- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
421-422

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsäpyy ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

421

Metsäpyy—Metsästys

422

sesti kelvolliseen kuntoon; metsätaloutta
rasittavat, lakimäärä3’kset (vesioikeuslaissa y. m.)
olisivat mikäli mahdollista lievennettävät,
metsä-rasitteet (karja- ja porolaidun, sekä
luppo-kuusien kaataminen kruununmaalla) samaten;
metsän tuotteiden menekkisuhteita olisi
parannettava saattamalla vesistöt mahdollisimmasti
laut-tauskuntoisiksi, tekemällä tarpeellisia kanavia,
huojentamalla entistä enemmän rautateiden
kuljetusmaksuja metsäntuotteille ja ottamalla
huomioon entistä enemmän metsätaloudellisia
näkökohtia uusia rautatielinjoja suunniteltaessa;
metsätalouden suorittamat verot (sahausmaksut,
vientitulli, mahdollisesti asetettava
lauttaus-vero) olisivat käytettävät metsätalouden ja
puunjalostusteollisuuden edistämiseksi ja
kehittämiseksi; metsäluottolaitos ja metsien
palovakuutus olisivat aikaansaatavat; ylempi ja alempi
opetus metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden
alalla olisi saatava voimaperäisemmäksi,
tieteellistä tutkimustoimintaa metsätalouden ja
puunjalostusteollisuuden alalla olisi
tarkoituksenmukaisia tutkimuslaitoksia perustamalla saatava
aikaan — mainitaksemme vain tärkeimpiä
tehtäviä metsätalouden kohottamiseksi. [Blomqvist,
»Metsänhoidon kansallistalous ynnä näkökohtia
metsäpolitiikassa" (1897) ; Hannikainen, »Suomen
metsät kansallisomaisuutenamme" (1896);
Schwap-pach, »Forstpolitik, Jagd- und Fischereipolitik"
(1894); Huffel, »Économie forestière", I (1904);
Endres, »Handhuch der Forstpolitik" (1905).]

A. E. C.

Metsäpyy 1. tavall. pyy (Tetrastes 1.
Bo-nasa bonasia) kuuluu metsäkanan heimoon, jonka
muista suvuista se eroaa siinä, että nilkan
alaosa ja varpaat ovat höyhenettömät. M. on
pienin kanalinnuistamme, ainoastaan 37-41 em:n
pituinen. Elää Siperian ja Euroopan (paitsi
eteläisten niemimaiden) vuori- ja metsäseuduissa.
Monesta maasta hävinnyt. Suomessa se on
yleinen muualla paitsi Ahvenanmaalla ja Lapin
pohjoisosissa, asustaen laajemmissa vuorisissa
sekametsissä, talvella kuusikoissa. Puku on
vaatimaton, selkäpuolelta harmaa, siivenpäällykset
rus-keanpunerta vat ja harmaassa pyrstössä leveä,
musta poikkijuova. Alapuolet ruskean-,
valkean-ja mustankirjavat. Päälaella on pitkä, harmaa
töyhtö ja silmistä ohimoille valkea, kaareva
juova. Koiraan kurkku on musta, valkoisen
ympäröimä, naaraan epämääräisen harmaa. Elää
yksiavioisuudessa. Pesä maassa pensaan tahi puun
oksien alla, kiven kupeella t. m. s., munia 8-12,
punankeltaisia, ruskeanpunapilkullisia. Ravintona
silmut, marjat ja hyönteiset. Arvokas
metsänriistana. Rauhoitettu maaliskuun 1 p:stä
elokuun 15:een. Kuva liitteessä Kanalintuja,
6 ja 7. E. W. S.

Metsäpäällysmies, virkailija
kruununmetsä-taloutemme palveluksessa. — M.-virat ovat
lakkautetut.

Metsärasitteet ks. M e t s ä k a r i k k e e t.

Metsärautatiet ja -raitiotiet.
Keski-Euroo-passa on ruvettu yhä enemmän käyttämään
rauta-ja raitioteitä metsässä metsäntuotteiden
kuljetusta varten. Paikoilla, missä puuta tulee joka
vuosi säännöllisesti kuljetettavaksi, käytetään
pysyväisiä rautateitä, muissa tapauksissa
tilapäi-sempiä, siirrettäviä raitioteitä. Tasaisilla tai
loivasti viettävillä mailla niistä on suuri hyöty.

Jonkun verran on niitä meilläkin ruvettu
käyttämään, mutta maamme yleensä epätasainen
pinnanmuodostus vaikeuttaa niiden yleisempää
käyttämistä. A. K. C.

Metsärevisioni (ks. Revisioni),
metsänhoidollinen tarkastustoimi, jonka kautta
määrätyn ajanjakson (useimmiten 10 v:n) jälkeen
metsässä otetaan selville, ovatko
metsänhoitosuunnitelmassa määrätyt hakkuut ja metsänhoitotyöt
oikein ja asianmukaisesti suoritetut, kaipaako
ehkä metsän tila erityisiä toimenpiteitä ja olisiko
edellisen ajanjakson aikana saavutetun
kokemuksen perusteella metsänhoitosuunnitelmaan
vastaisuuden varalle tehtävä muutoksia. O. Lth.

Metsärikkaruohot. M :11a ymmärretään
kaikkia niitä kasveja, jotka kasvavat metsässä ja
tekevät kasvatettavalle puulajille haittaa. Ensi
sijassa sanotaan m:ksi niitä kasveja, jotka
tekevät haittaa metsänuudistukselle, siis nuorille
puuntaimille nuorennusaloilla. Ne voivat olla
laadultaan hyvin erilaisia: jäkäliä (varsinkin
Pohjois-Suomessa), sammalia (haara-, pysty- ja
rahkasammalia), heiniä (Calamagrostis, Æra
flcxuosa y. m.), varsinaisia ruohoja (Epilobium
angustifolium y. m.), varpuja (mustikka,
kanerva), pensaita (vaarain y. m.). Nämä
rikkaruohot ovat hyvin riippuvaisia maaperästä, niin
että lihavimmalla maalla vallitsevat pensaat ja
varsinaiset ruohot, keskinkertaisilla mailla
sammalet, mustikat ja heinät, laihimmilla jäkälät
ja kanerva. Enimmin haitallisia ovat pensaat,
korkeat ruohot ja heinät, jotka usein esiintyvät
niin runsaasti, että tekevät useiden puulajien
uudistumisen mahdottomaksi. Usein hietaan
rikkaruohoihin myös sellaiset puulajit, jotka ov.it
haitallisia pääpuulajille, esim. lepät, haavat ja
koivut havumetsissä; varsinkin nuoremmissa
metsissä ne voivat olla hyvinkin haitallisia ja ovat
mieluimmin taimiston hoidossa tai ainakin
apu-harvennuksissa poistettavat. A. K. C.

Metsäservituutit (ks. Servit uutti) ks.
Metsäkarikkeet.

Metsäsika ks. Mäyrä.

Metsäsopuli ks. Sopulit.

Metsästatiikka ks. M e t s ä t a s a p a i n
o-oppi.

Metsästatistiikka ks. Metsätilaa t o.

Metsästys. Metsästys a seet ks. Jousi,
Keihäs, Metsästyskivääri,
Metsästys p u u k k o. — Pyyntitavat ja
pyydykset. Pyyntitavat jakautuvat kahteen
päälajiin: sellaisiin jotka vaativat ja jotka eivät
vaadi ihmisen läsnäoloa. Edellisiä on pidettävä
suhteellisesti vanhempina. Aseeton tai kehnoilla
aseilla varustettu alkuihminen epäilemättä käytti
hyväksensä sellaisia tilaisuuksia, joissa eläin joko
oman tilansa tai luonnonsuhteiden takia oli
helposti saatavissa (poikaset pesissä; nukkuva eläin,
esim. teiri, jota tu illastettiin, jänis, repo:
karhu, jonka pesä kierrettiin; syvä
upottava lumi, jolla hirviä, peuroja, susia, ilveksiä ja
ahmojakin ajettiin; saukko jääkuoren alla, josta
se pakotettiin esille nostamalla vesi padolla;
uiva eläin. esim. peura). Ajopyyntiin olivat
erittäin soveliaat kapeat niemet tai kannakset,
joitten ahlnin paikka tarjosi erinomaisen
tilaisuuden viiijymiseen. Missä niitä ei ollut, laitettiin
kiilamaisia rytöaitoja (esim. Afrikan bakuenien
h o p o) ja aukeille lakeuksille esim. Lapin tun-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0225.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free