- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
427-428

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsästys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

427

Metsästyskivääri—Metsästysoikeus

428

tuaan huudon Hilo! vihdoin oppi tuomaan
kiinni-saamansa linnun isännälleen, oli se koulunsa
suorittanut (kuva 33). Mutta joka siipisadon
jälkeen 6e oli uudelleen opetettava. [Vanhempia
lähteitä paitsi jo mainittu Fredrik II:sen teos,
■myös keisari Maximilian I:n „Geheimes
Jagd-buch" (1508), H. F. v. Flemming, „Der
voll-koinmene teutsche Jäger" (1719), Döbel, „Neu
eröffnete Jäger-Praktica oder vollständige
An-weisung zur holien und niedern
Jagdwissen-schaft" (1746), Bechstein, „Vollständiges
Hand-bueh der Jagdwissenschaft" (1801-09; 1820-22,
4 osaa), Jester, „Die kleine Jagd" (1793).
Ruotsin ja Suomen metsänkäyunistä tietoja
1700-luvun väitöskirjoissa. „Tidskrift för jägare och
naturforskare" (Stockholm 1832-34, joukko
tietoja kansanomaisestakin metsästyksestä).
Suomessa aikakauskirjat „Suomen metsästyslehti",
..Metsästys ja kalastus" ja ..Tidskrift för jägare
och fiskare" sekä Schvindt, ..Suomalainen
kansatieteellinen kuvasto. Metsänkäynti ja
kalastus" (1905). Venäjän metsästyksestä ovat
kirjoittaneet P. Sementovskij, M. P. Vavilov, N.
Ku-telov, A. A. Silantjev y. m.] U. T. S.

Sivistysmaissa ammatti-m. saa yhä enemmän
antaa sijaa urheilu-m:lie, joka puolestaan
met-sästyksenhoitoaatteen nojalla on kehittymässä
sellaiselle kannalle, että metsänriistaa järkiperäisesti
pyydetään käyttämällä tarkoituksenmukaisia ja
olosuhteisiin sopivia m.-tapoja. Suomessa toimii
nykyään suuri määrä metsästyksenhoitoyhd
styk-siä, joista vanhin valtioapua nauttiva Suomen
metsästysseura palkkaa
metsästyksenhoi-donneuvojia ja julkaisee aikakauskirjaa.
Urheiluin. tapahtuu yksinomaan ampuma-aseita
käyttämällä, ja useimmassa tapauksessa koiran avulla.
M.-lajeista, joissa koiraa ei käytetä, mainittakoon
kuvilta ampuminen (teirejä ja
vesilintuja), ajometsästys (hirviä y. m.).
Yleisimmät urheilumetsästyslajit ovat kuitenkin
ajokoirilla metsästäminen, lintujen ampuminen
seisovan- 1. kanakoiran edestä ja hau
k-kuvan lintukoiran 1. pystykorvan
käyttö. Urheilumetsästäjän tärkein riista ovat:
jänis, kettu, ilves ja karhu, sekä linnuista: metso,
teiri, metsäkana, peltopyy ja viime aikoina myös
fasaani. Hiivintä ja väijyntä, jotka
muutamissa maissa ovat urheilumetsästäjienkin
käytettävissä, eivät meillä sopivan riistan
puutteessa tule kysymykseen. K. IV. K.

Metsästyskivääri (ks. Kivääri). Ennen
1600 lienee pyssyjä vain poikkeustapauksissa
käytetty metsästykseen, ne kun olivat vielä hankalat
käsitellä. 1600-luvulla m:t sitävastoin
kehittyivät nopeasti; ne varustettiin usein
kallisarvoisilla koristeilla (perät puuleikkauksilla,
norsunluu-, teräs- ja messinkiupotuksilla y. m.).
Nykyisin metsästykseen käytetään rihlattuja
luotipys-syjä ja sileäpiippuisia, isokaliberisia haulikkoja,
vrt. Ampuma-aseet. — Rihlattuja kiväärejä
ei nykyisten asetusten mukaan saa tuoda
Suomeen; kiväärit tuotetaan sileäksi porattuina ia
rihlataan kotimaassa. Ennen oli maassamme
useitakin kivääriseppiä, m. m. taidemaalari W. von
Wright, jonka merkillä varustettuja kiväärejä
(1834-44) on Ruotsissa asti. Tunnetuin suom.
pyssyseppä lienee J. Matarainen Jyväskylästä.
Tavallisesti rahvaan keskuudessa toimivat
asesepät lienevät olleet pyssyjen korjaajia, jotka

I m. m. asettivat (1800-luvun alussa) piilukon
si-I jalle nallilukon. K. K. M.

Metsästyskomennuskunta, kussakin
pataljoonassa oleva ketterimmistä, rohkeimmista ja
väke-vimmistä sotilaista muodostettu komennuskunta.
johon valitaan 4 miestä kustakin komppaniasta.
M:n tarkoituksena on sodassa suorittaa erittäin
vaikeita ja vaarallisia tehtäviä. Rauhanaikana
m:aa harjoitetaan petoeläinten metsästyksellä ja
nopeilla marsseilla sekä vakoilupalveluksella ja
urheilulla. M. v. H.

Metsästyslaki käsittää ne lakisäädökset, jotka
järjestävät metsästysoikeuden käyttöä,
tarkoittaen estää metsänriistan häviämistä sekä edistää
sen lisääntymistä. Suomen metsästyslaki 1. 20
p:nä lokak. 1898 metsästyksestä annettu asetus
sen lisäksi sisältää määräyksiä, kenelle
metsästysoikeus on tuleva (ks. Metsästysoikeus).

A. Ch.

Metsästysneuvot ks. Metsästys.

Metsästysoikeus käsittää oikeuden
metsästämällä ottaa otuksia valtaansa. Metsästyksenä
pidetään kaikenlaista otusten pyyntiä. Vanhempina
aikoina m. oli vapaa kaikille. Sitten m. siirtyi,
mikäli se koski hyödyllisiä otuksia,
maanomistajalle. Ei kuitenkaan kestäny-t kauan, ennenkuin
tämä maanomistajan yksinoikeus rajoitettiin
kruunun ja aateliston hyväksi. Niinpä Ruotsissa
maanomistajalta kiellettiin määrättyjen
otus-lajien (metsäkauriin, hirven, saksanhirven) m.,
joiden metsästämistä katsottiin kruunun
etuudeksi (rcgale). Kruunu sitten luovutti tämän
oikeuden erioikeutena aatelistolle. Seuraava askel
oli m:n kieltäminen kaikilta aatelittomilta,
jotka eivät olleet hankkineet itselleen esivallan
lupaa siihen. Aatelistolla sitä vastoin oli oikeus
vapaasti metsästää omilla maillaan sekä
vieraiden mailla maanomistajan luvalla.
Sensuuntaisia määräyksiä oli m. m. 1647 ja 1664 vuosien
metsästysasetuksissa. Niitä myöskin ehdotettiin
otettaviksi 1734 v:n lakiin, mutta ehdotusta
vastustivat aatelittomat säädyt, jotka vaativat
maanomistajalle m: tta omilla tiluksillaan. Ehdotus
sentähden raukesi ja mainitun lain
rakennuskaareen pantiin ainoastaan määräyksiä petoeläinten
tappamisesta. Vasta 21 p:nä helmik. 1789
annettu asetus, joka turvasi verotalon omistajalle
saman järkähtämättömän omistusoikeuden ja siitä
johtuvan kalastus- ja metsästysoikeuden kuin
rälssitilan omistajalla oli, teki m:n kaikille
maanomistajille vapaaksi. Suomeen ei kuitenkaan
ulotettu yllämainittuja maanomistajan m:tta
rajoittavia sääunöksiä. Suomessa samoin kuin
Ruotsin Norrlannin maakunnassa rahvaalla oli oikeus
luvallisella ajalla metsästää valtaelnimiäkin.
Keski-Euroopan maissa käsitys kruunun
met-sästysetuudesta pääsi voittoon kaikkeen
metsäriistaan nähden. Kruunu kuitenkin luovutti
oikeutensa aatelistolle, jonka käsiin m. kokonaan
joutui, muodostuen monessa paikoin painavaksi
rasitukseksi talonpojille. Ranskassa 1789 v:n
vallankumous antoi m:n takaisin maanomistajille.
Saksassa vapaa metsästys oli 1848 v: n
tapahtumien seurauksena. Mutta jos kohtakin
viimemainittujen maiden lainsäädäntö selittää m:n kuu
luvaksi maanomistajalle, niin tulee sekä tämän
että sen, joka maanomistajalta on hankkinut
m:n, jos hän tahtoo käyttää tätä oikeutta,
hakea viranomaisilta metsästyslippu (saks.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0232.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free