- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
443-444

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsävarat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

■443

Kanadan metsien pinta-ala on arvioitu 300 milj.
ha:ksi, mutta tästä alasta, johon suot, tunturit
ja muut metsän sisäiset autiomaat ovat mukaan
luetut, on hyvin paljon sellaista, jolla ei ole
mitään taloudellista merkitystä. Kanadan
pohjoisemmat metsät sijaitsevat Jäämereen juoksevien
vesistöjen varsilla ja Jäämeren satamiin, vieläpä
Hudson-lahteenkin, on vaikea järjestää
säännöllistä lastilaivaliikettä. Matkojen pituuden takia
voivat mahdollisesti rakennettavat uudet rautatiet
ainoastaan hyvin pieneksi osaksi hankkia
menekkiä näiden metsien puuvarastoille, jotka
sitäpaitsi lienevät suurimmaksi osaksi verrattain
pientä puuta (paperipuuta). Kanadan länsiosissa,
Brittish-Columbiassa, on erinomaisen runsaita
(75 % koko pinta-alasta metsää) ja arvokkaita,
enimmäkseen vielä aivan koskemattomia metsiä,
mutta niidenkin hyväksikäyttäminen on,
kelvollisten kuljetusreittien vaillinaisuuden ja
vaikea-rakenteisuuden takia, ainoastaan pieneksi osaksi
mahdollinen. Sitäpaitsi näiden maiden kauppa
suuntautuu Tyvenelle merelle, jossa menekki on
huononlainen ja josta, Panaman kanavankin
avattua kaupalle, kannattaa Euroopan markkinoille
tuoda ainoastaan arvokkainta puuta.
Käyttökelpoisemmat metsät taas, Tyvenen-meren itse
rannikolla sekä varsinkin Itä-Kanadassa, präärian
itäpuolella, ovat tulleet kovasti hävitetyiksi, ollen syyt
niiden häviämiseen samat kuin
Yhdysvalloissakin: häikäilemätön metsien eksploateeraaminen
vientiä varten ja nopeasti lisääntyvän
kotimaisen tarpeen tyydyttämiseksi (Kanadan
puuteollisuuden kokona istuotantomäärästä
eksporteerat-tiin v. 1871 60 %, mutta v. 1906 enää
ainoastaan 34 %, vaikka tämän ajan kuluessa
kuitenkin puuteollisuuden tuotanto oli lisääntynyt
hyvin suuresti), suunnattomat kulot sekä
viljelysten laajentuminen. A. Scheel: väittää, että
kaikki arvokkaammat lehtipuu- ja
weymouth-metsät ovat melkein loppuneet, muutkin
mäntymetsät sekä Tsuga- ja T//«j/o-metsät lähentelevät
loppuaan, joten se aika on varsin läheinen, jolloin
ainoastaan kuusta ja koivua voidaan
mainittavammassa määrässä eksporteerata. Että metsät
tosiaankin ovat loppumaan päin, näkyy kaikkien
arvokkaampien puulajien vuotuisen hakkuun
jatkuvasta vähenemisestä, siitä että
Yhdysvalloista yhä enemmän on alettu tuoda
arvokkaampaa puuta (kastanja, hickory, tammi,
saksanpähkinä, saarni, pitch-pine y. m.) sekä siitä, että
puutavaroiden vienti on muuhun vientiin
verrattuna tuntuvasti vähentynyt; vv. 1868-70 olivat
puutavarat 41 % koko viennistä, 1904-06
ainoastaan 17 % (samaan aikaan oli karjantuotteiden
vienti kohonnut 19:sta 31:teen%). Toistaiseksi
on kuitenkin Kanadankin puutavaroiden vienti
lisääntynyt, kuten seuraavista vientiarvoista
selviää :

1896-98 .................. 28,316,000 dollaria

1899-1901 ................ 29,262,000 „

1902-04 .................. 33.866,000

1905-07 .................. 38,512,000

Huomattava kuitenkin on, että sekä
Yhdysvaltojen että Kanadan viennin
lisääntyminen osaksi johtuu näiden maiden keskenäisen
kauppavaihdon lisääntymisestä eikä niin paljon
siitä, että vienti Eurooppaan olisi lisääntynyt.
Niinpä Yhdysvalloista vietiin Eurooppaan valmis-

450

tamatonta puutavaraa v. 1904 3,« ja v. 1908 vain
2,7 milj. dollarin edestä, muihin osiin
Pohjois-Ameriikkaa vietiin v. 1904 0,8 ja v. 1908
1,« milj. dollarin edestä. Lautatavaraa vietiin
Eurooppaan v. 1904 13,e (vastaten 527,554 m*)
ja v. 1908 15 (vastaten 484,735 m3) milj.
dollarin arvosta, mutta Pohjois-Ameriikkaan v. 1904
7,s (vastaten 401,180 m3) ja v. 1908 10,i
(vastaten 457,383 m3) milj. dollarin edestä.
Kanadasta vietiin sahatuotteita Englantiin v. 1904
12,8 ja v. 1908 10,8 milj. dollarin edestä, mutta
Yhdysvaltoihin v. 1904 12,j ja v. 1908 20,s milj.
dollarin edestä. Kaikki tämä osoittaa, ettei
Pohjois-Ameriikka voi varsinaista
puutavara-vientiään Eurooppaan mainittavasti korottaa.
Sitävastoin väitetään Kanadalla olevan melkein
loppumattomat paperipuuvarastot, jopa niin
suuret, että Kanada yksin pystyisi tyydyttämään
maailman koko paperitarvetta. Luultavasti
kuitenkin paperiteollisuuden kehitysmahdollisuuksia,
Kanadassa on liioiteltu; toistaiseksi ainakaan,
ei Kanadan paperiteollisuustuotteiden vienti
ole ollut mikään erinomaisen iso ja luultavasti
tulee suuri osa tätä sekä paperipuidenkin
vientiä yhä enemmän suuntautumaan Yhdysvaltoihin.
Viime vuosikymmeninä on sekä Yhdysvalloissa,
että Kanadassa ryhdytty tarmokkaisiin toimiin
metsänhoidon parantamiseksi (m. m. on valtion
haltuun ostettu kymmeniä miljooneja ha
metsämaata), mutta seuraukset parannetusta
metsänhoidosta tulevat näkymään vasta
vuosikymmenien jälkeen, joten tällaiset toimenpiteet eivät
enää voi kehityksen yleistä suuntaa muuttaa.

I t ä-A asian maista on Kiina alusmaineen,
suureksi osaksi metsätöntä. Sen sijaan Japani
on metsärikasta ja se on sitäpaitsi viime
vuosikymmeninä sotiensa kautta saanut haltuunsa
metsäisiä alueita: Formosan, Etelä-Sahalinin ja
Korean. Varsinaisen Japanin pinta-alasta on
metsää 59 %, Japanin pohjoisemmissa osissa
vieläpä 65%, Formosalla 71-74%. Metsät ovat
suureksi osaksi erittäin arvokkaita ja lajirikkaampia
kuin mitkään muut metsät pohjoisessa lauhkeassa
vyöhykkeessä. Arvokkaimmat ovat havumetsät,
joita on etenkin pohjoisemmilla saarilla sekä
ete-läisempien saarien vuoristoseuduissa. Havupuista
ovat mainittavat varsinkin Cryptomeria japonica
(Japanin tärkein havupuu), Chamcecyparis obtusa,
Cli. pisifera, Tliuyopsis dolabrata, Sciadopitys
verticillata y. m. Mutta lehtipuistakin on suuri
joukko erittäin arvokkaita (kastanjat,
saksanpähkinät, pyökit, CercidophyUum, Zellcova y. m.).
Japanissa metsänhoito on vanhempi kuin
missään muualla maailmassa, sillä jo tuhatkunta
vuotta sitten siellä käytettiin säännöllistä
lohko-hakkausta y. m. metsänhoidollisia menetelmiä.
Mitään varsinaista metsänhävitystä ei Japanissa
liene harjoitettu. Viime vuosikymmeninä on
Japanin metsätalous järjestetty erittäin hyvälle
kannalle, lähimmiten saks. malliin. Japanilla on mitä
parhaat edellytykset saada Itä-Aasian
puutavarakauppa melkein täydellisesti haltuunsa,
sitävastoin sillä tuskin tulee olemaan mitään
mainittavampaa vaikutusta Euroopan
puutavaramarkkinoiden tilaan.

Kerrassaan suunnattomat metsävarastot on S
i-p e r i a s s a. Metsät ovat suurimmaksi osaksi
lehtikuusimetsiä, ollen länsiosissa Larix sibirica,
itäosissa L. dahurica vallitseva laji. Kuusimetsiä

Metsävarat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0240.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free