- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
451-452

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsävarat - Metsävarpunen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

451

Metsävarpu n en—Metternich

452

Tärkeiu tuontimaa on Englanti, jonka metsät
ainoastaan pieneksi osaksi riittävät tyydyttämään
oman maan tarpeita. Tuonti on lisääntynyt sekä
absoluuttisesti että kutakin asukasta koliti
keskimäärin vuodessa:

Tuonti oli
suuruudelleen arvolleen

1856-66 ........ 4.s milj. m’

1867-76 ........ 6,9 „ „

1880 ........... 9,i „ „ 12 milj. puutaa

1890 ........... 10,s „ „ 16 „

1900 ........... 14,i „ „ 25,. „

1903 ........... 14.8 „ „ 27,t „

eli asukasta kohti laskettuna:

1855-59 ...................... 0,17 m3

1875-79 ...................... 0,84 „

1895-99 ...................... 0,4o „

Tähän tulee lisään paperiteollisuustuotteiden
kulutus; niitä tuotiin Englantiin v. 1890 4,4 ja
v. 1900 17 milj. punnan edestä.

Ylempänä olevat, asukasta kohti lasketut
luvut osoittavat selvästi, että, huolimatta kaikista
metsäntuotteiden sijaisaineista, metsäntuotteiden
kulutus kuitenkin yhä osoittaa taipumusta
lisääntymään. Koska yleensä metsäntu
otteita eksporteeraavissa maissa,
lisääntyvän kotimaisen kulutuksen
johdosta, metsäntuotteiden
vientimäärä joko ei enää pysty
kohoamaan tai pystyy sitä ainoastaan
rajoitetussa määrässä tekemään, ja
toisissa todennäköisesti t u lee
välie-n emää nki n, mutta kaikissa
metsäntuotteiden tuontimaissa kysyntä
yhä kasvaa, niin täytyy
metsäntuotteiden hintojen kohoamisen olla
tästä välttämättömänä
seurauksena. Sellainen, vieläpä moniaalla verrattain
tasainen hintain nousu on jo kauan ollutkin
huomattavissa. Esimerkkinä sellaisesta esitettäköön
seuraavat numerot Saksasta:

Puunhinta 1 m3 kohti Saksan kruununmetsissä

Preussi Baieri Saksi Badeni
R ra k.
1830—34 3,3 6,5
1835—39 3.7 — 6.» —
1840—44 4.3 — 8.o —
1845—49 4.2 — 8.3 —
1850—55 4,5 3.6 8,8 5,o
1856—62 4.8 4.9 10.4 8,i
1863—65 5,7 6,5 12.3 lO.o
1866—71 5,7 5,7 10.3 9.i
1872—75 6.6 T.i 15.8 12.3
1876—79 6.o 7,8 12,4 10.8
1880—86 6,i 13.2 9.3
1887-94 6,7 7,8 13,1 9,9
1895—97 6,9 8.2 — 11,1

Englannissa on puutavaroiden hintain nousu
ollut epätasaisempi. 1870-luvun alkupuolella
vallinneet korkeat hinnat alenivat seuraavina
aikoina niin, että ne olivat 1879-87 sekä 1891-95
ainoastaan noin 3/3 aikaisemmista; syynä tähän
oli Ameriikasta käsin tapahtuva tuonti.
Sittemmin ovat hinnat taas tuntuvasti kohonneet, kun
Ameriikka ei enää ole pystynyt vientiään
lisäämään samassa määrässä kuin tarve Englannissa
on kasvanut, vrt. myöskin ylempänä Ruotsista

esitettyjä lautatavaran yksikköhintoja. [H.
Renvall, „Suomen metsäntuotteiden vienti" (1910);
Th. Homénin anomusehdotus v. 1911 eduskunnalle;
R. Zon, „The forest resources of the world" (1910);
M. Endres, „Handbueh der Forstpolitik" (1905);
J. Marchet, „Holzproduktion und Holzhandel von
Europa, Afrika und Nord-Amerika" (1904-05);
A. Schek, ,,Die forstlielien Verhältnisse Kanadas"
(1906); E. Laris, „Holzproduktion, Ilolzverkehr
und Holzhandelsgebräuche in Deutschland" (1907);
J. Marchet, „Der Holzhandel Norddeutschlands"
(1908); R. Weber, „Die Bedeutung des Waldes
und die Aufgabe der Forstwirtschaft" (Lorey*n
Handbuch der Forstwissenscliaft, I, 1913); Th. A.
Askergren, „Handbok för nordisk trävaruindustri"
(1913) ; Suomen Metsänhoitoyhdistyksen
julkaisuissa olleita kirjoituksia.] A. K. C.

Metsä varpunen ks. Varpusen suku.

Metsävero, vero, jonka esineenä on joko
metsä-kiinteimistö kokonaisuudessaan tai vain metsässä
oleva puutavara. M:t voivat olla joko tuotto-,
tulo- tai varallisuusveroja. Molemmat
ensiksi-mainitut ovat yleisimmät. Kun m. on tuottovero.
määrätään verotettava vuotuinen tuotto
keskimääräisen arvion perusteella, jolloin maan
tuotantokyky, puulajit ja näitten kiertoajat otetaan
huomioon. Veroa suoritetaan vuosittain
riippumatta siitä, harjoitetaanko hakkausta joka vuosi
vai aika ajoin. M:n ollessa tulovero
metsänomistaja suorittaa tätä veroa vain silloin, kun
hänellä on metsästään todellisia tuloja. —
Suomessa ei ole erikoista m:oa. Kuitenkin kohdistuu
yleinen kunnallinen tulovero myöskin siihen
tuloon, mikä metsänomistajalla verovuotena on
metsästään. Y. II.

Metsäviikunapuu, Raamatussa esiintyvä
nimitys, tarkoittaa sykomooria (ks. t.).

Metsäylihallitus ks. Metsähallitus.

Metternich
ihjj, Klemens Wenzel [-Nepomuk Lothar von (1773-1859), ruhtinas,
itäv. valtiomies; oli
lähettiläänä Dresdenissä
1801-03, Berliinissä 1803-05.
Pariisissa 1806-09; tuli
Itävallalle onnettoman v:n
1809 sodan jälkeen
ulkoasiainministeriksi. M:n
silmämääränä oli nyt ai- I
nakin toistaiseksi pitää
yllä hyviä suhteita
Napoleoniin. Tämän politiikan
tuloksia olivat keisari
Fransin tyttären Maria
Lovisan ja Napoleonin
välinen avioliitto ja
Itävallan yhtyminen Ranskaan
Venäjän sodan alkaessa
1812. Napoleonin
onnettoman Venäjän-retken
jälkeen M. erotti Itävallan Ranskan liitosta ja
tarjosi Itävallan välitystä Napoleonille ja hänen
vihollisilleen. Kun M:n ja Napoleonin välillä
Dresdenissä 28 p. kesäk. 1813 tapahtuneessa
keskustelussa oli käynyt selville, ettei viimemainittu
aikonut hyväksyä hänelle esitettäviä
rauhanehtoja, liittyi Itävaltakin elok. sam. v. Napoleonia
vastaan muodostuneeseen liittokuntaan. Tästä
lähtien M. tuntuvasti vaikutti Euroopan
suurpolitiikan kulkuun. Peläten, että Preussin merkitys

Metternich.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0244.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free