- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
431-432

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsästyspuukko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

431

Metsätalous

432

Metsäntuotteet ovat tiiman ajanjakson kuluessa
tulleet Suomen ehdottomasti tärkeimmäksi
vientitavaraksi. 5-vuotiskaudella 1886-90 olivat
metsän-tuotteet ainoastaan 48,ss% koko viennin arvosta.
1906-10 olivat ne 69,57% ja sen jälkeen yli 70%.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että kaikkien
maataloustuotteiden (voikin siihen luettuna) arvo oli
1886-90 ainoastaan 29,s% koko viennin arvosta
ja väheni niiden osuus seuraavina aikoina niin,
että se 1906-10 oli enää ainoastaan 19,»%.

M:n merkitys ei kuitenkaan supistu siihen,
että se nykyään tuottaa maallemme vuosittain
melkoista yli 200 milj. Smk. puhdasta rahaa
ulkomaalta, vaan se riippuu myöskin siitä, että
met-säntuotteita kulutetaan paljon omassa maassa.
Metsätilaston arveluttavan vaillinaisuuden takia
ei tästä kotimaisesta kulutuksesta kuitenkaan ole
mitään tarkkoja tietoja, joten täytyy tyytyä
arviolaskelmiin. Maataloudessa kuluu puuta
varsinkin polttoaineena, mutta sen lisäksi rakennus-,
aitaus-, veisto- y. m. tarkoituksiin. I.
Lassilan laskelman mukaan kuluttaa maatalous
vuosittain polttopuuta 21 milj. ms, rakennus- ja
veistopuuta 2’/2 milj m3 ja aitapuuta 2 milj. m3
(Suomen aitojen yhteenlaskettu pituus on yli 18
kertaa maapallon ympärysmitta!) eli yhteensä
25,5 milj. m3. Tämä määrä on suunnilleen 2
kertaa viennin, puutavarateollisuuden ja liikenteen
kulutusmäärä, joka on arvioitu 10 milj. m3:ksi,
ja käyttämällä hyvin alhaista hinnoitusperustett.a
voidaan A. B. Helanderin laskelman mukaan
tämän, maatalouden vuotuisen kotitarvekulutuksen
arvo laskea vähintään 70 milj. Smk:ksi. Tähän
tulee lisään kaupunkien puunkulutus. Ylläoleviin
lukuihin ei myöskään sisälly kotimaisen
teollisuuden ja liikenteen kuluttamat poltto- y. m.
tarvis-puut, jotka ovat yhteensä ainakin 10 milj. Smk.
arvoisia. Niihin ei sitäpaitsi sisälly, muuta kuin
osittain, se puutavara, jota teollisuuslaitokset
valmistavat kotimaista kulutusta varten, ja joka ei
myöskään ole aivan vähäiseksi arvioitava (v. 1907
oli esim. paperiteollisuuden koko tuotantoarvo
noin 50,« milj. Smk. mutta sen vientiarvo vain
40,8 milj. Smk.). Näin saadaan lopputulokseksi,
että vuosittain ulkomaalle vietyjen ynnä
kotimaassa kulutettujen jalostamattomien ja
jalostettujen metsäntuotteiden yhteenlaskettu arvo
nykyään on melkoista yli 300 milj. Smk.

Mutta tähän tulee lisää tuloja, joiden
raha-arvoa on vaikea määritellä. Suurimmassa osassa
Suomea käytetään metsämaita laitumina ja
hakamaina. Kun tiedetään, että maassamme virallisen
tilaston mukaan v. 1910 oli 297,126 hevosta.
1,179,467 nautaa ja noin 900,000 lammasta, niin
tämän laitumen arvoa ei ole aivan vähäiseksi
arvattava. Meikäläinen poronhoito (viennin arvo
v. 1910 noin milj. Smk.) on niinikään
suurimmaksi osaksi m:n tuotantoa, sillä
pääasiallisesti-han porot meillä, jossa varsinaisia puuttomia
tunturialueita on verrattain vähän, mutta jossa
poronhoitoa harjoitetaan lähelle Oulunjärveä asti,
elävät metsän jäkälästä ja ruohoista sekä
metsäpuiden naavasta. Raja-Karjalassa on
kaskeaminen vielä tärkeä maanviljelysmuoto, yleinen on se
muussakin Karjalassa, eikä se ole Savossakaan,
tuskin edes Hämeessä kokonaan loppunut.
Kaski-viljakin on pääasiallisesti metsäntuotantoa, sillä
ilman metsän puiden tuhkaa eivät kasket mitään
viljaa kasvaisi. Metsänmarjojen taloudellinen

merkitys lisääntyy vuosi vuodelta,
ylläpidetääa-hän niillä jommoistakin vientiä (v. 1910 noin
700 tuh. Smk. edestä) ja metsänriistalla on
myöskin melkoinen arvonsa (yksin vienti — riista ja
turkikset — oli v. 1910 noin l’|, milj. Smk.).
Vielä on mainittava hakojen otto, lehdesten teko.
sammalten otto y. m. Jos kaikki tämä tuotanto
otetaan lukuun, nousee m:n vuotuinen
kokonaistuotanto ainakin 350 milj. Smkraan eli
suunnilleen samaan summaan, johon maanviljelyksen,
karjanhoidon ja meijeriliikkeen tuotanto on
arvioitu.

Valitettavasti ei ole tarkkoja tietoja siitä,
millä tavalla m:n tuottama hyöty jakaantuu eri
kansanluokkien osalle. On kuitenkin arvioitu,
että metsäntuotteista saadut bruttotulot (v. 1909)
jakaantuvat seuraavalla tavalla:

Metsänomistajille ................ 38,i %

Metsätyömiehille ................ 29,j ,.

Teollisuus- ja laivatyömieliille .... 12,« „ I f"

Liikkeenharjoittajille ............ 12,o „

Välittäjille ja asiamiehille ........ 3,s „

llautatierahteihin ................ 3,i „

Ulkomaalaisiin raaka-aineisiin

(paperiteollisuudessa) .......... 1,8 „

Too7%

Metsänhoitaja A. B. Helander on arvioinut, että
erikoisesti sahateollisuuden tuottamat bruttotulot
jakaantuvat (v. 1907) siten, että
metsänomistajat saavat 39,5%, työväki 38% ja
sahanomista-jat 10%, loput menee välittäjille, rahteihin y. m.
Näistä arviolaskelmista käy selville, että m:sta
työväki ja maanomistajat hyötyvät enimmän,
jotavastoin teollisuuden harjoittajat (yhtiöt)
hyötyvät verrattain vähän, varsinkin siilien nähden,
että he ovat liikkeeseensä kiinnittäneet suuret
pääomat, joille heidän täytyy laskea sekä korkoa
että kuoletusta. Mitä tulee työpalkkoihin,
maksetaan niitä (Helanderin mukaan) m:ssa ja
puunjalostusteollisuudessa vuosittain vähintään 105
milj. Smk. — V. 1907 oli puunjalostuslaitoksissa
kaikkiaan työväkeä 43,210 henkilöä. Metsätöissä
työskentelee vuosittain paljoa suurempi
lukumäärä, ja kun suurin osa näistä on perheellisiä
miehiä, niin se kansanjoukko, joka saa
yksinomaan tai pääasiallisesti m:n ja
puunjalostusteollisuuden tarjoomasta työansiosta
toimeentulonsa, on sangen suuri. Missä määrin
varsinaisten metsätöiden tuottama työansio voi
kohota, sitä myöten kuin m:tta kehitetään
voima-peräisemmäksi, näkyy seuraavista luvuista, jotka
ilmaisevat metsähallituksen maksamia
työpalkkoja (palkkoja yleisellä huutokaupalla myytyjen
puiden hakkuusta, vedätyksestä ja lauttauksesta
ei suorita metsähallitus vaan ostajat) :

v. 1900 .......... 189,337 Smk. työpalkkoja

1903 .......... 533,958 „

1906 .......... 664,383 „

1908 ....................1,160,713 „

1910 ....................1,962,191 „

M. ja puunjalostusteollisuus ei siis suinkaan ole
mikään harvain elinkeino, se on kyllä, oikein oh
jattuna, ensi kädessä kansan elinkeino, jonka
tuottamista tuloista ainakin välillisesti kaikki
kansankerrokset hyötyvät.

Mikä merkitys m :11a ja
puunjalostusteollisuudella vastedes voi olla meidän maallemme, selviää

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0234.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free