- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
441-442

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsävarat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

■441

Metsävarat

450

Esimerkkinä mainittakoon, että v. 1908 vietiin
jksin Yhdysvalloista Etelä-Ameriikkaan 6,js,
Austraaliaan 2,is ja Etelä-Afrikkaan 0,6« milj.
dollarin edestä sahatavaroita.

Eteläisen pallonpuoliskon
lauhkeissa maissa ei ole varsin suuria m:oja.
Nekin metsät, joita siellä ou, esim. Chilessä ja
Etelä-Austraaliassa, eivät ole erittäin arvokkaita;
arvokkaampia (esim. Arauearia- ja
Dammara-metsiä) on pahasti haaskattu. Kulutus näissä
maissa kuitenkin lisääntymistään lisääntyy, sitä
myöten kuin asutus, viljelys ja karjanhoito (esim.
Argentiinassa ja Austraaliassa) edistyvät. Yleensä
•eteläisen pallonpuoliskon lauhkean ilmanalan maat
kuluttavat enemmän puuta kuin mitä ne itse
pystyvät kestävästi tuottamaan ja tulee niistä
tulevaisuudessa varmaankin tärkeitä
puutavaran-tuontimaita.

Pohjoisen pallonpuoliston maista on
Pohjois-Ameriikalla ollut erinomaisen suuret ja
erittäin arvokkaat metsät. Yhdysvaltojen
eteläisimmässä osassa (Etelä-Floridassa) on
troopillisia aarniometsiä. N. s. eteläalue, johon kuuluu
Meksikon-lahden rannikko ja Atlantin meren
rannikon eteläosa, kasvaa vuoroin tai sekasin
erittäin arvokkaita havumetsiä (Pinus palustris,
Taxodium distichum, Chamæcyparis sphceroidea
y. m.) ja hyvin arvokkaita kesävihantia
lehtimetsiä (Nyassa silvatica, Magnolia acuminata,
Liriodendron tulipifera, joukko tammilajeja y. m.).
Siitä pohjoiseen, n. s. keskialueessa, on
pääasiallisesti lehtimetsää (saksanpähkinöitä, tammilajeja,
hickorylajeja, vaahteroita, saarneja, kastanjoja,
plataaneja y. m.). Koillis-Yhdysvalloissa ja
Kaak-kois-Kanadassa on paljon, osittain arvokkaita
havumetsiä (Pinus strobus, P. resinosa, Picea alba,
P. rubra, Abies balsaniea, Tsuga canadensis, Thuya
occide7italis y. m.), mutta vallitsevina ovat
kuitenkin lehtimetsät (koivuja, vaahteroita,
pyökkejä y. m.). Laajan prääria-alueen länsipuolella,
Kalliovuorien alueella, kasvaa pääasiallisesti
havumetsää: Pinus ponderosa, Pseudotsuga
Doug-lasii, Larix occidentalis, jotka kaikki voivat
saavuttaa 90 metrin pituuden, Picea pungens, P.
Erigelmannii v. m. Tyvenen-meren rannikkoalue
käsittää niinikään pääasiallisesti havumetsää.
Paitsi Pinus ponderosaa ja Pseudotsugaa tavataan
siellä maailmankuulut mammutpetäjät. Niistä on
tosin varsinainen mammutpetäjä (Sequoia
gigan-tea), joka voi tulla 120 m pitkäksi, harvinainen,
mutta eräs läheinen laji (Sequoia semper virén s),
joka voi saavuttaa 110 m pituuden, on erittäin
yleinen ja muodostaa suuria metsiä. Muita siellä
tavattavia tärkeitä havupuita ovat: Pinus
Lam-bertiana (sokurimänty), Tsuga heterophylla, useat
A&ies-lajit y. m. Molemmat viimemainitut alueet
ulottuvat, joskin vähemmän lajirikkaina,
Kanadan puolelle. Pohjoisinna on Ameriikassa
1’ohjois-Ivanadau metsäalue, jossa metsä on verrattain
kehnokasvuista, pohjoisinna hyvinkin huonoa.
Pääpuulajeja ovat kuusi (Picea alba, P. rubra),
lehtikuusi (Larix americana), palsamikuusi (Abies
bolsamea), erinäiset mäntylajit (Pinus
Hanlc-siana y. m.) sekä lehtipuista haapa (Popilius
tre-muloides) ja koivu (Hetula papyrifera).

Yhdysvaltojen metsät ovat, pääasiassa viime
vuosisadan kuluessa, tulleet pahemmin
haaskatuiksi kuin kenties mitkään muut metsät
maailmassa. Uudisviljelyksen nimellä on hävitetty met-

siä paljoa enemmän kuin mitä uudisviljelystä
varten koskaan olisi ollut tarvis. Hakkuut vientiä
varten ovat olleet mitä haaskaavimpia.
Kotimainen kulutus on lisääntynyt erinomaisen nopeasti
sekä väkiluvun nopean kasvamisen (1870-luvun
alussa oli väkiluku noin 42 miljoonaa, nykyään
noin 90 milj.) että kaikkien metsäntuotteita
kuluttavien elinkeinojen edistymisen johdosta, ja
nämät hakkuut kotimaisen tarpeen
tyydyttämiseksi ovat niinikään olleet mitä raainta metsän
eksploatatsionia. Kulot ovat tehneet suunnattomia
tuhoja. Muutamia vuosia sitten arvioitiin
Yhdysvaltojen metsävarastot ja kävi silloin selville,
että metsät olivat, pääasiassa viime vuosisadan


Pinta-ala oli ai- on kuaan nyt milj. ha Puumäärä oli ai- on kuaan nyt milj. m3
Eteläalue ............ 89 61 2,360 1,180
Keskialue ............ 113 53 3,300 707
Pohjoisalue .......... 61 36 2,360 707
Kalliovuorien alue .... 45 41 940 707
Tyvenen-meren rannikko 36 32 3,300 2,600

344 223 12,260 5,901

Yhdysvaltain metsien pinta-ala on siis
vähentynyt J/3:11a ja puumäärä alle puoleen
alkuperäisestä. Hävitys on luonnollisesti pahimmin
kohdannut itävaltioita, joista vienti Eurooppaan on
ollut helpoin ja kotimainenkin kulutus on ollut
suurin. Metsämaana olevasta alueesta kasvaa
ainoastaan 81 milj. ha hyvää tukkimetsää, 101
milj. ha:n alalta on metsä tullut hävitetyksi
mutta nuorta kasvua on tullut tilalle, 41 milj. ha
on jotakuinkin autiona. Metsien vuotuinen kasvu
on arvioitu 187 milj. ms:ksi mutta vuotuinen
kulutus 556 milj. ms:ksi, kulutus on siis 3
kertaa kasvua suurempi. Weymouth petäjämetsieu
(Pinus strobus) vuotuinen hakkuumäärä on
v. 1890 jälkeen vähentynyt 70 %,
piteh-pinemet-sien (Pinus palustris) 16%, tammimetsien 22%,
syystä että varastot alkavat loppua. Kaikki nämä
tosiasiat osoittavat kyllin selvästi, että
Yhdysvallat eivät kovin kauaa voi pysyä varsinaisena
metsäntuotteiden vientimaana. Toistaiseksi on
vienti kuitenkin vielä lisääntynyt, kuten
seuraavista vientiarvoista näkyy:

1896-98 ....................................36.360,000 dollaria

1899-1901 ................................48.178,000

1902-04 .................. 56,984,000

1905-07 ....................................70,144,000

Panaman kanavan liikenteelle avaaminen tulee
arvatenkin jonkun verran lisäämään
Yhdysvaltojen vientimahdollisuuksia sen kautta, että
Tyvenen-meren rannikkoalueen säästyneitä metsiä
voidaan edullisesti saada kauppaan. Mutta jos
niitä ruvetaan eksploateeraamaan samalla tavalla
kuin idän metsiä, tulevat ne pian olemaan
lopussa; jos taas niitä ruvetaan kestävyyttä
silmällä pitäen hakkuuttamaan, niin ne eivät tule
paljoakaan lisäämään Yhdysvaltojen vientiä,
koska kotimainen kulutus on niin suuri, kuin
yllä on osoitettu. Yhdysvaltojen metsävarastoja
arvosteltaessa on otettava huomioon myöskin,
että puutavarain tuonti on lisääntymistään
lisääntynyt, kohoten vuosina 1884-1903 13,8
miljoonasta 28,7 miljoonaan dollariin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0239.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free