- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
463-464

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meyer ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

463

Meytens—Michaëlis

404

Meytens [mei-] ks. M y t e n s.

Meza [metsä], Christian Julius de
(1792-1865), tansk. kenraali. Kun
Slesvig-Holstei-nin kapina 1848 syttyi, nimitettiin M. tykistön
päälliköksi; kunnostautui useissa taisteluissa ja
toimi 1856-58 tykistöu ylitarkastajana. V:nl864
sodan syttyessä M. sai Tanskan armeian
ylipäällikkyyden, mutta erotettiin pian tästä
toimesta, syystä että oli peräytynyt Dannevirkestä.

E. iI-i.

Mezenj. 1. Joki Pohjois-Venäjällä, Vologdan
ja Vienan kuyernementeissa; lähtee
vedenjakajalta Petsoraa vastaan, tekee suuren kaaren
etelään, virtaa sitten luoteista pääsuuntaa ja
laskee 7 km leveän, 16 km pitkän suulahden kautta
Vienan-mereen M:n lahteen; 816 km pitkä,
melkein koko juoksussaan uittoväyläksi kelpaava,
28 km höyryaluksilla kuljettava; jäässä
marraskuusta toukok:n loppuun. Rannat korkeat, osaksi
metsäiset, osaksi heinää kasvavat, melko taajaan
asutut. Suurimmat lisäjoet Vaska ja Peza. — 2.
Piirikunnankaupunki Pohjois-Venäjällä, Vienan
kuvernementissa, M.-joen suupuolella, sen oik.
rannalla; 2,709 as. (1911). Pääelinkeinot
karjanhoito, kalastus; höyrylaivayhteys
Vienan-kaupunkiin. — 3. Piirikunta Pohjois-Venäjällä,
Vienan kuvernementissa, Pohjois-jäämeren
rannalla, M.-joen ympärillä; 95,728 km3, 34,300 as.
(1911). M. on enimmäkseen tundraa ja suota,
paitsi M.-joen rantoja. Asukkaitten
pääelinkeinona on karjanhoito, sivuelinkeinoja kalastus ja
metsästys. V. 1895, jolloin piirikunta käsitti
kaksi kertaa suuremman alan (23,578 as.), siellä
asui 2,170 syrjäniä (M.-joen rannoilla) ja 1,830
samojedia (pohjoisilla tundroilla). E. E. K.

Mezquite-heinä ks. Bouteloua.

Mezzanino [meddzanVno] (it., < mezzo =
puoli), monenkertaisissa rakennuksissa varsinkin
renesanssi-ajalla tavallinen, pääkerrosten välinen,
tavallisesti ensikerroksen päällinen, mutta
myöskin kattolistan alle tai sen päälle attikaan
sovitettu matalampi puolikerros. U-o N.

Mezzo [meddzo], fem. mezza (it., = puoli), mii.i.:
m.-forte, jotenkin voimakkaasti, m.-piano,
jotenkin hiljaa, mezza-voce, puoliääneen. — M.-s o
p-r a a n o, naisääni, jonka ääniala on sopraanoa
matalampi ja alttoa korkeampi. Yleensä on
m.-sopraanolla suhteellisesti pieni ääniala;
täyteläi-simmin se kaikuu keskialueellansa. I. K.

Mezzofanti [meddzofa’nti], Giuseppe
(1774-1849), kielentaidostaan kuuluisa ital. professori
ja kardinaali, joka elämänsä loppupuolella osasi
puhua n. 60 eri kieltä ja ymmärsi vielä
useampia. Mitään kielitieteellisiä teoksia M. ei
julkaissut. [Bellesheim, ..Giuseppe Kardinal M."
(1880).]

Mezzotinto [-i’-] (it., oikeastaan mezzo tinto),
maalaustaiteessa yhdestä väristä toiseen, valosta
varjoon välittävä puoliväri, väliväri, myös
murrettu väri; eräs kaiverruksen laatu, jossa
hammaslaitaisilla raudoilla jyväpintaiseksi käsiteltyyn,
tumman painoksen antavaan vaski- tai
teräslevyyn valokohtia saadaan kaapimalla (siitä saks.
Scliabkunst) ja kiilloittamalla. Työtavan
yhteydessä tulee usein tavallinen kaiverruskin
käytäntöön; sen keksi hesseniläinen upseeri L. von
Siegen (s. 1609) ja se joutui etenkin Englannissa
1700-luvulla suureen suosioon (tunnetuimpia
mestareja R. Earlom). U-o N.

Mezcség [mäzöség], Unkarissa Keski-Sieben
biirgenissä, Maros ja Szamos nimisten jokien
välillä oleva kumpuinen, metsätön seutu (250-300 m
yi. merenp., korkeimmat kohdat 650 m yi.
me-renp.). Erittäin hedelmällinen: suolalähteitä ja
-kerroksia paljon. Romaanialaiset asukkaat
harjoittavat maanviljelystä ja karjanhoitoa.

Mi, mus. 1. Ranskalaisilla y. m. = e. — 2.
Säve-lentapaamisessa käytetty asteikon 3:nnen asteen
nimitys. I. K.

Miaotse, nyk. Lounais-Kiinassa, etenkin
Kvan-tungin ja Kveitsoun rajavuoristoissa asuvat
mel-Kein riippumattomat, puolivillit
alkuasukasheimot, jotka aikaisemmin (Konfutse mainitsee
heidät jo 500 e. Kr.) vallitsivat Keski-Kiinan
viljavia tasankoja. Täältä kiinalaiset heidät
vähitellen karkoittivat nyk. asuinsijoilleen. M.-lieimot
ovat vielä verrattain vähän tunnettuja, sillä he
ovat kiinalaisten kanssa melkein alituiseen
sota-kannalla. Ulkomuodoltaan he ovat kiin.
lyhem-piä, tummaverisempiä, kasvot pyöreitä, silmät
suorassa. Luonteenominaisuuksia matkailijat
tavallisesti kiittävät. Ile ovat vilkkaita, rohkeita
ja reippaita, mutta myös epäluuloisia ja
koston-haluisia. Pääelinkeinot: karjanhoito ja
maanviljelys. Oma kirjaimisto, mutta kirjallisuus vähäinen.
Uskonnosta tiedetään vähän. Patriarkallinen
itsehallinto. — Useat tutkijat asettavat m.-heimot
Hainanin, Formosan ja Taka-Intian pohjoisten
vuoristoheimojen yhteyteen. (E. E. K.)

Miasma ks. M i a s m i.

Miasmi (kreik. miasma = tartunta), vanha
nimitys sellaiselle tartunta-aineelle, joka kehittyy
ihmisruumiin ulkopuolella ja jota ei voida
suoranaisesti siirtää yksilöstä toiseen.

Miaulis, Andreas (1768-1835), kreik.
meri-sa.nkari; laivaston ylipäälliköksi nimitettynä
voitti Kreikan vapautussodan aikana
turkkilaiset meritaistelussa Patrasin ja Spezzian luona
1822, Modon luona 1825 ja Kap Papasissa 1826.
Kuului sitten vapautuneessa Kreikassa
presidentti Kapodistriasta ja venäläismielistä
hallitusryhmää vastustavaan puolueeseen ja poltti
Uydra-saaren tyytymättömäin päämiehenä
Kreikan laivaston Porossa elok. 13 p:nä 1831
estääk-sensä sen joutumasta venäläisten käsiin. 8. /.

Mich., lyhennys, ks. Michigan.

Micha ks. Miika.

Michaelis [mihaplis], Adolph Theodor
Friedrich (1835-1910), saks. muinaistutkija;
tuli 1872 professoriksi Strassburgiin; teoksia:
..Parthenon" (1871), „Die archäologisclien
Ent-deckungen des XIX. Jahrhunderts" (1906).

.7. F.

Michaelis [miliaë’lis], Johann David
(1717-91), saks. orientalisti ja teologi,
Göttin-genin professori. M., joka tutki Raamattua
filologisten ja historiallis-kriitillisten periaatteiden
mukaan, kirjoitti raamatuntutkimuksen alalla
useita huomattavia teoksia, esim. „übersetzung
des Alten Testaments mit Anmerkungen", 13 osaa
(1769-86), „Einleitung in die göttlichen Schriften
des neuen Bundes" (1750; useita painoksia),
..Einleitung in das Alte Testament" (1767) y. m.
Vaikkakin vailla suurempaa alkuperäisyyttä
saavutti M. tavattoman vaikutuksen aikalaisiinsa.
Ilänen dogmaattiset teoksensa osoittavat
itsenäisen kannan puutetta. E. K-a.

Michaëlis [mikaëflis]. 1. S o p h u s M. (s. 1865),

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0250.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free