- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
439-440

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsätiede ... - Metsävarat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

439

Metsätyyppi—Metsävarat

440’

louden kannattavaisuuden määrää yksinomaan
nettorahatuotto. A. K. C.

Metsätyyppi. M;eillä ymmärretään sellaisia
metsälaatuja, joita voidaan erottaa
pääasiallisesti metsän alikasvullisuuden perusteella;
metsän ali- 1. maakasvullisuus on vähemmän
riippuvainen taloudellisista ja muista toimenpiteistä
kuin metsän puut ja ilmaisee siitä syystä
tarkemmin metsämaan luonteen. Suomenselän
etelänpuoleisessa osassa Suomea voidaan erottaa
seuraavat m;t; kuivat kangasmetsät. Maata
peittävänä kasvullisuutena esiintyvät yleensä
kanerva ja jäkälä. Maa kuivaa ja laihaa (tav.
hietikko- tai vierinsoramaata). Mänty ainoa
kelvollista metsää muodostava puulaji. Jakaantuvat
kanerva- ja jäkäläkankaisiin, joista
viimemainitut esiintyvät kaikkein laihimmilla ja
kuivimmilla paikoilla. Kuiviin kankaisiin liittyvät,
tavallisesti harjumailla esiintyvät, vartevampaa
männikköä kasvavat puolukkametsät. —
Tuoreet metsät. Maassa enemmän tai
vähemmän yhtäjaksoinen sammalkasvullisuus,
mustikka-varpua on runsaasti. Kaikki tavalliset puulajit
esiintyvät yleisesti metsäämuodostavina.
Jakaantuvat mustikka- ja käenkaali-mustikkametsiin,
joista edelliset esiintyvät etenkin tavallisilla
murtosoramailla ja jälkimäiset lihavilla rinteillä ja
viljavissa laaksoissa harjumailla. — L e h t o m e
t-s ä t. Lihavimmat metsät, joissa
sammalkasvullisuus tavallisesti on vaillinaisempaa, mutta
sensijaan on runsaammin ohutlehtisiä varjoruohoja.
Lehtometsissä tavataan usein runsaasti n. s.
jalompia lehtipuita. Lehtometsiin ovat luettavat
Ahvenanmaan n. s. lehtoniityt, Sortavalan
seudun ukonhattu- (Aconitum) lehdot sekä
saniais-lelulot, jotka viimemainitut esiintyvät tuoreissa
tai kosteahkoissa viljavissa laaksoissa ja ovat
laajalti levinneitä Etelä- ja Keski-Suomessa.
Pohjois-Suomen ja Lapin m :t ovat osittain
toisia, mutta ovat vielä vaillinaisesti selvitettyjä.
[Cajander, „Ueber Waldtypen", Fennia 28 (1909).]

A. K. C.

Metsätyönjohtaja k r u u n u n m e t s i s s ä,

metsänhoitoalueessa toimiva palvelusmies, joka
on lähinnä asianomaisen metsänhoitajan
käskyn-alainen. M:t ovat metsänvartijakoulun
läpikäyneitä, sekä metsänvartijavalan vannoneita
(johtosääntö 18 p. helmik. 1908). Ensimäiset
työnjohtajat otettiin metsähallinnon palvelukseen
1906. Tätä nykyä on niitä
toimessa 65. O. Lth.

Metsätähti (Trientalis
eu-ropcea), Primulacece-heimooa
kuuluva, 10-25 cm korkea,
sievä metsäkasvi, yleinen koko
Suomessa. Juurakosta kohoava
hento verso kannattaa
latvassaan joukon melkein
ruusukkeeksi ryhmittyneitä, suikeita
lehtiä sekä 1-3 pitkäperäistä,
isohkoa kukkaa. Teriö valkea
t. vähän punertava, litteä,
7-jakoinen, melkein tähtimäinen.

I. V-s.

Metsävarat. Kuinka isot
maapallon metsävarastot ovat.
ei ole tarkoin tunnettu. Suuri
osa näistä varastoista onkin
sellaista, ettei sillä ole talou- Metsätähti.

(lellistä merkitystä tai ei ainakaan
merkitystä kansainväliselle puutavarakaupalle. Koska
maapallon käyttökelpoisten m:n suuruus
kuitenkin mitä ratkaisevimmin vaikuttaa kotimaisen
metsätaloutemme merkitykseen, annetaan
seuraavassa yleiskatsaus näistä varoista sekä
ennen kaikkea siitä, missä määrin eri maat
pystyvät nykyistä tuotantoaan ja varsinkin vientiään
lisäämään.

Mitä tulee troopillisiin maihin, on
niissä kylläkin runsaat metsävarastot, varsinkin
sade- ja monsuunimetsien (ks. Metsä) alueilla.
Niissä tavataan myöskin suuret määrät erittäin
arvokkaita puulajeja, esim. mahonki, ebenholtsi.
pockholz, teak v. m. Mutta näiden metsien
hyväksikäyttäminen (eksploateeraaminen) on sangen
vaikeata. Metsän suuren tiheyden sekä
lukemattomien liaanien ja epifyyttien takia on yksityisen
puun kaataminen melkein mahdotonta; täytyy
kaataa kokonaisia puuryhmiä, mikä on sekä
hengenvaarallista että kallista. Kaadettujen puiden
puhdistaminen liaaneista ja muista
seuralaisistaan on varsin työlästä. Metsät ovat melkein
kauttaaltaan sekametsiä ja arvokkaampien
puulajien seassa on suuri joukko jokseenkin
arvotonta roskapuuta, mikä on omiaan lisäämään
työkustannuksia. Puut ovat lehtipuita, joiden
lauttaus yleensäkin on vaikea ja ainoastaan
lyhyemmillä lauttausmatkoilla mahdollinen;
troopillisista lehtipuista ovat enimmät arvokkaammat
raskaampia ja siis vielä hankalampia lautata
kuin meikäläiset lehtipuut. Täytyy niin ollen
hyvin paljon käyttää maitse kuljetusta, mikä,
rautateitäkin käyttämällä, tulee kalliiksi. Kaikesta
tästä on seurauksena, että troopillisten
aarniometsien taloudellinen merkitys on
kansainvälisessä puutavarakaupassa sangen pieni, joskin ne
n. s. kotitarvemetsinä ovat erinomaisia —
ainakin siinä suhteessa, että ne ovat ehtymättömiä.
Niistä kannattaa maailman kauppaan tuottaa
ainoastaan arvokkaimpia puita, etupäässä n. s.
vlellisyyspuita. Monsuunimetsät ovat yleensä
jonkun verran helpompia hyväksi käyttää kuin
sademetsät. — Savannimetsillä on sangen pieni
merkitys, niiden puut kun ovat lyhyenlaisia, usein
väärävartisia tai muuten huonorunkoisia
lehtipuita; Eucalyptus-metsät Austraaliassa ovat
kuitenkin jonkun verran arvokkaampia.
Piikkimet-sillä ei ole mitään merkitystä kansainvälisessä
puutavarakaupassa.

Jos edelliseen vielä lisätään, että troopillisissa
maissa on suunnattomat alueet melkein
puuttomana ruohokenttänä (savannina) — enin osa
Sisä-Afrikkaa, suuret alat Etelä-Ameriikassa
ja Austraaliassa sekä Etu-Intian niemimaan
sisäosissa -—, jotka osittain ovat suhteellisesti
tiheään asuttuja ja joissa puunkulutus
lisääntymistään lisääntyy sitä myöten kuin
sivistystaso kohoaa ja elinkeinot (etenkin maatalous)
edistyvät, on selvää, etteivät troopilliset maat
voi kovinkaan suuria puutavaramääriä
tuottaa maailman markkinoille. Niinpä
eteläisen pallonpuoliskon lauhkean ilmanalan maihin
(Etelä-Afrikkaan, Etelä-Ameriikan eteläosiin ja
Austraaliaan) viedään vuosittain suuret määrät
puita pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean
ilmanalan metsistä, mikä olisi tuskin kannattavaa, jos
lähempänä olevissa troopillisissa maissa olisi
runsaasti helposti eksploateerattavia metsävarastoja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0238.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free