- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
447-448

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsävarat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

■448

Metsävarat

450

vammin jatkumaan, riippuu etupäässä
Pohjois-Venäjästä, jonka vienti on suuresti kohonnut
(1903 vietiin Jäämeren satamista sahatavaroita
125,955 standerttia, 1912 339.887 standerttia).
Kuten ylempänä olevasta taulukosta näkyy, on
Pohjoi6-Venäjällä erittäin suuret metsävarastot.
Pohjois-Venäjän metsäntuotteiden kaupalla on
kuitenkin suuria vaikeuksia voitettavanaan.
Kaikki Arkangelin kuvernementin metsät ovat
kruunun hallussa, mikä seikka on omiaan
yritteliäisyyttä lamauttamaan. Kuljetus Nordkapin
ympäri ei ole aivan helppoa ja laivauskausi on
lyhyenlainen. Joissa on tulva melkoisen vahva,
syystä ettei vesistöihin sisälly tulvaa tasoittavia
järviä; kaikissa pienemmissä joissa on
tulva-ja lauttauskausi lyhyt ja pääjoet ovat
suupuolessaan kauan jäässä. Petsora on lisäksi
alajuoksunsa varrella sangen leveä ja täynnä
liete-saaria. Lauttauskelpoiset vesistöt eivät muodosta
likimainkaan niin runsaasti haaroittunutta
verkostoa kuin Suomessa (poikkeuksena kuitenkin
Venäjän-Karjala) jotenka puiden vedätys on
pi-tempimatkaista. Asutukset ovat etupäässä
pää-jokien varsilla, erämaat joilta sivullepäin ovat
melkein asumattomia ja tiettömiä, mikä
vaikeuttaa puiden hakkuuta ja vedätystä niinpiankuin
hakkuut etenevät pääjoilta kauemmaksi
sivuille-päin. Kyseessä olevat erämaat ovat lisäksi
paljoa vahvemmin soistuneet kuin jokivarret ja
maa-perältäänkin laihempia, jotenka niiden tuotantoon
paljoa pienempi kuin jokivarsien. Pääasiassa vain
Venäjän-Karjalassa on sellaisia koskia, joita voi
käyttää teollisuustarkoituksiin. Näin ollen
tuntuu, että joskin Pohjois-Venäjän vientiä voidaan
vielä ehkä tuntuvastikin korottaa, tällä viennin
lisääntymisellä kuitenkin täytyy olla rajansa ja
ehkäpä ei vallan kaukaisessakaan tulevaisuudessa.
— Keski-Venäjän vienti on jo nyt melkoisen
suuri, joten mikään pitkäaikainen viennin lisäys
ei tunnu luultavalta. Maat ovat suureksi osaksi
viljelykseen soveliaat, jotenka metsäala tulee
asutuksen ja uudisviljelyksen kautta vähenemään.
Asukasluku lisääntyy nopeasti ja se ynnä
kohoava sivistys sekä elinkeinojen, varsinkin
teollisuuden ja maatalouden edistyminen, lisää
kotimaista kulutusta. Keski-Venäjän täytyy sitäpaitsi
ylläpitää yhä lisääntyvää vientiä Venäjän omille
aroalueille.

Suomi on alkuaan suurimmaksi osaksi ollut
havumetsien peittämää, metsänrajalla Lapissa on
kuitenkin alkuperäinen koivuvyöhyke.
Luonnostaan pääosa meikäläisiä metsämaita on sellaista,
jolta kuusi karkoittaa männyn, mutta
kaskeamisen ja kulojen takia on mänty säilynyt
pää-puuna. On arvioitu, että metsiemme pinta-alasta
70% olisi männyn ja vain 15% kuusen vallassa.
Nykyään lienee kuitenkin kuusen ala melkoista
isompi, sillä kuusimetsät pyrkivät kaikkialla
meidän maassamme yhä enemmän valtaan, etenkin
n. s. Suomenselän eteläpuoleisella alueella, joka
on suurimmaksi osaksi varsinaista kuusimaata.
Kulojen ja kaskeamisen johdosta ovat
koivumet-sät tulleet hyvin yleisiksi ja vahvimmin
kasketuissa seuduissa ovat suuret alat melkein
arvottoman harmaanlepän vallassa. Koko Suomen
pinta-alasta on E. Salménin laskelman mukaan 41.9» %
metsämaata, 48,s4 suota ja muuta joutomaata, vesiä
y. m., loput viljelyksiä, niittyjä y. m. Metsiä on
yleensä erittäin pahasti käsitelty. Myyntiliakkuut

yksityismetsistä ovat enimmäkseen olleet pelkkää
metsäneksploatatsionia. N. s. kotitarvehakkuilla
on metsää suuresti haaskattu, varsinkin siten,
että on toimitettu liikahakkausta ja säännöllisesti
otettu parasta puuta pois ja jätetLy kehnot puut
metsään. Laiduntamisella (karjanlaidun etelässä,
porolaidun pohjoisessa), lehdeksien ja havujen
otolla on metsää paljon turmeltu. Suomen
metsien vuotuinen kulutus on arvioitu noin 35 milj.
m9:ksi (ks. Metsätalous). Metsien kasvusta
ei ole luotettavia numeroita, mutta par’aikaa on
siinä suhteessa tutkimuksia tekeillä. Koska
kuitenkin maamme n. s. kasvullinen metsämaa on
arvioitu vain noin 15 mil j-.ksi ha, niin tulee,
siinäkin tapauksessa, että yli 5 milj. m3 otettaisiin
vähemmän kasvullisilta mailta, kasvullisilta
metsämailta otetuksi lähemmäksi 2 m3 vuotta ja ha
kohti. Sitä määrää meikäläiset metsät nykyisessä
hoidossaan tuskin keskimäärin kasvavat, jotenka
on hyvin todennäköistä, etteivät meidän
metsämme ajan pitkään saata nykyistä
eksploatatsio-nia kestää, mutta toiselta puolen on kyllä varmaa,
että Etelä-Suomen metsien kasvua voisi lisätä
2(-3)-kertaiseksi ja Pohjois-Suomen metsien
kasvua nykyistään melkoista isommaksi jos metsiä
ruvettaisiin kelvollisesti hoitamaan. Suomen
metsäntuotteiden viennistä ks. Metsätalous.

Ruotsi ja Norja liittyvät
luontosuhteissaan läheisesti Suomeen. Metsät ovat
pääasiallisesti havumetsiä, mutta varsinkin asutummissa
seuduissa on paljon lehtimetsää. Eteläisempi osa
Ruotsia on vahvemmin viljeltyä ja siellä tavataan
melkoisen paljon jalompienkin puulajien (tammi,
pyökki) muodostamia metsiä. Tunturit, suot,
ka-nervakentät (etenkin Lounais-Norjassa ja
Etelä-Ruotsin sisäosissa) vähentävät samaten kuin
viljelyksetkin metsäisyysprosenttia, joka on
Ruotsissa arvioitu 52,oi :ksi, johon lukuun kuitenkin
sisältyy joutomaitakin, ja Norjassa 17.s :ksi.
Met-sänhaaskaus on ollut jokseenkin samanlainen kuin
Suomessa. Sekä Ruotsi että Norja ovat
puutavaroiden vientimaita. Norjan vienti oli:

1886-1890 keskim. 1.856 31,s 1906 2.028 44,3

1895 1.675 27,6 1907 1,897 43,»

1900 2,002 42,7 1908 1.496 34,?

1905 1,850 35.o 1909 1,332 34,s

1910 1,253 36,3

Norjan vienti ei siis v. 1886-1910 ole
suuruudelleen lisääntynyt, ja viimeisinä vuosina on
huomattavissa säännöllinen väheneminen (ks.
alempana), joka ei saattane olla sattumasta
riippuvainen. Norjan metsät ovat olleet siihen
määrään liikahakkauksen alaisia, ettei mitään
viennin lisäystä ole ajateltavissa. Ruotsin viennin
arvossa on huomattavana jatkuva nousu: viennin
arvo oli:

1871-75 keskimäärin .............. 92,254,526

18S1-85 „ .............. 110,929,547

1891-95 „ .............. 137.241,947

1901-1905 „ .............. 200,520,572

1907 ............................. 245,761,469

1908 ............................. 218,627,112

Vientiarvojen kohoaminen johtuu kuitenkin
suureksi osaksi hintojen eikä vientimäärän kohoa-

suu niu s 1,000 in3 arvo milj. kr. suuruus 1000 m8 arvo milj. kr.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0242.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free