- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
437-438

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsätiede ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

437 Metsätiede-

lienutzung" (1876, 1901); Grebe, „Forstbenutzung"
(1882); Thelaus, „Skogsteknologi" (1874-76);
Ekman, „Skogstekuisk liandbok" (1908).] A.K.C.

Metsätiede on se tiede, joka selvittelee, millä
tavoin metsätaloutta järkiperäisimmin on
harjoitettava. Sen tärkeimmät alatieteet ovat
metsän-hoito-oppi, metsätalouden järjestelyoppi,
metsäteknologia ja metsäpolitiikka, johon
viimemainittuun tavallaan sisältyy myös
metsähallinto-oppi. Metsänhoito-opin perusteina sisältyvät
m:seen myöskin metsäkasvioppi, metsäeläinoppi,
metsämaaperäoppi; metsäpolitiikan osana taas
metsälakioppi ja perustavana tieteenä tavallaan
metsämeteorologia. A. K. C.

Metsätiet. Niissä maissa, joissa puunkuljetus
metsistä tapahtuu — talven lyhyyden tai
runsas-lumisuuden takia — pääasiallisesti sulan maan
aikana vankkureilla, täytyy metsiin tehdä
hyvin runsaasti haaroittuva tieverkosto. Koska sekä
tieverkoston että metsän jakoa varten
tarpeellisen linjaverkoston takia paljon metsämaata jää
tuottamattomaksi, koetetaan molemmat järjestää
niin, että linjaverkostoa voisi käyttää
tieverkostona ja tieverkostoa linjaverkostona. Meillä on
m:itä tehty — metsätaloutta varten -— paljoa
vähemmän kuin Keski-Euroopassa, meillä kun
puiden vedätys tapahtuu pääasiallisesti talvella.
Kuitenkin on ruvettu yhä yleisemmin tekemään
■enemmän tai vähemmän pysyväisiä talviteitä,
jotka vedetään varsinkin korpijuotteja ja soita
myöten, jotta ne eivät tulisi ylen mäkisiksi.
Varsinkin Pohjois-Suomessa päätukkitiet talvella
jäädyttämällä y. m. tehdään hyvin tarkoitustaan
vastaaviksi (esim. Kemin yhtiön tukkitiet). M:n
rakentamisesta Keski-Etiroopan oloja silmällä
pitäen on jotenkin laaja kirjallisuus olemassa.

A. K. C.

Metsätieteellinen koe- 1. tutkimuslaitos.
Melkein kaikissa maissa, joissa metsätaloudella
on edes jonkinmoinen merkitys, on perustettu
m:iä t:ia, joiden tehtävänä on tieteellisesti
selvitellä kaikkia niitä seikkoja, joista
metsätalouden menestyminen riippuu ja jotka voivat olla
omiaan metsätalouden aineellista ja rahallista
tuottavaisuutta korottamaan. Sellaisia on
perustettu v. 1870 Saksiin ja Badeniin, 1872
Preussiin, Württembergiin ja Thüringeniin, 1875
Baie-riin ja Itävaltaan, 1876 Braunschweigiin, 1882
Unkariin, Ranskaan, Kessiin ja
Elsass-Lothrin-geniin, 1885 Sveitsiin, 1887 Japaniin, 1901
Tanskaan, 1902 Ruotsiin. Sitäpaitsi on osittain
täydellisiä tutkimuslaitoksia osittain tutkimusasemia
Pohjois-Ameriikassa, Venäjällä, Romaaniassa,
Italiassa, Belgiassa y. m. Viime aikoina on
myöskin Norjassa oltu puuhissa perustaa m. t.
Tutkimuslaitokset ovat osittain itsenäisiä
osittain metsäopistojen yhteydessä. — Meillä on
rn:n t:n perustaminen ollut puheenalaisena v:sta
1866 alkaen ja on useita seikkaperäisiäkin
suunnitelmia asian toteuttamiseksi tehty. V. 1907
antoi senaatti eräälle henkilölle tehtäväksi tut
Ikia ulkomailla olevia tutkimuslaitoksia ja sen
perusteella tehdä yksityiskohtainen ehdotus
meikäläisten olojen pohjalle. Ehdotus valmistui 1909.
Vielä sam. v. senaatti asetti erityisen komitean
laatimaan lopullista ehdotusta m:tä t:ta varten.
[Cajander, „Metsätieteellinen tutkimustoiminta
ulkomailla ja ehdotus sen järjestämiseksi
Suomessa" (1909).] A. K. C.

Metsätuotto 438

Metsätieteellinen seura. Suomen
metsätieteellinen seura perustettiin 1909
metsätieteellisten tutkimusten toimeenpanemista varten. Seura,
johon kuuluu sekä tiede- että käytännönmiehiä,
julkaisee julkaisusarjaa „Acta forestalia fennica".
Seuralle ei ole myönnetty valtionapua. A. K. C.

Metsätilasto voidaan sen tarkoitukseen ja
tj-önjärjestelyyn nähden jakaa kahteen
pääryhmään: 1) se työ, jonka tarkoituksena on
metsässä säännöllisesti toimitettujen havaintojen ja
mittausten kautta päästä selville metsikköjen,
niiden eri tyyppien, puulajien j. n. e.
kasvuoloista, sekä muista metsänhoitoon tavalla tai
toisella vaikuttavista metsän ja sen puiden
olosuhteista, joihin matemaattisesti määrättävää
tutkimusainehistoa voidaan hankkia. Tuloksia
tällaisista tilastollisista tutkimuksista ovat sei
laiset metsänhoidolliset kokemusluku- ja
aputau-lut kuin massataulut, lisäkasvut a
u-1 ii t y. m. Näitä tutkimuksia suorittavat
etupäässä n. s. metsätieteelliset koe- ja
tutkimuslaitokset. — 2) Varsinaisen taloudellisen
metsätilaston laatiminen, jonka työn
enimmäkseen keskusvirastot tai muut
metsähallintojärjes-töt suorittavat. Tähän osaan kuuluu: tilasto
metsien pinta-alasta, puuvarastosta, hakkuista,
vahingoista, metsänhyödykkeiden myynnistä,
kuljetuksesta, jalostamisesta ja käyttämisestä,
metsätaloudessa suoritettavista töistä, metsätalouden
työvoimista, sen tuloista, menoista ja
kannattavai-suudesta, metsänhyödykkeiden viennistä ja
tuonnista, tilasto metsänhoidon opetuksesta,
metsäyhdistyksistä y. m.

Taloudellisessa metsätilastossa voidaan vielä
erottaa 2 eri haaraa, nimittäin 1)
kruununmet-sien ja muiden valtion valvonnan alaisten
metsäalueiden tilasto sekä 2) yksityismetsien tilasto.
Kun ensinmainituilla metsillä on toisia
tarkoituksia täytettävänä kuin yksityisten, omistajan
vapaan käytön alaisina olevilla metsillä, vaatii
tämä seikka pitämään näitä molempia
tilasto-haaroja toisistaan erillään. Mutta
tilastoteknilli-nenkin puoli on kummallakin tilastohaaralla
aivan erilainen. Ensimäiseen ryhmään kuuluvat
metsät ovat ammattimieskunnan valvonnan
alaisina, jotenka niiden hoidosta ja käytöstä
voidaan saada melkoista täydellisempiä tietoja kuin
yksityismetsistä, ja ovat nämä tiedot, ollen
saman ammattiviraston alaisten virkamiesten
kokoamia, jo alusta alkaen asiantuntijain
arvosteltavina. Suomessa esim. voitaneen tarkempaa
tilastollista ainehistoa yksityismetsistä sekä
niiden käytöstä ja hoidosta nyt tuskin saada
muuten kuin aika-ajoittaisten tiedustelujen kautta.
Tästä syystä käsittelee myös Suomessa
säännöllisesti ilmestyvä m. toistaiseksi vain oloja
kruunun-metsissä. Aivan viime vuosina on kuitenkin
Suomen metsänhoitoyhdistys Tapion toimesta
jonkun-verran tilastoa myös yksityismetsistä julkaistu.
— Suomen virallinen m., jonka julkaisee
metsähallitus, on äskettäin ollut uudestaan järjestelyn
alaisena. [Metsähallituksen kertomukset 1-13;
Tilastokomitean mietintö IX; Metsänhoitotilasto.]

O. Lth.

Metsätorppa ks. K r u u n u n m e t s ä t o r p p a.

Metsätuotto (Waldertragj on se
nietsätuottei-den määrä tai niiden raha-arvo, jonka
metsätalous määrätyssä ajassa tuottaa. Erotetaan
aines- ja rahatuotto, brutto- ja nettotuotto. Ta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0237.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free