- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
457-458

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meurer ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

457

Meurer—Meyendorff

458

korkokuvissa. Ruumiillista työtä tekevän
kansan kuvaajana M. 011 ensimäinen suuri
uranuurtaja veistotaiteen alalla samoinkuin ransk.
Millet on maalaustaiteen alalla. M:n veistoksista,
jotka hän valmisti joko kuvapatsaiden tai rinta-,
korko- ja ryhmäkuvien muotoon ja useimmiten
pronssista, mainittakoon „Vasaraseppä",
,,Satama-työmies", ,,Kylväjä", „Niittomies",
„Hiilenkau-taja", Lasinpuhaltaja", „Kaivosmies" sekä
ryhmät „Hevosenjuottaja", „Kaivoskaasu".
Brysselissä pystytettäväksi aiottu, keskeneräiseksi
jäänyt „Työn monumentti" ja Pariisiin aiottu, vielä
pystyttämättä oleva E. Zolan muistomerkki, jota
M. viime vuosinaan muovaili yhdessä A.
Charpentier^ kanssa. M:n teoksia, usein vain pieninä
jäljennöksinä, on lukuisimmin Belgian museoissa
sekä Pariisissa, Kööpenhaminassa (runsas
kokoelma Glyptoteekissa), Dresdenissä, Berliinissä
ja Venetsiassa. Meillä on Antellin kokoelmissa
pronssinen pienoispatsas ,.Halonhakkaaja" ja
pas-tellimaalaus „Valaja" (1902). ks. liitettä
Kuvanveistotaide IV. [Elämäkert. kirj. G. Treu
(1898), K. Scheffler (1903), Lemonnier (1904), W.
G en sei (1905) ja M. C. Poinsot (1910).]

E. Tt-r.

Meurer, Christian (s. 1856), saks.
oikeusoppinut, tuli 1888 oikeusfilosofian sekä
kirkko-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professoriksi
Würzburgin yliopistoon: 1891 samojen aineitten
vakinaiseksi professoriksi. Julkaissut m. m. „Der
Begriff und Eigentümer heiliger Sachen" I-II
(1885), ,,Die erste Haager Friedenskonferenz" I-II
(1905-07), ,.Die Genfer Konvention und die Frage
ihrer Reforin" (1906), „Kirchenstiftung und
Kir-chengemeinde" (1910). R. E.

Meurman [mör-J, Agat I10 n (1826-1909),
kirjailija ja yhteiskunnallinen toimimies; yliopp.

1844. tuli Liuksialan
kartanon omistajaksi 1849. M.
alkoi aikaisin herättää
huomiota taloudellisia ja
yhteiskunnallisia
kysymyksiä käsittelevillä
kirjoituksillaan, joiden
tunnusmerkkeinä oli itsenäinen
käsitystapa, pirteä ja
huu-morillinen kirjoitustapa.
Omaksuen jo nuorena J. V.
Snellmanin kansallisen
kat-somuskannan hän liittyi
nousemassa olevaan
suomalaisuuden liikkeeseen ja
saavutti pian huomatun
aseman yhtenä sen
johto-miehistä. V:sta 1863 hän
kirjoitteli ahkerasti suomenkielisiin
sanomalehtiin; oli „Helsingin Uutiset" nimisen lehden
perustajia ja sittemmin .,Kirjallisen
Kuukausleh-den" ja „Uuden Suomettaren" sekä
,,Morgonbla-det"in avustajia; 1885-88 „Finlaud" lehden
päätoimittaja. Itsenäisessä asemassa ollen ja
erinomaisella käytännöllisellä älyllä varustettuna M.
kirjoituksillaan usein ratkaisevalla tavalla
vaikutti päivän kysymysten käsittelyyn. Vv.
1872-1900 M. oli edustajana valtiopäivillä
talonpoikais-säädyssä, jossa hänellä alun pitäen oli suuri
vaikutusvalta ja jonka kannan hän yhteen aikaan
etupäässä määräsi; oli säätynsä varapuhemiehenä
1897 ja 1899: pankkivaltuusmiehenä 1882-1905;

Agathun Meurman.

v:sta 1876 jäsenenä myöskin useissa
kirkolliskokouksissa. Kirkollisissa ja yhteiskunnallisissa
kysymyksissä hänen kantansa oli vanhoillinen.
M. oli myöskin jäsenenä useassa hallituksen aset
tamassa komiteassa, esim. maaseudun kunnallis
asetuskomiteassa, uuden kansakoululaitoksen jär
jestämiskomiteassa, maanmittauslaitoksen ja
panttilainausliikkeen järjestämiskomiteoissa.
Hänen julkaisuistaan mainittakoon: „Om folksko
lans organisation" (1857), „Ransk.-suom. sana
kirja" (1877), „Ven.-suom. sanakirja" (1895),
„Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja
varten" (1883-90; ensimäinen suomenkielinen
tietosanakirja), „Nälkävuodet 1860-luvulla"(1892).
„Kuinka suomenkieli pääsi viralliseksi" (1893),
..Ehtoollispakko ja eriuskolaislaki" (1893), „Suomi
ennen ja nyt" (1890), „Om våra partiförhållan
den" (1883). M:n kuoleman jälkeen ilmestvi
„Muistelmia" (I, 1909).

Meursius, Johannes (oik. J a n d e M e u r s)
(1579-1639), hollant. muinaistutkija, v:sta 1610
professorina Leidenin yliopistossa ja v.sta 1625
Soron akatemiassa. Hänen teoksistaan
mainittakoon: „Atticarum lectionum libri VI" (1617),
j.Glossarium græco-barbarum" (1614), „Res
bel-gicæ" (1612),\,Historia danica" (1630). Sitäpaitsi
hän on kirjoittanut lukuisan joukon varsinkin
kieik. muinaistiedettä käsitteleviä
erikoistutkimuksia sekä julkaissut useiden vanhan ajan
kirjailijain teoksia. E. R-n.

Meurthe [mört], joki Itä-Ranskassa, lähtee
Vo-geseilta, virtaa luoteeseen Lunévillen ja Nancy’11
(josta kulkukelpoisuus alkaa) ohi, laskee oik.
Moseliin. Pituus 170 km. — M:n varrella on dep.
M.-et-M o s e 11 e, 5,280 km2, 564,730 as. (1911).
Se on hyvästi viljelty (n. */» pinta-alasta on
peltoa, metsää) ; rautamalmia ja suolaa on paljon.
Lasi- (Baccarat), fajanssi-, tupakka-, olut- ja
kangasteollisuudet kukoistavat, kauppa vilkas,
rautatie- ja kanavaverkko taajat. — Pääkaup.
Nancy. — M.-et-Moselle-dep. muodostettiin 1871
yhdistämällä ent. M.-dep:sta (6,097 km=)
Ranskalle jäänyt osa (Saksalle luovutettiin 1,986 km2)
Moselien dep:iin.

Meuse ks. Maas.

Meves [më-], Friedrich Wilhelm
(1814-91), saks.-ruots. lintutieteilijä; opiskeltuaan
Kielin yliopistossa M. tuli Ruotsin valtionmuseon
eläintiet. osaston konservaattoriksi (1841-77). 51.
on julkaissut joukon arvokkaita lintutieteellisiä
havaintoja sekä eläinten täyttämistaidolle tärkeät
teokset „Kurzer Leitfaden zum Präpariren und
Ausstopfen der Vögel" (1882) ja ..Die Grösse und
Farbe der Augen äller europäischeu Vögel"(1886).
— M :n puoliso Ida (o. s. L a p p e) on kääntänyt
saksaksi m. m. Runebergin „Vänrikki Stoolin
tärinäin" I osan sekä „Nadeschda"n ja ..Kuningas
Fjalar"in.

Mewlewi (arab. almaulamije),
muhamettilainen n. s. tanssivien dervisien veljestö, vrt. Der
v i s i ja R u m i.

Mexico ks. M e k s i k k o.

Mexmontan (Mæxmonta 11) [meksmontän].
Frans Mikael Kristian (1847-1901).
taidemaalari; opiskeli Helsingissä, Kööpenhami
nassa ja Pariisissa. Maalannut pääasiallisesti
merimaisemia. E. R-r.

Meyendorff, Alexander (s. 1868),
vapaaherra. ven. valtiollinen toimihenkilö, kotoisin Itä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0247.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free