- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
445-446

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsävarat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

■445

Metsävarat

450

on Länsi-Siperiassa runsaasti, Itä-Siperiassa
vähemmän. Mäntymetsät ovat kyllä yleisiä,
Itä-Siperiassa kuitenkin vain eteläisemmässä
puoliskossa. Lehtimetsiä tavataan jokien tulvamailla,
asutusten läheisyydessä ynnä aroalueiden rajoilla
ja Amur-joen alueella (kaikkiaan arviolta noin
25-30 % kaikista metsistä). Siperian metsien puut
eivät ole erikoisen isoja, ainoastaan Siperian
eteläosissa on yli 40 m pituisia, Pohjois-Siperian
metsät ovat hyvin kitukasvuisia. Siperian
metsä-varastoja arvosteltaessa on otettava huomioon,
että hyvin suuri osa Siperiaa on suota,
jota-paitsi Länsi-Siperiassa arot ulottuvat kauas
pohjoiseen ja tundra kauas etelään, jotenka
varsinainen metsäalue Länsi-Siperiassa on suhteellisesti
kapea.

Kaikkein suurin osa Siperian metsiä on
kuollutta pääomaa ja tulee sellaisena säilymään
hyvin pitkät ajat eteenpäin. Itäisestä
rannikkoalueesta ja Amur-joen alueesta voidaan tosin
saada puutavaraa maailman markkinoille, mutta
tämä vienti suuntautuu kokonaan Itä-Aasiaan,
jossa sillä on kestettävä kova kilpailu Japanin
puolelta, sitä kovempi kun Japanilla on
arvokkaampia puita metsissään ja matka Japanista
kulutuspaikkoihin on lyhyempi. Muista osista
Siperiaa on puutavaraa vaikea saada kauppaan,
koska joet laskevat Jäämereen ja
läntisimmän-kin, Ob-joen, suuhun tuskin lienee mahdollista
saada säännöllistä lastilaivaliikennettä; joka
tapauksessa tulisivat rahdit lyhyen
laivaliikekau-den ja liikenteen epävarmuuden takia kovin
korkeiksi. Rautateitse kuljetus taas ei voine tulla
kysymykseen, ennenkuin puutavaroiden hinnat
ovat nykyisestään hyvin paljon kohonneet.
Hyvin jalostetussa muodossa — paperina,
tislaus-tuotteina y. m. — voitaneen kyllä
metsäntuot-teita eksporteerata; huomattavaa kuitenkin on,
että Siperia paperiteollisuudellekaan tuskin
tar-joo mitään hyviä edellytyksiä, koska
pääpuulajina on lehtikuusi ja koskia ei ole, joten
vesivoimaa ei voi teollisuudessa käyttää. Viime
vuosina on tehty useita suunnitelmia yhdistää
Ob-joki euroopanptioleisen Venäjän vesistöihin.
Nä-mät suunnitellut kanavat ovat aiotut
maataloustuotteiden kuljetusta varten; matkan pituuden
takia niiden kautta tuskin voitaneen
metsäntuotteiden vientiä Siperiasta mainittavasti edistää.
Kestänee sitäpaitsi kauan, ennenkuin
suunnitelmat toteutuvat ja siihen mennessä on
todennäköisesti kotimainen kulutus Länsi-Siperiassa, missä
maanviljelys ja karjanhoito sekä meijeriliike
jät-tiläisaskelin edistyvät ja jossa, kuten jo
ylempänä osoitettiin, ei mitään aivan loppumattomia
metsiä ole (laajimmat metsäalueet ovat
Keski-ja Itä-Siperiassa), kasvanut hyvin suureksi.

Myöskin e uroopan puoleisella
Venäjällä on suuret metsävarastot. Pohjoisinna,
Jäämeren rannikolla on tosin puutonta tund
raa, mutta siitä etelään on erittäin laaja havu
metsäalue. Havumetsäalueen pohjoisemmat osat
kasvavat kuitenkin sangen kehnoa metsää ja
alueen kaikissa osissa on hyvin suuri määrä
laajoja, aukeita soita. Pääpuulajeina ovat mänty
ja kuusi, joista edellinen lienee, varsinkin
kulojen johdosta, runsaampi. Jo vähän matkaa
Äänisjärveltä itään on lehtikuusimetsiä
(La-rix sibirica) ja tulevat ne itäänpäin yhä
yleisemmiksi, etenkin kalkkimailla. Itäpuoliskossa

tavataan myöskin pihtakuusi (Abies sibirica)
ja sembramänty (Pinus cembra).
Kaskeamisen ja kulojen johdosta on asutummilla mailla
paljon lehtimetsää (koivu, haapa, harmaaleppä).
Havumetsiä kasvaa kauas etelään aina aroille
asti, mäntymetsiä etenkin hiekkamaalla.
Keski-Venäjällä tavataan kuitenkin seassa paljon
kesä-vihantia lehtimetsiä, jotka etelään ja lounaaseen
päin tulevat yhä valtavammiksi; arvokkaita
tammi- ja pyökkimetsiä on moniaalla.
Keski-Venäjällä olevat kruunun ja osittain suurtilallisten
metsät ovat hyvin hoidetut. Etelä ja
Kaakkois-Venäjä on suureksi osaksi puutonta aroa.
Kau-kaasia on metsäistä ja tavataan siellä paitsi
vallitsevia pyökki- ja tammimetsiä arvokkaita
buksbom- (Buxus sempervirens),
saksanpähkinä-(Juglans regia) y. m. lehtimetsiä; ylempänä
vuoristoissa on havumetsää (Abies Nordmanniana,
Picea orientalis y. m.).

Koko euroopanpuoleisen Venäjän pinta-alasta
on arvioitu 187 milj. ha eli noin 37% olevan
metsän peittämää, asukasta kohti on metsää l,«s ha;
erään toisen arvion mukaan olisi metsää vain
154.8 milj. ha vastaten 33,7 %. Näihin lukuihiD
sisältyvät kuitenkin suot, metsäjärvet y. m.
Met-säisyys vaihtelee suuresti eri osissa Venäjää,
kuten alla olevista numeroista näkyy:

Koko metsäala tuh. desjatinaa (=1,0MS ha) Metsäisyys °/0
kuvernemen-tittain Metsämaata
asukasta kohti desj
Pohjoisalue (Arkangeli,
Vologda) .......... 76,653 61-89 57(21-94)
Pohjoisbaltilainen alue
(Aunus, Novgorod,
Inkeri) ............ 15,700 50-65 8.» (0.8-22)
Eteläbaltilainen alue . . 6.472 20-39 0,. (0,7-1,1)
Liettua .............. 2,689 24-29 0,5(0,5-0,»)
2,725 16-33 0,i(0,i-0,4>
Etelä-Venäjä (Dnepr-
Dnestr-alue) ....... 10,138 2-6 0.» (0,o-l,s>
Uralin alue (Perm-
Orenburg) ......... 25.624 20-59 3,7(1,6-7,1)
Tlä-Volgan alue ...... 14.445 37-65 1,1(0,9-1,s>
Keski-Volgan alue .... 5,463 35-40 0.9(0,9-1,0>
Alisen Volgan alue . . . 3,977 2-30 0,4(0,1-0,9)
Keski-Venäjä (Moskova,
Harkova y. m.) .... 6,863 7-38 0,1(0,7-0,7>

48 % :ssa Venäjän pinta-alasta on metsää
suhteellisesti vähän tai vallitsee metsän puute; siinä
asuu 77 % Venäjän väestöstä.

Venäjän puutavaroiden vienti on nopeasti
kohonnut. Viennin arvo oli:

1893— 95 ........ 39.95 milj. ruplaa

1896— 98 ........ 53.03 „

1899—1901 ........ 56.47 „ „

1902— 04 ........ 65.06 „

1905— 07 ........ 94.30 „

1908— 11 ................129,62 .,

Ettei tämä viennin arvon lisääntyminen ole
seurauksena ainoastaan kohonneista hinnoista,
näkyy siitä, että sahatuotteita 1901 eksporteerattiin
754,779 Pietarin standerttia mutta 1907 1,027,890
standerttia ja 1912 1,404.627 standerttia. Missä
määrin viennin lisäystä edelleenkin tulee tuntu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0241.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free