään annetaan myöskin teknillisen
korkeakoulun maanmittausosastossa m:ta.
Jonkun-verran annetaan m:ta myöskin alemmissa
maanviljelyskouluissa ja kansanopistoissa.
Tuomar-niemen metsänvartiakoululla on vuosittain ollut
muutamia kuukausia kestävät metsätaloudelliset
talvikurssit.
Ylempi m. (yliopistossa) maksaa nykyään
valtiolle vuosittain 57.420 Smk. (maatalousopetus
124,570 Smk.), alempi m. (alemmissa
maanviljelyskouluissa ja kansanopistoissa annettua,
hyvin vähäistä metsäopetusta lukuunottamatta)
154,150 Smk. (alempi maatalousopetus sitävastoin
916,700-1,013,200 Smk., aina sen mukaan, mitkä
kaikki koulut otetaan lukuun.). Sekä
ylempää että alempaa m:ta on vielä hyvin paljon
täydennettävä ennenkuin opetus on sillä kannalla
kuin metsätalouden suuri merkitys meidän
maallemme edellyttää. [Metsäpolitiikan yhteydessä
mainitut teokset; Lorey, „Handbuch der
Forst-\vissenschaft"(3 :s pain., III nid., 1912); Bernhardt,
,,Geschichte des Waldeigenthums, der
Waldwirt-schaft und Forstwissenschaft in Deutschland"
(1872-75); Schwappach, „Handbuch der
Forst-und Jagdgeschichte" (1885-88).] A. K. C.
Metsäopisto ks. Metsäopetus.
Metsäosuuskunnat ks. Osuustoiminta.
Metsäpalovakuutus. Norjassa voidaan metsiä
vakuuttaa kuloja vastaan, samaten erinäisillä
ehdoilla Saksassa ja Ranskassa. Ensimäiset
yritykset perustaa m.-laitosta Ruotsiin eivät ole
onnistuneet, mutta nykyään ollaan siellä taas
uusissa puuhissa asian hyväksi. Meillä ei
metsiä voida palovakuuttaa, mutta erinäisiä
aloitteita on viime aikoina tehty tällaisen
vakuutuslaitoksen aikaansaamiseksi. A. K. C.
Metsäpehku ks. Metsäkarikkeet.
Metsäpeltoviljelys, viljelystapa, jossa
kasvatetaan rinnakkain tai vuorotellen peräkkäin
metsää ja peltokasveja. Edellisestä on esimerkkinä
Keski- ja Etelä-Euroopassa jokseenkin yleinen
tapa kasvattaa n. s. pajukeräpuita
(Weidenkopf-hnlz) etenkin valtaojien varsilla pelloissa.
Tavallisempi on jälkimäinen menettely. Saksassa
esim. on menetelty siten, että paljaaksihakkausta
käytettäessä hakkausalalla ensin kasvatetaan
muutama vuosi peltokasveja (esim. perunia) ja
vasta sitten istutetaan tai kylvetään metsää
(n. s. Waldfeldbau). Meillä on kaskivil jelys
tämäntapaista viljelystapaa, sekä alkuperäisessä
muodossaan, jolloin viljankasvatus oli pääasiana,
että metsänhoidollisessa muodossaan, jolloin
kaskeaminen on vain keino saada arvottomat
lehti-ja sekametsät arvokkaiksi havumetsiksi.
Keski-Euroopassakin on käytetty useita polttoviljelys-
tapoja, jotka ovat hyvin lähellä meikäläistä
kaskeamista, esim. Schwarzwaldissa vielä yleinen
Reutbergvvirtsehaft. A. K. C.
Metsäpirtti. 1. Kunta, Viipurin 1.,
Käkisalmen kihlak., Sakkolan-Metsäpirtin nimismiesp.,
sijaitsee Karjalan-kannaksella, Laatokan
rannalla, vasten Venäjän rajaa. Kirkolle 80 km
Raivolan rautatieasemalta, 8 km Taipaleen
satamasta (Laatokalla) ja 6 km Koukunniemen
satamasta (Suvannolla). Pinta-ala 187,7 km2, josta
viljeltyä maata (1910) 2,911 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 1,172 ha). Manttaalimäärä 15,o»,
talonsavuja 1,025 ja torpansavuja 17 (1907).
4,925 as. (1912), joista kreikkalaiskatolisia 312
(kaikki asukkaat suomenkielisiä). 663
ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 424 (1901). * 486 hevosta, 1,384 nautaa
(1910). — Kansakouluja 3 (1913).
Kunnanlääkäri yhteinen Sakkolan kunnan kanssa.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Salmen mylly
(omist. veljekset Myöhänen). — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
Käkisalmen rovastik.; kuulunut Sakkolaan
rukoushuonekuntana, perustettu 1690-luvulla, jolloin
annettiin lupa muuttaa sinne Kiviniemen vanha
kappelikirkko Sakkolasta; määrättiin
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen. päät. 12 p:Itä
heinäk. 1894, ensimäinen kirkkoherra astui
virkaansa ’/s 1904. Kirkko puusta, rak. 1841
(korjailtu useampia kertoja jälkeenpäin). L. Il-nen.
Metsäpolitiikka on se osa metsätiedettä, joka
selvittelee metsien ja metsätalouden
julkisoikeudellista sekä taloudellista asemaa valtion- ja
kansantaloudessa. Käytännöllinen m. käsittää ne
toimenpiteet, joihin etupäässä valtiomahti ryhtyy
metsätalouden suhteen. — Koska metsätalouden
merkitys Suomelle on erinomaisen suuri (ks.
Metsätalous), isompi kuin ehkä missään
muussa maassa, ja koska metsätalouden tuotantoa
järkevillä toimenpiteillä voitaisiin varsin
tuntuvasti lisätä, on m .11a meidän maassamme suuri
tehtävä. Metsätalouden kohottamiseksi on
tarpeellista ryhtyä tehokkaampiin ja tarmokkaampiin
toimenpiteisiin kuin tähän asti.
Yksityismetsätalouden edistämiseksi pitäisi valtion uhrata
paljoa suurempi summa kuin nykyään (valtion
avustus metsätalouden kohottamiseksi oli v. 1912 n.
450,000 Smk., maatalouden edistämiseksi n.
3,800,000 Smk.); kruunun metsätalouden
parantamiseksi olisi metsähallituksen käyttövaroja
jatko-menoisesti lisättävä: kruunun maaomistusta olisi
mahdollisimmasti kartutettava sellaisissa
seuduissa, joissa kruunulla on ennestään vain vähän
tai ei ollenkaan maata, ja kruunun maita
yksityisille luovutettaessa olisi suurta varovaisuutta
noudatettava; kuntien metsämaanostoja olisi
edistettävä; metsämaiden (perinnönjaoissa y. m.
tapahtuvaa) liiallista ja sopimatonta paloittelemista olisi
estettävä (pieniä metsiä on vaikea ja aivan kapeita
palstoja melkein mahdotonkin hoitaa) ja
edistettävä suurempien metsäomistuksien syntyä joko
muodostamalla yhteismetsiä tai muilla sopivilla
keinoilla; maamme autiomaat (laajat suot,
kanervikot, katajakentät, lentohiekka-alueet y. m.)
olisivat metsittämällä mahdollisimmasti
saatettavat produktiiviseen tilaan, maamme laveat
(yhteensä ainakin 1 ’/2 milj. ha) haka- ja laidunmaat,
jotka enimmäkseen ovat meidän paraskasvuisia
metsämaita, olisivat saatettavat metsänhoidolli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
