- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
435-436

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsätalous ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

435

Metsätalouskirjan pito—Metsäteknologia

436

4 milj. Smk.), jotavastoin m. on melkein
täydellisesti laiminlyöty (siitä määrärahasta —
n. 450,000 Smk., jonka valtio nykyään uhraa
metsätalouden hyväksi, on kaikkein enin osa
myönnetty vasta jälkeen v. 1900). Rl:n
merkitys oli viime vuosisadan keskivaiheilla hyvin
pieni, nyt sen merkitys on suunnilleen yhtä iso
kuin maatalouden. V:een 1888 asti voitiin
maastamme viedä ulkomaille enemmän
maataloustuotteita kuin sieltä tuotiin maahan, v. 1897 oli
maataloustuotteiden „kauppatappio" (V. Axelsonin
mukaan) 10 7, milj., v. 1900 63 milj., v. 1910
84 milj. Smk. ja nykyään se nousee vielä
isompaan määrään. Ennen pidettiin maataloutta
kannattavana, nykyään on valitus maatalouden
huonosta kannattavaisuudesta yleinen. — Maatalouden
brutto-tuotanto on tosin lisääntynyt, mutta
samalla on lisääntynyt menopuolikin. Työväen
suurin määrin siirtyminen maataloustöistä
metsätöihin ja (puunjalostus-) teollisuuden
palvelukseen on erinäisten muiden seikkojen ohella ollut
omiaan arveluttavasti korottamaan
maatalous-työväestön palkkoja; sittenkin ovat enimmäkseen
parhaat voimat siirtyneet muihin töihin ja
maanviljelijöiden on ollut pakko hankkia itselleen
paljon kalliita maanviljelyskoneita (v. 1910 1,7 milj.
Smk. edestä). Alkuperäisemmistä viljelystavoista
luopuminen on lisännyt työkustannuksia peltojen
muokkauksessa ja pakottanut yhä lisääntyneeseen
apulantojen hankintaan (v. 1910 tuotiin maahan
3 milj. Smk. edestä). Kaskeamisesta luopuminen,
mikä pääasiallisesti on johtunut metsän arvon
kohoamisesta, on tehnyt senkin, että karjanlaitumet
huononevat (kaskiahot ovat olleet meidän parhaita
laitumia), mikä, ynnä metsälaitumen
metsänhoidonkin takia supistaminen, osaltaan pakottaa yhä
enemmän turvautumaan viljeltyihin laitumiin (ja
sisäruokintaan) sekä ulkomaalaistenkin rehujen
käyttöön (v. 1910 tuotiin, paitsi viljaa, karjanrehua
maahan n. 9,s milj. Smk. edestä. Meijerikoneita
tuotiin v. 1910 yli 1 ’/, milj. Smk. edestä.
Ennenkuin kaikki nämät ulkomaalta tuodut apulannat,
koneet ja rehut ovat saapuneet määräpaikkaansa,
on niiden hinta, kalliiden kuljetuskustannusten
takia, kohonnut melkoista isommaksi kuin se oli
tullattaessa. Kaikesta tästä on seurauksena, että
maatalouden menopuoli on kasvanut
arveluttavassa määrässä ja moni pelto ja niitty, joka
ennen kyllä oli kannattava, on tullut
kannattamattomaksi tai on sen kannattavaisuus käynyt
niin pieneksi, että on edullisempaa antaa sen
kasvaa metsää. Kun uusia peltoja ja niittyjä
samasta syystä ei kannata raivata lisään samassa
suhteessa kuin maataloustuotteiden kysyntä,
väkiluvun lisääntymisen johdosta omassa maassa,
lisääntyy, on siitä seurauksena
maataloustuotteiden yhä suurempi maahan tuonti. Tässä
kehityksessä on tuskin odotettavissa muutosta, niinkauan
kuin maamme edellytykset pysyvät
metsätaloudelle suotuisampina kuin maataloudelle ja
niinkauan kuin metsätaloustuotteiden hinnat
kohoavat nopeammin kuin maataloustuotteiden. Että
metsätaloudella ja puunjalostusteollisuudella
tulisi olemaan valtava merkitys meidän maamme
taloudessa, osoitti jo viime vuosisadan
keskivaiheilla hyvin selvästi m. m. Tharandtin
metsäakatemian johtaja Edm. v. Berg, joka
kotimaisen hallituksemme kutsumana v. 1858 teki laajan
matkustuksen Suomessa antaakseen lausunnon

metsänhoitolaitoksen järjestämisestä. Suomi olisi
rikkaampi maa nyt, jos olisi noudatettu v. Bergin
neuvoa ja ajoissa ruvettu metsää hoitamaan sekä
järjestetty koko tämä talous järkiperäiselle
kannalle. Kuinka suuri metsätalouden tuottama
hyöty vastaisuudessa tulee olemaan, riippuu —
paitsi tämän elinkeinon luonnollisista ja
taloudellisista edellytyksistä — paljon siitä, missä
määrin meikäläinen metsäpolitiikka pääsee
kehittymään terveelliseen suuntaan, ja se taas
riippuu siitä, missä määrin yleinen mielipide alkaa
käsittää metsätalouden merkitystä ja
kehitysmahdollisuuksia Suomessa. [Th. Homénin
ano-musehdotus v. 1911 valtiopäiville; T. W.
Paavo-nen, „Suomen metsäntuotteiden vienti
25-vuotis-kaudella 1886-1910 (1911); H. llenvall, „Suomen
metsäntuotteiden vienti" (1910); „Metsät ja
metsätalous" Suonien maantieteellisen seuran
kartastossa; Suomen metsänhoitoyhdistyksen
julkaisuissa olleita kirjoituksia y. m.] A. K. C.

Metsätalouskirjanpito. Valtio, kunnat,
yhtiöt ja yleensä suurempien metsäalueiden
omistajat pitävät kirjaa metsätaloutensa tuloista ja
menoista, tilanomistajilla sitävastoin vain ani
harvoin on tässä suhteessa järjestettyä
kirjanpitoa. Kirjanpitoa vaikeuttaa suuresti se seikka,
että tavallisilla maatiloilla ovat metsätalous ja
maatalous niin toisiinsa kytkettyjä —
ajateltakoon esim. laiduntamista — että niitä on
kirjanpidossa vaikea erottaa; sitäpaitsi metsän
puumäärän ja kasvun sekä suuruuden että
varsinkin arvon määräämiseen meidän maanomistajilta
yleensä puuttuu riittäviä edellytyksiä.
Toistaiseksi ei ole edes mitään yleisemmin hyväksyttyä
kirjanpitomalliakaan meikäläistä metsätaloutta
varten, mikä on sitä valitettavampaa, koska vasta
tarkka kirjanpito pystyy avaamaan
maanomistajien silmät huomaamaan, mikä merkitys metsillä
on heidän taloudessaan. Vasfikään on kuitenkin
Tapio-yhdistys julkaissut pienen käsikirjan
»Metsätalouskirjanpito" (1913), jota meillä
tultaneen noudattamaan ohjeena tällä alalla.

A. K. C.

Metsätalousoppi ks. Metsän hoit o-o p p i.

Metsätaloussuunnitelma ks. M e t s ä n h o i t
o-suunnitelma.

Metsätalousyhdistykset ks.
Osuustoiminta.

Metsätasapaino-oppi on se osa metsätalouden
järjestelyoppia, joka selvittelee tulojen ja
menojen välistä suhdetta metsätaloudessa, toisin
sanoen se osa, joka selvittelee, niillä tavoin
metsätalouden kannattavaisuutta on laskettava. M:n
on varsinaisesti tieteellisesti perustellut J. Ch.
Hundeshagen teoksessaan »Encyklopädie der
Forstwissenschaft", 2:nen osa (1828), sitä ovat
sitten kehitelleet G. Koenig, Faustmann,
Press-ler, G. Heyer, Judeich, Ivraft, Lehr, Endres,
Martin y. m. [Tunnetuimmat käsikirjat ovat:
Endres, »Lehrbuch der Waldwertrechnung und
Forststatik" (1895, 1911) sekä Martin, »Die
forst-liclie Statik" (1905, 1911).] A. K. C.

Metsäteknologia on se osa metsätiedettä, joka
selvittelee puiden teknillisiä ominaisuuksia,
puiden kaatoa ja kuljetusta maitse ja vesitse,
puiden mekaanista ja kemiallista jalostamista
(puunjalostusteollisuutta) ynnä metsän sivutuotteita
ja niiden käyttöä. [Gayer, »Forstbenutzung"
(1863, 10 :s painos 1909); Hess, »Die Forst-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0236.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free