- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
455-456

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mettiäinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

455

Metylieetteri syntyy rikkihapon vaikuttaessa
rnetylialkoholiin. Se on helposti syttyvä kaasu,
joka —24° :ssa tiivistyy nesteeksi.

Metylikloridi, kloorimetyli, CH,Cl,
valmistetaan metylialkoholista ja trimetvliamiinista;
ma-keanhajuinen kaasu, tiivistyy helposti nesteeksi,
joka kiehuu -—22°:ssa. M. käytetään
väriteolli-suudessa, keinotekoisen jään valmistuksessa ja
lääketieteessä tunnottomuutta aikaansaavana
aineena. Edv. Hj.

Metylioksidihydraatti, metylialkoholi
(ks. t.).

Metylisini, tri fenylipararosan iiii nitrisulfohapon
natriumsuola, pararosaniliinista ja aniliinista
valmistettu väriaine; käytetään puuvillan
värjäykseen. J. V.

Metylivihreä, pariisi n-v i h r e ä,
metyli-violetista ja metylikloridista valmistettu
väriaine; käytetään silkin, villan ja puuvillan
värjäykseen. J. V.

Metylivioletti, pariisi n-v i o 1 e 11 i,
penta-ja heksametylipararosaniliinikloridi,
dimetvliani-liinista valmistettu väriaine. Liukenee helposti
veteen ja alkoholiin. Käytetään värjäykseen,
me-tylivihreän valmistukseen ja antiseptisenä
ai-ueena. J. V.

Metz fmetsj, kaupunki ja ensiluokan linnoitus
Saksassa, Elsass-Lothringenissa, Lothringenin
pääkaup.; 68,598 as. (1910), joista n. 2/, katolisia.
M. sijaitsee lähellä Ranskan rajaa Moselin
viljavassa laaksossa, siinä, missä Seille laskee moneen
uomaan haarautuneeseen Moseliin. M. on yleensä
vanhanaikainen, kadut kaidat, säännöttömät. M:n
eteläosassa on suuri Kaiser Wilhelm-Platz
niminen tori, jonka jatkona luoteessa on laaja puisto
(Vilhelm l:n, prinssi Fredrik Kaarlen ja
marsalkka Ney’n kuvapatsaat). Sen pohjoiskulmassa
on oikeuspalatsi. Keskellä kaupunkia on
Parade-platz-tori, jonka ääressä M:n tuomiokirkko,
goottilainen S :t Stefan (rak. 1200-1500-luvuilla) sekä
kaupungintalo. M;n porteista on 9 säilynyt;
huomattavin on itäänpäin vievä kastellin tapainen
Deutsches Tor (Pörte des allemands), rak. 1445.
M:n pohjoispuolella olevalla Chambière nimisellä
saarella on hautausmaa sekä M:n piirityksessä
1870 kaatuneen 7,200; n ransk. sotilaan
muistomerkki. Jokien yli vie 14 siltaa. — M:ssä on
Landgericht-tuomioistuin, katolinen piispa,
refor-meerattu ja israelil. konsistori, 16:nnen
armeia-osaston ylipäällystö (linnaväkeen kuuluu n. 25,000
miestä); lukio, reaalilukio, korkeampi reaalikoulu,
pappis- ja kansakoulunopettajaseminaari,
sotakoulu, soitto- ja piirustuskoulu v. m. oppi- ja
am-mattilaitoksia; kaupunginmuseo ja -kirjasto,
arkisto, useita oppineitten seuroja. — Teollisuus
rappeutui saksalaisvallan alussa, kun ransk.
pääoma siirtyi pois. Nyttemmin se uudelleen on
alkanut kohota; suuria parkituslaitoksia ja
nahkatehtaita, myös rauta- ja kangasteollisuutta. —
M. (lat. Divodurum) oli gallialaisen
mediomatriki-heimon pääkaup. (nimi myös Mediomatrica;
1400-luvulta nimi oli Metis, josta nyk. nimimuoto).
Roomalaiset linnoittivat M:n; 500-luvulla siitä
tuli Austrasian pääkaupunki. Verdunin
sopimuksessa 843 M. joutui Lotharille ja 870 Saksan
valtakunnalle sekä tuli pian vapaaksi
valtakunnan-kaupungiksi ja kukoistavaksi kauppapaikaksi.
V. 1552 M. petoksella joutui ranskalaisille, joiden
omistusoikeus siihen Westfalenin rauhassa vah-

456

vistettiin. — Vauban aloitti linnoitustöitä, joita
sitten jatkettiin; ranskalais-saksalaisen sodan
puhjetessa linnoituksia paraikaa uusittiin.
Niiden turviin 18 p. elok. 1870 peräytynyt Bazainen
johtama Reinin-armeia (150,000 miestä) joutui
piirityksiin ja pakotettiin antautumaan 27 p.
lokak. sam. v. (ks.
Ranskalais-saksalai-nen sota). M. jäi Saksalle Frankfurtin
rauhassa 1871. E. E. K.

Meudon [mödff], kaup. Ranskassa, Seine-et-Oise
nimisessä departementissa, Pariisin-Versaillen
rautatien varrella; 9,597 as. (1906). Ludvik XIV
rakensi 1695 M:iin komean liuvilinnan pojalleen,
Napoleon I uusi sen, Pariisin piirityksessä 1871
se hävitettiin. Sittemmin korjattuun linnanosaan
on sijoitettu tähtitiet. observatori; puistossa
so-tilasilmailijakoulu ja lentokoneitten korjauspaja.
Kaunis näköala Pariisin yli. Kirkossa Rabelais’n
muistopatsas (kirkkoherrana M:ssa 1545-53).

Meulen [tnö-J, Adam Frans van der
(1632-90), fiaam. taidemaalari. Työskenteli
ensin Brysselissä, kunnes n. 1665 sai Ch. Le Brun’in
suosituksesta toimen gobeliinitehtaassa
Pariisissa, jossa pääsi hovin erityiseen suosioon. M.
seurasi Ludvik XIV:tä tämän sotaretkillä
voidakseen kuninkaan ylistykseksi tarkasti esittää
hänen sotatekojaan. Luonnoksistaan ja
tauluistaan M. etupäässä valmisti gobeliinikartonkeja.
Hänen sota- ja kulttuurihistorian kannalta
mielenkiintoisia teoksiaan on Louvressa,
Versail-les’issa, Dresdenissä, Pietarissa ja monessa
muussa paikassa. E. R-r.

Meumann [möi-], Ernst (s. 1862), saks.
sielutieteilijä ja kokeellisen kasvatusopin tutkija;
tätä nykyä professorina Hampurissa; M. on
kokeellisen kasvatusopin etevin edustaja Saksassa;
on suunnitellut Hampuriin perustettavaksi lasten
ja nuorison tutkimusta varten erityisen
instituutin; toimittanut 1905-10 aikakauskirjaa „Die
ex-perimentelle Pädagogik", v :sta 1911 »Zeitschrift
fiir pädagogische Psycliologie und experimentelle
Pädagogik"; teoksia: ,,Die Enstehung der ersten
Wortbedeutungen beim Kinde" (1902), „Die
Spraclie des Kindes" (1903), »Intelligenz und
Wille" (1908), „über ökonomie und Teclinik des
Leruens" (1903), »ökonomie und Teehnik des
Ge-dächtnisses" (1908), pääteos »Vorlesungen zur
Einfiihrung in die experimentelle Pädagogik"
(1907).

Meunier [möniC], Constantin (1831-1905),
belg. kuvanveistäjä ja taidemaalari. Opiskeli
syn-tymäkaupunkinsa Brysselin taideakatemiassa ja
Ch. A. Fraikinin johdolla kuvanveistoa ja de
Groux’n johdolla maalausta. M. harjoitti ensin
maalaustaidetta esittäen historiallisia ja
uskonnollisia kuvia sekä 1880-luvulta alkaen työväen
elämää Liègen ja Charleroi’n välisellä tehdas- ja
kaivosalueella (»mustalla maalla"). Saman seudun
työväestön kuvaaminen on hänen pääaiheenaan
veistotaiteessakin, johon hän, nuoruusaikansa
töitä lukuunottamatta, varsinaisesti ryhtyy vasta
n. 55-vuotiaana ja jossa hän saavuttaa
suurimman maineensa. M. esittää työläiskansan
realistisina tyyppikuvauksina, sankarimaisesti
ihannoituina jäntevässä, jykevässä voimassaan,
mahtavan rytmillisinä asennoiltaan ja muodoiltaan
sekä monumentaalisen suurpiirteisinä.
Plastillinen ja maalauksellinen käsittely ilmenee
toisinaan rinnakkain hänen teoksissaan, varsinkin

Metylieetteri—Meunier

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0246.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free